Jos laskee apteekin ja verkostomarkkinoinnin myymiä ravintolisiä tms. niin ne tulee samoihin hintoihin. Ladullisia erojakin on ja esim. Herbalife tuotteissa in asikkalla oikeus olla yhteydessä myyjään, eli hän saa tukea tuotteita käytäessään, ja myös ohjausta.
Kun haet apoteekista ramavitin ja nutraus purkin, tuskin apteekkari kyselee myöhemmin että mikäs kunto nyt on tai antaa yleesä mitään ohjeita tai tietoja.
Kun haet apoteekista ramavitin ja nutraus purkin, tuskin apteekkari kyselee myöhemmin että mikäs kunto nyt on tai antaa yleesä mitään ohjeita tai tietoja.
Vastaukset 13
Vanhimmat
>Herbalife tuotteissa in asikkalla oikeus olla >yhteydessä myyjään, eli hän saa tukea tuotteita >käytäessään, ja myös ohjausta.
Apteekkiinhan ei saa olla yhteydessä? Eikä apteekista saa myöskään neuvontaa tropin käyttöön? Näinkö meinaat?
>Kun haet apoteekista ramavitin ja nutraus purkin, >tuskin apteekkari kyselee myöhemmin että mikäs >kunto nyt on tai antaa yleesä mitään ohjeita tai >tietoja.
So? Jos on joku hätä, voit marssia apteekkin kysymään neuvoja YLIOPISTOSSA KOULUTETULTA FARMASEUTILTA EIKÄ MILTÄÄN HIIVATIN VERKOSTOMARKKINOINTIA HARRASTAVALTA TYÖTTÖMÄLTÄ SATAMATYÖNTEKIJÄLTÄ!
taputuksia!
t.Make
ny vaa kaik ylipainoset apteekkarin juttusil, ne neuvoo ja opastaa HAH HAAH AHAHHAAA, eikä niil muutes oo sen parempaa tietoo monestakaa myymästää tuotteesta, sorry vaan.
Todennäköisesti apteekkari tietää kuitenkin paremmin tuotteistaan kuin yksi kadulla vastaantullut, arviolta 130 kiloinen yleisilmeeltään huonossa hapessa ollut läskimooses jonka takinliepeessä oli 20 senttia läpimitaltaan keltainen nappi jossa luki suurinpiirtein "Haluatko laihtua? Kysy minulta lisää!".
Kyseessä oli varmaan joku Herbalifen sisäinen vitsi.
tai apteekkari olla verkostomarkkinoija!
Mutta verkostomarkkinoija ei voi olla apteekkari tai farmaseutti.
Se kun vaatii älyä ja koulutusta.
Näin on. Sellaisen on paha antaa lääketieteellisiä neuvoja, joka ei ole päivääkään opiskellut kemiaa ja lääketiedettä. Kannattaa katsoa, mitä suuhunsa laittaa ja keneltä kysyy neuvoa. Tietämättömän neuvoihin luottaminen voi olla vaaraksi terveydelle näissä asioissa.
Jaha, ja mekö ei uskota muuhu ku lääketietesee?
on mummun vinimarjamehua, on tyrnimarjaa, sipulimaitoo, rautalehtee, valkosipulii, avantouintii, ja 100 muuta kansanparannus keinoo, jotka ei o lekurii nähneetkää.
mitä höpäjät: Koskenkorvaa kintuille, siansontaa korvaan...
- Lepo, infektiolääkäri Peter Klemets kiteyttää oleellisimman flunssanhoidon.
Lepokomennus on taatusti mieleen kaamoksen kurimuksesta talviunille kaihonneelle pohjolan asukille. Mutta makoilusta on vaikea nauttia, jos olo on kaikin puolin kurja. Lääkäritkin sallivat kuumetta ja särkyä lievittävät lääkkeet, eivät kiellä edes valkosipulin työntämistä tyynyn alle tai sukkaan, vaikkeivät kansanomaisiin konsteihin varsinaisesti uskoisikaan.
