Taas joku kyselee täällä tyhmiä. tarkoitus olisi aloitta rakentaminen tuossa ensi syksynä ja olen nyt tehnyt vertailua eri lämmitysmuodoista.
Onko siis mahdollista valita lämmitysmuodoski suora sähkölämitys, mutta toteuttaa se lattialämmityksenä, eli taloon ei tulisi ollenkaan pattereita?
Mitä kannattaa ottaa huomioon kun suunnittelee tuollaista lämmitysjärjestelmää?
Onko siis mahdollista valita lämmitysmuodoski suora sähkölämitys, mutta toteuttaa se lattialämmityksenä, eli taloon ei tulisi ollenkaan pattereita?
Mitä kannattaa ottaa huomioon kun suunnittelee tuollaista lämmitysjärjestelmää?
Vastaukset 33
Vanhimmat
Meillä ko. systeemi toiminut kolmatta vuotta ilman minkäänlaisia murheita ja neliöitä n. 150. Sähköä kuluu likemmäs 20 000kwh/vuosi mutta toisaalta sisälämpötila on ollut aika korkea, likemmäs 24-25 ja ei ole muutenkaan kauheesti säästelty. Sinänsähän tuo ei rahassa tee kun jotain 1500 egee/vuosi ja kun siinä on sitten kaikki menot kun vesikin tulee porakaivosta. Eli jos talo hyvin eristetty ja neliöitä ei juuri yli tuon 150:n niin suora sähkö lattiakaapeleilla on melko kilpailukykyinen vielä toistaiseksi, jos/kun sähkön hinta tuplaantuu kannattanee harkita jo vesikiertoa pilp iso takkauuni-yhdistelmää...
yritä tehdä mitään varaavaa yösähköllä lämpenevää lattiaa, ei taatusti toimi niin kuin on suunniteltu.
Olen käynyt muutamassa paikassa mihin on tehty "varaava"lattialämmitys sähköllä ja vaikka on valettu 140 mm paksukin laatta niin se ehtii jähtymään päivän aikana ja kun iltapäivällä talonväki tulee töistä on lattia viileä, juuri silloin kun sen tulisi olla lämmin.
Sähköfirmat ovat jo aikoja sitten myyneet yösähkökapasitettinsa loppuun eivätkä ota enää uusia asiakkaita.
Kyllä yösähköä taitaa olla edelleen tarjoilla joka ikisessä sähkölaitoksessa, mutta hintaetu on kutistunut menneistä vuosista.
Meillä on varaava lattialämmitys sähkökaapeleilla (laatta 100 mm) ja toimii pääasiassa yösähköllä. Näinä kylminä aikoina olen huomannut, että jos ulkolämpötila on päivällä ~-7, niin siihen saakka riittää pelkän yösähkön käyttö. Sitä kylmemmäksi kun menee, niin silloin pitää jo ronkkia sähkökaapista kytkimet siihen asentoon, että toimii myös päiväsähköllä. Kosteat tilat ovat toki aina päivälläkin päällä.
Sen verran otan kantaa myös tuohon yösähkökeskusteluun, että meille tuleva yösähkö on kutakuinkin saman hintaista ku päiväsähkökin, mutta siirtomaksut ovat vain 20% siitä hinnasta mitä päiväsähkön siirto maksaa. Eli sähkössä emme säästä öisin kuin nimellisesti, siirroissa sitäkin enemmän.
tehtiin aikanaan varaavaksi riittävä laatta pesutiloihin. Kun sitten katsottiin kulutusta yösähköllä ja jatkuvalla niin silloin vielä halvempi yösähkö jäi hieman edullisemmaksi, mutta nykyisellä hintaerolla ei jäisi. Lattia viilenee niin paljon, että sen lämmittämiseeen kuluu vastaavasti enemmän energiaa. Lopputulos oli jatkuvasti päällä oleva ja käytössä miellyttävämpi lämmitys.
on Legalett-perustus. Itse lämmittämisen voit toteuttaa sitten sinua itseäsi eniten miellyttävällä tavalla.
