Mikä on taitettu eläkeindeksi? - ESKO POSTI, Espoo 03.08.2005 00:01
Vuosittainen eläkkeiden tarkistus tehdään ns. eläkeindeksiä käyttäen. Se on tietty laskennallinen prosenttiluku. Se ilmaisee, kuinka monta prosenttia eläkkeet nousevat aina vuoden alusta lukien. Työeläkelaki astui voimaan 1962. Tämän lain 9. pykälän mukaan eläkkeiden vuosittainen tarkistus sidottiin palkkaindeksiin. Palkkojen ja eläkkeiden tarkistus tapahtui samalla prosenttikertoimella.
Vuoden 1977 alusta lukien eläkkeiden tarkistus sidottiin ns. puoliväli-indeksiin. Siinä oli palkka- ja kuluttajaindeksiä saman verran eli 50 % kumpaakin. Erittäin merkittävä heikennys eläkkeisiin, koska kuluttajaindeksin korotusvaikutus eläkeindeksiin on pääsääntöisesti heikompi kuin palkkaindeksin.
Vuoden 1996 alusta lukien yli 65-vuotiaille säädettiin ns. taitettu indeksi. Lisäksi laki antoi heille varsin epäonnistuneen nimen ”eläkeikäiset”. Taitettuun indeksiin tuli palkkaindeksiä 20 % ja kuluttajaindeksiä 80%. Jo ajalla 1996-2004 yli 65-vuotiaiden taitettu indeksi jäi jälkeen palkkaindeksistä 18.8 % ( lähde: Kela, Eräiden indeksien arvoja, 1995=100). Alle 65-vuotiailla eläkeläisillä säilyi puoliväli- indeksi.
Mutta! Tämän vuoden alusta lukien taitettu indeksi koskee kaikkia eläkeläisiä. Täksi vuodeksi taitettu indeksi korotti eläkkeitä vain 0,93%. Samanaikaisesti palkkojen yleiskorotus on 3,5 %. Eräillä aloilla korotus lähentelee kuutta prosenttia. Kiinnostavaa nähdä, heräävätkö suuret ikäluokat reagoimaan taitetun indeksin olemassaoloon.
Palkansaajien ja eläkeläisten ostovoiman eli reaaliansion juopa syvenee voimakkaasti. Ajalla 1992-2005 palkansaajien reaaliansio kasvoi 28-29 % ja eläkeläisten 1,5-4,9 % (lähde: Veronmaksajain keskusliitto ry).
Seuraava ote on eläkejärjestelmämme isäksi nimetyn professori Teivo Pentikäisen eduskunnan sosiaalivaliokunnassa 12.3.2003 jakamasta eläkelain uudistamista koskevasta keskustelumuistiosta Suuri eläkereformi: ”Muistettakoon, että puoliväli-indeksi korvattiin heikommalla eläkeindeksillä lamapaniikin aikaan. Eläkeläisillä oli se käsitys, että siitä luovutaan laman mentyä, samanaikaisesti kuin muidenkin väestöryhmien osalle tulleet talkootaakat puretaan. Se on kuitenkin jäänyt pysyväksi, mikä on ollut eläkeläisille suuri pettymys.”
Toukokuussa 1997 kansanedustaja Seppo Kanerva teki lakialoitteen ( LA 54 / 1997 ) taitetun indeksin kumoamiseksi. Aloitteen allekirjoittajina oli 155 kansanedustajaa. Sosiaalivaliokunnan puheenjohtaja Virpa Puisto panttasi aloitetta yli puolitoista vuotta. Sitä ei tuotu eduskuntakäsittelyyn ja lakialoite raukesi, koska eduskunnan vaalikausi päättyi.
Kuluttajaindeksi, joka lasketaan tilastokeskuksessa, käsittää noin neljäsataa nimikettä. Tilastokeskuksen internet-sivuilta (statfin.stat.fi / 14.3.2005) löytyy seuraava teksti:
”Kuluttajahintojen nousua hillitsi eniten alkoholijuomien halpeneminen. Puhelinmaksujen ja käytettyjen autojen halpeneminen sekä korkojen lasku pienensivät myös inflaatiota.” Pyysin asiantuntijamatemaatikoilta laskelman siitä, mikä olisi ollut tämän vuoden eläkeindeksin tarkistus ilman näiden neljän muuttujan vaikutusta. Vastaus oli 2,07 %.
Eläkelakien uudistamisessa nimike taitettu indeksi poistettiin. Puhutaan vain eläkeindeksistä. Laskentaperuste säilyi silti entisellään.