- Viisastenkiveä flunssaa vastaan ei todellakaan ole löydetty, Klemets toteaa.
Mutta kysypä kansalta! Ainakin parempaan oloon on olemassa niksi poikineen. Eikä kaikkea ns. syvistä riveistä lähtenyttä viisautta ole tuomittu huuhaaksi. Päin vastoin, tiede on nöyrästi joutunut nielemään totuuden jos toisenkin. Ehkei sentään siansonnan tunkeminen kipeään korvaan (johon ensin on puhallettu piipunsavua) koskaan pääse suositeltavien toimenpiteiden listalle.
Yrtit auttaneet kautta aikain
Jo Elias Lönnrotin klassikkokirja Suomalaisen talonpojan kotilääkäri kertoo seikkaperäisesti, mihin vaivaan mikin kotipientareen yrtti auttaa. Hurtanminttu hillitsee nykytietämyksenkin mukaan yskää ja bronkiittia. Kamomillasauniota suositellaan tänäkin päivänä suun ja nielun tulehduksia lääkitsemään. Meirami kelpaa yhä yskää ja kurkkukipua lievittämään.
Pajujen kuoria on ammoisista ajoista käytetty kuume- ja vilustumissairauksia vatsaan. Ja eikös vain aspiriinin sisältämä salisyylihappo ole peräisin pajunkuoresta. Myös perinteisesti vilustumissairauksiin käytetty mesiangervo sisältää salisyylihappoa. Nielemissämme yskänlääkkeissä ja -pastilleissa saattaa puolestaan olla heinäratamoa, nykytutkimus on näet tunnustanut ratamon lääkinnälliset ominaisuudet.
Leskenlehtiä on ennen poltettu piipussa tupakan tapaan päämääränä torjua "sulkuyskää" ja hengenahdistusta. Nykykäsityksen mukaan kasvissa onkin ysköksiä irrottavia ainesosia. Sen sisältämien alkaloidien vuoksi toppuutellaan, ettei maallikko hönkäilisi leskenlehtisauhuja omin päin.
Lääkäri Lönnrotin yrttilista sen kuin jatkuu. Esimerkiksi katajanmarjojen ja hakattujen havujen keitinvesi on oivallista höyryhengitykseen, keto-orvokki tehoaa vaikeaan yskään, samoin kihokit. Koiruoho hillitsee paitsi yskää myös päänsärkyä. Marjat tuovat lohtua kuumepotilaalle - kuten jokainen kipeänä äidin tarjoamaa mustaviinimarjamehua litkinyt tietää.
Lutukalla on paranneltu "vilutauteja", maarianverijuurella kuumetauteja. Niittyhumalalla on huuhdottu suuta kurkkukivun yllättäessä. Myös piennarratamoa on käytettyä kurkkuhuuhteluun. Nurmiratamoa Lönnrot suositteli "keväthorkkaan" ynnä muihin kuumetauteihin.
Rohtoemäkin paljon puhuva kakkosnimi oli muinoin köhäheinä. Köhää eli hökää vastaan on taisteltu myös ukontulikukan avulla. Silmäruoho on kautta aikain tepsinyt muun muassa kurkunpääntulehduksiin.
Sipulimaitoa ja kossushottia
Nykypotilaalle tutuimmat flunssarohdot lienevät Lönnrotinkin lämpimästi suosittelemat sipulit, sekä kelta- että valkoversio. Internetin flunssasivuilla muuan nimimerkki antaa reseptin sipulimaitoon, jollaisen parissa monikin lienee yökkäillyt tautisessa menneisyydessään.
Tämän sipulimaidon ainekset ovat kaikessa yksinkertaisuudessaan maito ja valkosipuli. Keitä maito varovasti kuumaksi (varo ettet polta pohjaan). Pilko sekaan valkosipulia ja hauduta hetki. Siivilöi sipulit pois ja juo maito.