Meillä on valmistumassa ilmakierrolla lämpiävä systeemi jossa ilma lämmitetään vedellä, siis vesi/ilma lämmönvaihdin. Ei kierrä lattiassa vettä kuin n. parin metrin matkalla.
Asiasta infoa vaikka Googlesta hakusanalla "Legalett".
...niin vala ohut laatta (esim. 70...80 mm) ja lämmitys päällä koko ajan. Nopea ja tarkka säätää. Paksu laatta ja yösähköviritys ei toimi. Tietysti vesikiertoinen systeemi mahdollistaisi tulevaisuudessa siirtymisen muuhun energialähteeseen. Toisaalta jos satsaat hieman paksumpiin eristeisiin ja parempiin ikkunoihin/oviin, niin sähkölämmitys kaapelilla on varmasti ihan jees myös tulevaisuudessa. Etuna myös systeemin yksinkertaisuus ja rikkoontuvien osien vähäisyys.
Liittyen eristykseen ja lattian pintamateriaaleihin: Tuttavalla on sellainen paremmin eristetty talo, jossa lattialämmitys sähkökaapelilla. Maanvaraisessa alapohjassa styrox 200 mm, seinissä mineraalivillaa 250 mm ja yläpohjassa samaa 500 mm. En tiedä, täyttääkö matalaenergiatalon kriteerit. Joka tapauksessa hänellä on melko paljon laattalattiaa. Hän on todennut, että kun talvella laatta on mukavan lämpöinen jalalle, niin talossa on melko kuuma. Tässä mielessä kuvittelisin, että parketti olisi parempi, koska se tuntuu miellyttävältä hieman viileämpänä kuin laatta. Jokainen talo on tietysti yksilö eikä edellistä voida suoraan yleistää.
Myös katosta voidan lämmittää sijoittamalla kattoverhoilun alle "lämpötapetti".
Myös yhdistelmä katto/lattialämmitys voisi olla vaihtoehto.
lattialämmityskaapeleiden lisäksi voidaan lattiaan sijoittaa lämpökelmu. Siihen ei tarvita edes laattaperustusta.
Vaihtoehtoja on useita.
Miksi lämmittää kattoa, kun se lämpö nousee sinne muutenkin!
Lämpöiset jalat=Lämpöinen keho
Lämmin katto=kylmät jalat
> Miksi lämmittää kattoa, kun se lämpö nousee sinne muutenkin!
Kun luulee jo tietävänsä kaiken kaikesta, saattaa jäädä sellaiset pikkuseikat, kuten säteilylämmönsiirto, kokonaan huomioimatta.
> Lämpöiset jalat=Lämpöinen keho
> Lämmin katto=kylmät jalat
Kattolämmitys lämmittää säteilyllä lattiaakin. Talon pitää tosin olla hyivn eristetty, erit. ikkunat, koska kattolämmitys ei jaksa tapella kylmiä ilmavirtauksia vastaa. Ilmanvaihtokin pitäisi olla järjestetty fiksummin kuin räppänöillä seinissä. Hyvin eristetyssä talossa lämmitystehot ja sitämyöten lämpötilaerotkin jäävät pieniksi.
Huom. sama veto-ongelma koskee myös lattialämmitystä. On yleinen virhe kuvitella, että lattialämmitys kyllä hoitaa homman, vaikka talossa olisikin huonot ikkunat ja/tai korvausilma raakana jostain grynderivirityksestä = karmirakoventtiileistä. Ei hoida, koska pinta-alaa on paljon, lattian pintalämpötila on matala (muutoin kämppä lämpenee liikaa), vain asteen tai pari huoneilmaa lämpimämpi -> lattian lämpö ei jaksa pysäyttää ikkunoiden ja korvausilmaräppöiden aiheuttamia kylmiä ilmavirtauksia -> lopputuloksena on lämmin lattia ja lattian päällä, n. 10 cm korkeudella lilluvan kylmän ilman patja. Lattian _pinnassa_ lämmennyt ilma kun nousee kattoon ja venttiilit/ikkunat syöttövät koko ajan lisää kylmää ilmaa, ko. patja on ja pysyy. On muuten todella v-mäinen tunne, nilkat kun ovat niskan ohella arkoja vedolle (vaatetus suojaa huonosti).