Vuosittainen eläkkeiden tarkistus tehdään ns. eläkeindeksiä käyttäen. Se on tietty laskennallinen prosenttiluku. Se ilmaisee, kuinka monta prosenttia eläkkeet nousevat aina vuoden alusta lukien. Työeläkelaki astui voimaan 1962. Tämän lain 9. pykälän mukaan eläkkeiden vuosittainen tarkistus sidottiin palkkaindeksiin. Palkkojen ja eläkkeiden tarkistus tapahtui samalla prosenttikertoimella.
Vuoden 1977 alusta lukien eläkkeiden tarkistus sidottiin ns. puoliväli-indeksiin. Siinä oli palkka- ja kuluttajaindeksiä saman verran eli 50 % kumpaakin. Erittäin merkittävä heikennys eläkkeisiin, koska kuluttajaindeksin korotusvaikutus eläkeindeksiin on pääsääntöisesti heikompi kuin palkkaindeksin.
Vuoden 1996 alusta lukien yli 65-vuotiaille säädettiin ns. taitettu indeksi. Lisäksi laki antoi heille varsin epäonnistuneen nimen ”eläkeikäiset”. Taitettuun indeksiin tuli palkkaindeksiä 20 % ja kuluttajaindeksiä 80%. Jo ajalla 1996-2004 yli 65-vuotiaiden taitettu indeksi jäi jälkeen palkkaindeksistä 18.8 % ( lähde: Kela, Eräiden indeksien arvoja, 1995=100). Alle 65-vuotiailla eläkeläisillä säilyi puoliväli- indeksi.
Mutta! Tämän vuoden alusta lukien taitettu indeksi koskee kaikkia eläkeläisiä. Täksi vuodeksi taitettu indeksi korotti eläkkeitä vain 0,93%. Samanaikaisesti palkkojen yleiskorotus on 3,5 %. Eräillä aloilla korotus lähentelee kuutta prosenttia. Kiinnostavaa nähdä, heräävätkö suuret ikäluokat reagoimaan taitetun indeksin olemassaoloon.
Palkansaajien ja eläkeläisten ostovoiman eli reaaliansion juopa syvenee voimakkaasti. Ajalla 1992-2005 palkansaajien reaaliansio kasvoi 28-29 % ja eläkeläisten 1,5-4,9 % (lähde: Veronmaksajain keskusliitto ry).
Seuraava ote on eläkejärjestelmämme isäksi nimetyn professori Teivo Pentikäisen eduskunnan sosiaalivaliokunnassa 12.3.2003 jakamasta eläkelain uudistamista koskevasta keskustelumuistiosta Suuri eläkereformi: ”Muistettakoon, että puoliväli-indeksi korvattiin heikommalla eläkeindeksillä lamapaniikin aikaan. Eläkeläisillä oli se käsitys, että siitä luovutaan laman mentyä, samanaikaisesti kuin muidenkin väestöryhmien osalle tulleet talkootaakat puretaan. Se on kuitenkin jäänyt pysyväksi, mikä on ollut eläkeläisille suuri pettymys.”
Toukokuussa 1997 kansanedustaja Seppo Kanerva teki lakialoitteen ( LA 54 / 1997 ) taitetun indeksin kumoamiseksi. Aloitteen allekirjoittajina oli 155 kansanedustajaa. Sosiaalivaliokunnan puheenjohtaja Virpa Puisto panttasi aloitetta yli puolitoista vuotta. Sitä ei tuotu eduskuntakäsittelyyn ja lakialoite raukesi, koska eduskunnan vaalikausi päättyi.
Kuluttajaindeksi, joka lasketaan tilastokeskuksessa, käsittää noin neljäsataa nimikettä. Tilastokeskuksen internet-sivuilta (statfin.stat.fi / 14.3.2005) löytyy seuraava teksti:
”Kuluttajahintojen nousua hillitsi eniten alkoholijuomien halpeneminen. Puhelinmaksujen ja käytettyjen autojen halpeneminen sekä korkojen lasku pienensivät myös inflaatiota.” Pyysin asiantuntijamatemaatikoilta laskelman siitä, mikä olisi ollut tämän vuoden eläkeindeksin tarkistus ilman näiden neljän muuttujan vaikutusta. Vastaus oli 2,07 %.
Eläkelakien uudistamisessa nimike taitettu indeksi poistettiin. Puhutaan vain eläkeindeksistä. Laskentaperuste säilyi silti entisellään.
Vastaukset 1
Vanhimmat
oikein on?
Holmström ei ole koskaan tehnyt selväksi, mitä tarkoittaa eläkkeen laskentamallilla.