Minulla on jo vuosia jatkunut ystävyyssuhde joka on ajoittain hyvin hankala- en okein enää tiedä mitä tehdä. Onglemani on ystäväni itsekkyys.
Vaikka hän on hieman lapsellinen, kaikki luultavasti johtuu siitä, että hänen vanhempansa
ovat pilalle hemmotelleet hänet. Hän on välillä aivan mukava, mutta kun jokin asia menee pieleen hän purkaa pahon olonsa minuun, esim. olemalla tulematta luvattuna aikana ja sitten laittaa puhelimensa kiinni ettei häntä voi tavoittaa.
Ongelma on myös siinä,että häntä ei myöskään saa kritisoida millään tavalla-sitä hän ei kestä. Hän on saanut kodissaan lähes päätäntävallan. Näyttää, siltä, että hän ei kestä millään pettymyksiä ja vanhemmat ovat tehneet kaikkensa mielleyttääkseen häntä.
Jos otan tämän asian puheeksi, hän joko alkaa riidellä, sulkee puhelimen tai lähtee pois. Hän ei yhtään ajattele toista ihmistä, miten yksinäinen tämä voi olla ja kohtelee toista miten huvittaa.
Mitä tekisitte? Miksi vanhemmat miellyttävät lastaan liikaa?
Kiitti !
Vaikka hän on hieman lapsellinen, kaikki luultavasti johtuu siitä, että hänen vanhempansa
ovat pilalle hemmotelleet hänet. Hän on välillä aivan mukava, mutta kun jokin asia menee pieleen hän purkaa pahon olonsa minuun, esim. olemalla tulematta luvattuna aikana ja sitten laittaa puhelimensa kiinni ettei häntä voi tavoittaa.
Ongelma on myös siinä,että häntä ei myöskään saa kritisoida millään tavalla-sitä hän ei kestä. Hän on saanut kodissaan lähes päätäntävallan. Näyttää, siltä, että hän ei kestä millään pettymyksiä ja vanhemmat ovat tehneet kaikkensa mielleyttääkseen häntä.
Jos otan tämän asian puheeksi, hän joko alkaa riidellä, sulkee puhelimen tai lähtee pois. Hän ei yhtään ajattele toista ihmistä, miten yksinäinen tämä voi olla ja kohtelee toista miten huvittaa.
Mitä tekisitte? Miksi vanhemmat miellyttävät lastaan liikaa?
Kiitti !
Vastaukset 5
Vanhimmat
Kuulostaa myös eräältä minunkin tutultani?
kannattais laittaa pieni paussi,-jos vaikka huomais että ystävät on kultaakin kallimpia....
Älä sinäkään ota yhteyttä,kyllä "routa porsaan kotiin ajaa" vanha sanan lasku:D
sääliksi käy ystävääsi...Aika hirveää,ettei ole tottunut elämän normaaleihin asioihin..
Juuri tuon takia sanotaan,että lasten pitää kokea kaikki tunnetilat,myös pettymykset,ettei sitten tule myöhemmin vaikeuksia..
Jos saat mahdollisuuden,niin yritä vain jutela ystävällesi näistä asioista.Kyllä se ajan myötä palkitsee ja varmasti hän on lopun elämäänsä sinulle kiitollinen..:)
Helppoa se ei varmasti tule olemaan,mutta kannattaa yrittää..
Hyväksikäytöllä ei ole rajaa, jos sille antaa
vallan. Erittäin vittumainen.
mulla oli tommonen ystävä...lopulta hiillyin niin, etten enää ottanut yhteyttä lainkaan. Kun hän sitä kerran sitten soitti ja ihmetteli,laitoin luurin kiinni ja kirjoitin kirjeen. Kerroin kaikki mieltäni painaneet asiat hänelle. JA: hän pyysi anteeksi, ei ollut ajatellut!
En kylläkään enää kaveeraakkaan kanssaan,kiitti mulle riitti!