Luepa vaikka vanhoja juttuja. Pari vuotta sitten oli useitakin säikeitä, missä jengi ihmetteli lattialämmityksellä varustetuissa rivareissa (joissa luonnollisesti oli halvin mahdollinen ilmanvaihtoratkaisu = huippari karmirakoventtiilit) lattioiden kylmyyttä.
Karmirakoventtiilien ja/tai huonojen ikkunoiden kanssa ainoa toimiva ratkaisu on perinteiset patterit. Ne tuottavat huomattavasti vahvemman konvektiovirtauksen (onhan pintalämpötila pakkasilla >50°C), joka "tappaa" ikkunavedon.
ole historiaa, ja hyvästä syystä. se säteilylämpö ei paljon varpaita lämmitä, ei ainakaan jos varpaat on pöydän alla.
Kato kaverilla on kattolämmitys!
Eli eipä sinulta löytynyt muita referenssejä kuin omat ennakkoluulosi jostain vuosikymmenien takaa.
"Nykyaikaa" on vain se, että lattialämmitys on saatu "myytyä" kaltaisillesi maallikoille kaikki veto- yms. ongelmat kuittaavana ratkaisuna. Niinpä täältä saa aina välillä lukea kitinöitä
- kylmän korvausilman aiheuttamasta vedosta
- liian korkeasta huonelämpötilasta, kun kivi/klinkkerilattiaa on pitänyt laittaa talo täyteen ja nyt sitä pitää sitten lämmittää niin paljon, ettei tunnu kylmältä jalkapohjaan (=pintalämpö >25 ja huonelämpö väistämättä lähes yhtä korkea).
paljon kattolämmitystalossa oleilleena ja lattialämmitystalossa asuvana voin kertoa että kummassakin on sama ongelma; ikkunat hohkaa kylmää pakkasella! Vaikka on kuinka hyvät akkunat niin tietyssä koossa ne alkaa olla viileät keskeltä ja kylmä tuntuu iholla.
Patterit on ainoa ratkaisu jotka estää sen tunteen.
Kattolämmitys on sitäpaitsi onneton. Vaikka se säteily lämmittää niin pitää osata huomioida huonekalujen vaikutus jne. Ison ruokapöydän alla meinaan varpaat palelee niin vietävästi se on monasti kokeiltu ja mittarillakin testattu..
Lisäksi kattoon ei oikein pysty kiinnittämääm mitään eli paikkoja pitää valoille sun muille olla tuhottomasti eri paikoissa valmiina.
Paras periaate on että vettä lämmitetään jollakin muulla kuin sähköllä sillä sähköllä on edullisinta lämmittää sähkövastusta ilman hukkaa.
Lattialämmöstä vielä rehellisyyden nimissä on sanottava että ainakin vesikierto reagoi ilman lämpötilan vaihteluun viiveellä. Nyt kun yö ja päivälämmöllä on taas isot erot ei ole koskaan ihan passelia lämpöä kun oumannitkin pitää saada passattua ensin viimeisen päälle.. Laatta tuntuu lämpimältä jo parissakymmenessä mikä on muuten aika hassua sillä laminaatti on silloin vielä ihan kalsaa!
Jos lämmität sähköllä niin vesikiertoisen ainoaksi eduksi jää se että lämmönlähteen voi joskus halutessaan vaihtaa vaikka lämpöpumpuksi tai vaikka pelletiksi. Mutta sekin edellyttää sitten teknistä tilaa.
Sähkökaapelti tulee halvemmaksi rakentaa ja niiden säätö toimii varmemmin.
Kuka vielä 2000luvulla miettiikää lämmittävänsä kattoa?
Joku, joka suunnittelee rakentavansa nykyaikaisen, hyivn eristetyn talon nostalgisen "tuuli puhaltaa seinistä läpi" mökin sijaan?
