Mahtaako tältä palstalta löytyä muita samasta asian kanssa kärvisteleviä ihmisiä? Eli siis n. viikko synnytyksen jälkeen alkoi varsinkin aamupäivisin vaivaava epätodellinen olo, yksi paniikkikohtauskin on ollut. Olen menossa ensi viikolla juttelemaan neuvolaan asiasta, mutta kysyn täällä nyt, että onko muilla vastaavasta kokemusta? Tietääkö kukaan, kuinka kauan voisi ajatella epätodellisen olon johtuvan voimakkaista hormonaalisista muutoksista?? vastauksista kiitollisena..
Paniikkikohtaukset palasivat synnytyksen jälkeen
Mellia
61053
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
moikka.. oon kärsiny koko elämäni paniikkihäiriöstä joka meni loppupeleissä pelkkään kotona olemiseen. oireita mulla on kaikki maholliset myös voimakas epätodellisuuden tunne. todella inhottavaa!! synnytyksestä selvisin tosi hyvin vaikka pelkäsin että saan kauheen paniikkikohtauksen. ennen raskauttani suurin piirtein parannuin häiriöstä mutta raskauden aikana se paheni. ajattelin että synnytyksen jälkeen se on poissa. aattelin että jos synnytyksestä selviän niin itseluotttamus on kohillaan.. mutta ei.. yksin ulkona en pysty kulkemaan ilman panikointia=/ höh.. tulee tuolla ulkona ollessa epätodellinen olo ja rupee pyörrytään ihan hirveesti...=/ :S öh toivottavasti tästä vielä parannutaan... minunkin pitäs mennä jutteleen jollekin tädille. jos se auttas
Mun täytyi oikein kahteen kertaan lukea sun viesti ja mun oma viesti. Toi sun viesti olis yhtä hyvin voinut olla nimittäin mun kirjoittama! Mulla ihan samanlaisia ajatuksia ja fiilareita. Oletko vielä äitiysneuvolan asiakas? Soita sinne ja hae apua, on se kumma kun aina luulee (minä itse myös), että tämä tila lähtee kärvistelemällä pois..
Täällä kans yks panikoija. Synnytyksen jälkee tilanne menny pahemmaksi kun olen ollut väsyneempi. Olen käyny juttellee mut ei siit oikein apua ja vain lääkkeitä tarjoavat ja minä en halua lääkkeitä syödä.
Aika paljon minäkin olen kotona kun ei uskalla lähtee minnekkää kun isekee panikki, olen tosi kova jännittämään kaikkea mahdollista ja mahdotonta.
..mutta alkaa jo riittää tämä olo. Lääkityksen mahd. aloittamisesta meen keskustelemaan äitiysneuvolan terkkarin kanssa. Lopetin Cipralexin vuosi sitten. Se oli ihan ok lääke, mutta mun oli tosi vaikea päästä siitä irti, se aiheutti ihan kamalat vieroitusoireet(?). Netistä luin juttuja lääkityksestä imetyksestä. Niissä todettiin, että on olemassa lääkkeitä, jotka ei imeydy äidinmaitoon.
En tiedä teistä vastanneista, seuraatteko keskustelua tässä ketjussa, mutta kiinnostaa kuinka pieni vauva teillä on? Meidän vauva on 4 viikkoa. Vauva on vain ja ainoastaan ihana. Pelkäsin jo raskausaikana sairastuvani synnytyksen jälkeiseen masennukseen ja lapsivuodepsykoosiin (mitähän vielä??!)ja oireita itsestä etsiessä on vierähtänyt tovi jos toinenkin.
Tänään on ollut helpompi päivä. Ahdistaa välillä kotiympäristökin, mutta kun kyläänkään ei innosta lähteä epätodellisen olon kanssa. Kun on parempi hetki päivästä, on helppo unohtaa huonot olot. Melkein naureskelen silloin itselleni. Mutta jos mukavaa oloa kestää tarpeeksi kauan, alan taas jo odottaa perseoloa, ahdistusta ja epätodellista oloa. Voi kunpa saisinkin aivot off- asentoon!! Ajattelu ei sovi mulle.
Meillä on kolme alle koulu ikäistä lasta, nuorin 5kk. Aloin kärsiä paniikki jutuista keskenmenon jälkee joka tuli rv19. Välillä menee paremmin mut välil on tosi tuskaisia päiviä, ei pysty kauppaa menee ja pelkkä äidin luona vierailu tekee tuskaa.
Mä olen ite iha täynnä tätä panikointia, haluaisin tästä eroon..
heh kiva kuulla=)=)=) oon käyny juttelemassa pitkin elämää psykologien kanssa ja kyllähän se auttaa mutta jotenkin on aina kauhee kynnys mennä sinne.. aina jännittää vaikka ois käyny miljoona kerta aikasemmin=) hassua...