Vinkin antaja huomauttaa: "Makua en takaa mutta sen takaan että pöpöt lähtevät vähemmästäkin karkuun." Mene ja tiedä, ainakin vampyyrit ja vanhaset pysynevät loitolla.
Kuumeisena tulee juoda paljon, tiedämme vanhastaan. Suomen kansa ei olisi Suomen kansa, ellei saunan ja tervan lisäksi lääkeluetteloon kuuluisi viina. Internetin flunssasivustoilla annetaan ohje terästettyyn troppiin. Nimimerkki lupaa, että shotin jälkeen on melkein terve. Hän muistuttaa kuitenkin, että rohtoa pitää hörppiä omalla vastuulla.
Tarvitset kuumaa vettä, koskenkorvaa ja askillisen eucalyptus-pastilleja. Kada ensin lasiin kuumaa vettä. Kumoa eucalyptus-karkit veteen sulamaan. Kun ne ovat sulaneet, lisää Koskenkorvaa maun mukaan. Kimaran voi toteuttaa ilman kossuakin, jolloin sen raaskii käyttää höyryhengitykseen. Röörien avauduttua voi juoda litkun.
Joku kansalainen tuhlailee kossua koipiinsakin. Eli viinaa valutellaan jaloille ja vedetään sukat päälle. Toinen "väärinkäyttäjä" uittaa jalkojaan konjakissa ja tuntee elpyvänsä sillä kurin.
Alkoholiongelmainen tehnee viisaimmin, jos kaataa viinan kintuille eikä kurkusta alas. Yletön ryyppääminen voi osaltaan jouduttaa jo flunssan puhkeamistakin.
- Runsas kulutus on selvä riski, altistaa monelle infektiolle vaikuttamalla valkosoluihin ja elimistön puolustuskykyyn, Peter Klemets valistaa.
Entä kohtuukäyttö?
- En tiedä sanoa. En ole ainakaan törmännyt tapauksiin, joissa se olisi ollut hyödyksi, Klemets vastaa varovasti.
Julkaistu 24.2.2007 1:32:26
Turunsanomat: KOPIO!
Ei nämä sipulimaidot sun muut vanhan kansan tropit ole välttämättä ristiriidassa modernin lääketieteen kanssa. Monesti niissä on totuuden siemen, mutta tulkinta on väärä.
Juutalaisten kanakeitto, suomalaisten mehuvimma ja sipulimaito (gaah!) perustuvat kaikki samalle periaatteelle. Kun olet flunssassa on hyvä nauttia lämpimiä nesteitä. Ne kun imeytyvät paremmin kuin kylmät.
Sitten on yrtit, joissa monissa on liuta aktiivisia aineita. Yksi toimii verenohentimena (sormustinkukka) toinen kipulääkkeenä (salisyylihappo) jne. Näitä löytyy. Olennainen asia on tietysti se, että monesti näiden kasvien uutteessa on muitakin aineita jotka eivät olekaan niin hyödyllisiä, voivatpa jopa toimia kokonaisuutta ajatellen haitallisestikin. Sen takia on parempi syödä laboratoriosta tullutta kamaa, koska silloin vaikuttava aine on läpikotaisin testattu. Laboratoriosta tulleessa pillerissä on vielä se etu, että siitä tiedetään 100% varmasti mitä siinä on (yleensä laktoosia+vaikuttavaa ainetta).
Jos joku pitää luonnontuotteita automaattisesti turvallisena, niin kokeilkoot vaikka ensi suvena kielosalaattia...
on sekin ihme nähty.
voi muukin kuin apteekkari tietää näistä asioista, varsinkin ravitsemus on asia mistä apteekissa ei taida olla paljon tietoa.
farmaseutin koulutus on lääkekoulutus, ei ravitsemuskoulutus.
Kysyppä kokeeksi.
Laadullisia eroja on.