Kun lämmönhukka on pientä, tarvittavat lämmitystehot ovat pieniä eikä ole myöskään kylmiä ikkuna- yms. pintoja, joita pitäisi kompensoida niiden lähettyville sijoitettavilla kuumilla lämmityspattereilla tms. -> On herttaisen yhdentekevää, millä tavalla huoneiden tarvitsema vähäinen lämmitysteho tuodaan. Ääriesimerkkinä ilmanvaihtolämmitys - oletko moisesta koskaan kuullutkaan? (tod. näk. et, koska tietosi ovat esson baarista / 50-luvulta)
Onko minulla sitten kattolämmitys alakerrassa, kun yläkerran lattiassa on lattialämmitys??
Monikohan tänäpäivänä laittaa kattolämmityksen, eipä taida kovin montaa "vanhoollista" löytyä!
Toivottavastin eivät samat kaverit laatoita vielä tänäpäivänäkin lastulevyn päälle!
Kerrostalossa nykyisin asustelen ja siellä löytyy kattolämmitys vain alakerran kylpyhuoneesta, kun en viitsinyt alkaa eristeitä lattiaan laitattamaan.
Kattolämmitystalossa on kyllä tullut asuttua ja lämmityksestä itsestään ei ole mitään pahaa sanottavaa - päinvastoin, sen kanssa pystyi hyvin käyttämään lämpötilan pudotusta päivisin, koska jo puoli tuntia lämpöjen päällekytkemisen jälkeen tarkeni taas lämpimän katon lämpösäteilyn kompensoidessa ilman ja muiden pintojen viileyttä. Kaikki ongelmat ko. talossa liittyivät raakana sisään otetun korvausilman aiheuttamaan vetoon _lattialämmitetyissä_ kellaritiloissa sekä yksilehtisen takaoven (olkkarissa) aiheuttamaan vetoon.
Sinulla puolestaan on tietoa... esson baarista?
Kuinka monessa ennen -95 rakennetussa kattolämmitys talossa on enää kelmut ehjänä?? Kyllähän ne on palanut poikki sieltä jo tähän päivään mennessä. Näin on korviini kantautunut monelta suunnalta.
Ennen -95 rakennetuista en tiedä, koska talo, jossa itse asuin oli hieman tuoreempi. Enkä itseasiassa tiedä enää aivan tämän hetken tilanteesta, mutta ainakin 17 ensimmäistä vuotta ei mitään ongelmia kelmujen kanssa. Alkuperäiset termostaatit sen sijaan kyrvähtivät kaikki parin vuoden sisällä.
Eipä muuten ole lattialämmityskaapelitkaan ikuisia ja ovat huomattavasti v-mäisempiä vaihtaa, kun aikanaan kypsyvät. Ja nehän kypsyy. Tutuilla meni n. 20 vuotiaasta talosta sekä tuulikaapin että pesutilojen kaapelit (muualla olikin sähköpatterit).
Jotenkin siis onnistuin lukemaan 95:n 85:ksi, vaikka kijoitinkin 95... Talo, josta kirjoittelin on valmistunut olikosenyt -87/88, joten hyvinpä ovat kelmut kestäneet liki 20 vuotta. Jos keskim. elinikä olisi vain 10 tai 15 vuoden luokkaa, kuten yrität vihjailla, niitä olisi pitänyt mennä jo roppakaupalla (tyyliin kolmannes pimeänä -95 ja 2/3 osaa rikki 2005). En mene vannomaan, etteikö yhtään olisi mennyt rikki a) ensimmäisten 10 v. aikana b) tähän mennessä, koska sitä ei välttämättä huomaa, mutta montaa rikkinäisiä ei voi olla (esim. ei missään tapauksessa yhden makuuhuoneen molemmat kelmut).
-> Kelmujen keskim. elinikä lienee lähempänä 30 vuotta, muutoin niitä olisi pitänyt mennä jo useita ensimmäisten 15 vuodenkin aikana.
