Mitä on kapitalismi?Se on tuotantotapa eli toisin sanoen sellainen taloudellisen ja sosiaalisen organisaation muoto, joka syntyi läntisessä Euroopassa teollisuuden myötä 1700-luvulla ja laajeni 1900-luvun aikana asteittain yli maapallon. Kapitalismin maantieteellinen laajeneminen kytkeytyy sen sisäiseen kehitykseen, mutta vaikka kapitalismi on kehittynyt ja vaikka sen toiminnassa on tapahtunut muodonmuutoksia niin sen mekanismit perustuvat edelleen samoihin periaatteisiin.
Pääoma voidaan määritellä kaahdella tavalla. Ensimmäinen, sosialismia edeltänyt, on ainoa ei-sosialistien käyttämä. Määritelmä on epätäydellinen sikäli, että kokonaisvaltaisessa tuotantotavassa se ottaa huomioon vain tuotantotaavan näkökulman ja jättää täysin vaille huomiota tuottantosuhteen. Porvarillisen määritelmän mukaan pääoma tarkoittaa kaikkia niitä tuotantovälineitä-lukuun ottamatta työvoimaa-joita yhdellä yrityksellä tai yhdellä yrittäjällä on hallussaan. Siten pääoma tapauksesta riippuen voi esiintyä teollisena omaisuutena (maaperä,koneet,työvälineet) tai menetelminä (patentit, valmistusmenetelmät, tiedot ja taidot) tai kaikkein abstraktisimmassa muodossaan rahana.
Pääoma on siten keino hankkia kaikkia tuotantovälineit', myös työvoimaa. Tämän määritelmän ja kapitalistisen ideologian mukaan pääoma panee liikkeelle työn tuotantovoimana.
Tämä porvarillinen pääoma määritelmä supistaa tuotannon puhtaaksi tekniseksi tapahtumaksi, ihmisen ja aineen väliseksi suhteeksi.
Kuitenkin tuotanto on ennen kaikkea yhteiskunnallista toiminnallisuutta. Siten on mieletöntä irrottaa pääoman teknistä ulottuvuutta sen yhteiskunnallisesta ulottuvuudesta. Pääoma on tuotantosuhde.
Kapitalistista tuotantotapaa ei voida määritellä ainoastaan eikä ensisijaisesti tuotantovälineiden yksityiomistuksen perusteella: tiettyihin kapitalismia edeltäneisiin tuotantotapoihin, kuten orjuuteen ja maaorjuuteen, liittyi myös tuotantovälineiden yksityisomistus.
Se oli jopa laajempaa luonteeltaan, sillä työläinen, orja tai maaorja, kuului omistajalle aivan samalla tavoin kuin maa tai työvälineet. Lisäksi tulemme näkemään myöhemmin, että tuotantovälineiden yksityisomistuksen lopettaminen kapitalistisessa maassa ei vielä sinänsä poista tuotantovälineiden kapitalistista luonnetta.
Kapitalismi on tuotantotapa, joka yleistää tavaranvaihdon ja erityisesti muuttaa ihmisten työvoiman kauppatavaraksi. Kapitalistinen tuotantosuhde ilmestyy silloin, kun työvoima on kohteena markkinoilla; kun eräät-kapitalistit-ostavat sitä ja kun toiset-palkkatyöntekijät-sitä myyvät.
Historiallisesti kapitalistinen pääoma syntyi siinä vaiheessa, kun pääomien omistajat eli maanomistjat, kauppiaat tai rahoittajat saivat mahdollisuuden ostaa runsaasti työläisten tuotantovoimaa kuten mitä tahansa kauppatavaraa myydäkseen sitten omaksi voitokseen heidän työnsä tuotteita.
Kapitalismi on tuotantotapa, joka perustuu siihen, että tuotantovälineiden haltijat ostavat palkkatyöläisten työvoimaa. Kapitalismissa tavaranvaihdosta tulee tuotannon liikkeelle paneva voima.
Kapitalismin kehityksen historia on tavaravaihdon laajenemisen ja yleistymisen historiaa. Joskin pääomalla on aina jossakin vaiheessa rahan muoto, niin jokainen rahasumma ei sinänsä ole pääomaa.
Raha muuttuu pääomaksi siinä tapauksessa, että se pyrkii ostamaan sitä kauppatavaraa-eli työvoimaa-jonka ansiosta raaka-aineet ja työvälineet alkavat tuottaa.
Kun kapitalisti vaihtaa rahansa kolmeen kauppatavaroiden ryhmään-työvoima, raaka-aineet, tuotantovälineet- niin tämä tapahtuu tietenkin siksi, että sen tuotannon arvo, joka on saatu työvoiman pantua raaka-aineet ja työvälineet toimintaan,ylittää käytetyn tuottavan pääoman arvon.