Sama koskee myös lattialämmityskaapeleita. Niillekin olen nähnyt lupailtavan 20 v kestoa ja tuttujenkin kokemukset näyttäisivat tukevan tätä, mutta hajonneet kaapelit olivat kovemmalla kuormituksella (pesutiloissa) kuin koko talon lämmitykseen käytettävät ja 20 v. keskim. kesto tarkoittasi myös sitä, että puolet kaapeleista hajoaisi jo ennen 20 ikävuotta ts. 10-15 vuotiaista taloista pitäisi jo paukkua runsaasti kaapeleita, mikä ei tunnu pitävän paikkaansa.
Aletaa porukalla lämmittään kattoa!
Mä onneksi on sen verran tyhmä, etten kattoani ala lämmittään!
Hyvä systeemi tuo kattolämmitys. Pieni eristehäviö kompensoituu sillä että lämpöjä voi pitää asteen, jopa pari normaalia alempana. Lämpö jakautuu todella tasaisesti ja tuntuu miellyttävältä. Säädettävyydessään ja mukavuudessaan kattolämmitys on vertaansa vailla oleva systeemi. Yleensä ne ketkä sitä kritisoivat, elävät ennakkoluulojen ja uskomuksien varassa.
Kyllä täytyy olla ihmisen tyhmä, jos yrittää moista vittuilua kattolämmityksestä, kun yhtä "älykkäitä" vitsejä voi vääntää myös lattialämmityksestä:
Tottakai kannattaa lämmittää lattioita, ettei tule kiinalaisille kaivosmiehille vilu.
No totta kai se on hyvä jos sellaisen taloonsa joskus on valinnut!
Mutta laittaako joku vielä uudisrakennukseen kattolämmityksiä???
En itse ole törmännyt yhteenkään "kattolämmitys" taloon, vaikka omakotitaloissa on kohta 10v tehty töitä(laatoitus)
Parissa kesämökissä missä olen ollut laatoittamassa on ollut kyseinen järjestelmä(onkohan sitten edullisempi vaiko mikä on ollut syynä, että kesämökkiin on tuo järjestelmä valittu)
En itsekään sitä välttämättä koko taloon laittaisi, mutta yläkerrassa se on hyvä. Osa alakerran lämmöstä siirtyy konvektion kautta yläkertaan ja ylhäältä säteilevä kattolämmitys tasaa lämmön.
Nonni! Nythän se syy kattolämmityksen parjaamiseen selvisi. Onkin meidän inttäjällämme ihan vaan pikkuisen oma lehmä ojassa. Kattolämmitystaloihin ei tosiaan laattalattiat istu, joten semmoiset on hetimiten kiellettävä arvon laattamiehemme työllisyyden varmistamiseksi.
Suurimmaksi osaksi teen kylläkin kylppäreitä, mihinkä ei vielä kukaan ole keksinyt laittaa tuota kattolämmitystä.
Mutta kyllähän teen myös muitakin laatoitustöitä kuten esim. keittiön laatoitusta yms. eli olet siinä suhteessa oikeassa.
Mutta tosiaan en ole muissa kohteissa nähnyt, kuin noissa 2 mökissä tuon kattolämmityksen(asukkaitten käyttökokemuksistahan en tiedä yhtikäs mittään)
Miksei myös kosteissa-tiloissa voisi käyttää kattolämmitystä.
Meillä on pelittänyt toi kattolämmitys ihan ok, mutta sellainen ollaan huomattu, että istuessa keittiössä jalat pöydän alla niin silloin tuntuu viileältä yläkroppaan nähden.
Lattia materiaalina on parketti.
Meille tulee sähkölämmitys kaapeleilla 90mm valuun. Lisäksi tulee muutamaan kohtaan kattolämmitys kelmut, lähinnä isojen ikkunapintojen läheisyyteen. Yläkertaan tulee myös kaapelit lattiaan.
Toki mies tekee sähkötyöt itse, niin vaihtoehto tuli perustamiskustannuksiltaan jo niin halvaksi, että sillä säästöllä lämmittääkin jo monta vuotta.