Pysyväksi pääomaksi kutsutaan niitä tuottavan pääoman aineksia, joiden arvo ilmenee muuttumattomana tuotteessa-eli raaka-aineita ja tuotantovälineitä. Työvoimaa kutsutaan vaihtelevaksi pääomaksi, koska siitä riippuu arvon nousu eli tuottavan pääoman lisäarvo
Pääoma voidaan määritellä kaahdella tavalla. Ensimmäinen, sosialismia edeltänyt, on ainoa ei-sosialistien käyttämä. Määritelmä on epätäydellinen sikäli, että kokonaisvaltaisessa tuotantotavassa se ottaa huomioon vain tuotantotaavan näkökulman ja jättää täysin vaille huomiota tuottantosuhteen. Porvarillisen määritelmän mukaan pääoma tarkoittaa kaikkia niitä tuotantovälineitä-lukuun ottamatta työvoimaa-joita yhdellä yrityksellä tai yhdellä yrittäjällä on hallussaan. Siten pääoma tapauksesta riippuen voi esiintyä teollisena omaisuutena (maaperä,koneet,työvälineet) tai menetelminä (patentit, valmistusmenetelmät, tiedot ja taidot) tai kaikkein abstraktisimmassa muodossaan rahana.
Pääoma on siten keino hankkia kaikkia tuotantovälineit', myös työvoimaa. Tämän määritelmän ja kapitalistisen ideologian mukaan pääoma panee liikkeelle työn tuotantovoimana.
Tämä porvarillinen pääoma määritelmä supistaa tuotannon puhtaaksi tekniseksi tapahtumaksi, ihmisen ja aineen väliseksi suhteeksi.
Kuitenkin tuotanto on ennen kaikkea yhteiskunnallista toiminnallisuutta. Siten on mieletöntä irrottaa pääoman teknistä ulottuvuutta sen yhteiskunnallisesta ulottuvuudesta. Pääoma on tuotantosuhde.
Kapitalistista tuotantotapaa ei voida määritellä ainoastaan eikä ensisijaisesti tuotantovälineiden yksityiomistuksen perusteella: tiettyihin kapitalismia edeltäneisiin tuotantotapoihin, kuten orjuuteen ja maaorjuuteen, liittyi myös tuotantovälineiden yksityisomistus.
Se oli jopa laajempaa luonteeltaan, sillä työläinen, orja tai maaorja, kuului omistajalle aivan samalla tavoin kuin maa tai työvälineet. Lisäksi tulemme näkemään myöhemmin, että tuotantovälineiden yksityisomistuksen lopettaminen kapitalistisessa maassa ei vielä sinänsä poista tuotantovälineiden kapitalistista luonnetta.
Kapitalismi on tuotantotapa, joka yleistää tavaranvaihdon ja erityisesti muuttaa ihmisten työvoiman kauppatavaraksi. Kapitalistinen tuotantosuhde ilmestyy silloin, kun työvoima on kohteena markkinoilla; kun eräät-kapitalistit-ostavat sitä ja kun toiset-palkkatyöntekijät-sitä myyvät.
Historiallisesti kapitalistinen pääoma syntyi siinä vaiheessa, kun pääomien omistajat eli maanomistjat, kauppiaat tai rahoittajat saivat mahdollisuuden ostaa runsaasti työläisten tuotantovoimaa kuten mitä tahansa kauppatavaraa myydäkseen sitten omaksi voitokseen heidän työnsä tuotteita.
Kapitalismi on tuotantotapa, joka perustuu siihen, että tuotantovälineiden haltijat ostavat palkkatyöläisten työvoimaa. Kapitalismissa tavaranvaihdosta tulee tuotannon liikkeelle paneva voima.
Kapitalismin kehityksen historia on tavaravaihdon laajenemisen ja yleistymisen historiaa. Joskin pääomalla on aina jossakin vaiheessa rahan muoto, niin jokainen rahasumma ei sinänsä ole pääomaa.
Raha muuttuu pääomaksi siinä tapauksessa, että se pyrkii ostamaan sitä kauppatavaraa-eli työvoimaa-jonka ansiosta raaka-aineet ja työvälineet alkavat tuottaa.
Kun kapitalisti vaihtaa rahansa kolmeen kauppatavaroiden ryhmään-työvoima, raaka-aineet, tuotantovälineet- niin tämä tapahtuu tietenkin siksi, että sen tuotannon arvo, joka on saatu työvoiman pantua raaka-aineet ja työvälineet toimintaan,ylittää käytetyn tuottavan pääoman arvon.
Pysyväksi pääomaksi kutsutaan niitä tuottavan pääoman aineksia, joiden arvo ilmenee muuttumattomana tuotteessa-eli raaka-aineita ja tuotantovälineitä. Työvoimaa kutsutaan vaihtelevaksi pääomaksi, koska siitä riippuu arvon nousu eli tuottavan pääoman lisäarvo
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.