kuinka paljon teidän miehet hoitavat kotia ja lapsia eli siivoaa,laittaa ruokaa yms...? meillä mies hoitaa pienempää lasta aina kun vaan sattuu olemaan kotona eli iltaisin ja tiskaa silloin tällöin (ehkä n. kerran viikossa-kahdessa) ja sanotaan että kahden kk välein innostuu imuroimaan ja hänen mielestään hän tekee tarpeeksi koska hoitaa kuitenkin vauvaa.itse olen asiasta erimieltä koska olen kuitenkin iltapäivään asti yksin kahden pienen lapsen kanssa joita siis hoidan samalla kun yritän laittaa ruoat,siivota,tiskata ja pestä pyykit ja juosta vanhemman perässä keräämässä sotkuja..miten teillä muilla tekeekö miehenne tarpeeksi?tekeekö minun mies tarpeeksi?jankutanko turhia?koska itse en näe että nykypäivänä kotityöt ovat vain naisen tehtävä varsinkin jos mies ei käy töissä...
kuinka paljon teillä?
äippä07
282036
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 28
Vanhimmat
kun ei ole ikinä kotona. Taloprojekti käynissä..
Sinulle: jätä tekemättä ne hommat parina päivänä. Älä tee mitään ylimääräistä. Leiki ja iloitse lapsistasi. Et ole mikään kotiorja.
on varsinainen aarre. Välillä tuntuu, että hän tekee enemmän kotitöitä, kuin minä. Suht´ tasan taitavat työt kuitenkin jakautua.
Molemmat käymme töissä.
Nyt kun olen raskaana, on mies hoitanut lähes kokonaan kaikki kotityöt.
täytyy myöntää että kateus iskee päälle ja pahasti=) meillä tosiaan lupailtiin maat ja taivaat silloin kun mies rupesi puhumaan toisen lapsen hankkimisesta suostuin lapseen koska tiesin että mieheni haluaa sitä todella kovasti ja luulin että mieheni tosiaan pitäisikin lupauksensa mutta pettymään taisin joutua sitten kun mieheni siivoaa niin tekee kyllä perusteellista työtä mutta tätä tapahtuu todella harvoin.mieheni ei käy töissä (tällä hetkellä kurssilla joka on n.klo.9-13 eli aika vähän)jonka jälkeen menee sukulaistensa luo ja siellä sitten vierähtääkin.tässä on vielä ongelmana se että mieheni ei tajua kuinka puhki välillä olen jos itse haluasisin käydä vaikkapa kaverilla niin ettei lapset ole mukana saattaa jo hetken päästä tulla viesti tule jo...rasittavaa,mutta jos hän lähtee niin ei auta,kestettävä on.harmillista koska rakastan miestäni yli kaiken ja tekisin mitä vaan että pysyttäisiin perheenä en todellakaan haluaisi että suhde kaatuisi tälläiseen...
et halua suhteen kaatuvan tuollaiseen,käyttää hän sinua edelleen kotiorjana ja elelee herroiksi. Jos noin vähän opiskelee,niin jo on ihme että ei enempää tee. Hei haloo,mikä yleiskone sinä olet?!
jos mies ei käy töissä niin kyllä silloin täytyy jakaa ne kotityöt tasan.Pidä pintasi tai kohta olet kotiorja ja passaaja.
Mies käy 8 tuntia viikossa koulua. Hän tekee omasta meielstään paljonkin kotona... Minun mielestäni hän nukkuu aamut ja istuu kaikki päivät tietokoneella. Joskun harvoin tekee jotain, ja yleensä vain silloin kun pyydän. Ja usein kun pyydän, lupaa tehdä, mutta tekemättä jää kuitenkin. Ja kun sanon hänelle ettei hän todellakaan tee tarpeeksi, hänestä valitan! Ja sanoo että no pyydä tekemään! Aina pitäisi olla pyytämässä joka ikistä asiaa, mikään ei yleensä tapahdu oma-aloitteisesti! En millään jaksa olla jatkuvasti pyytämässä häntä korjaamaan OMIA JÄLKIÄÄN, saati HOITAMAAN OMAA LASTAAN!!! Muista hommista puhumattakaan.
Itse hoidan puolivuotista, vaativaa tyttöä 24/7. Lisäksi teen lähes kaikki koti-työt. Vapaa-aikaa ei ole. Väsymys painaa päälle todella pahasti (ja mies kyllä tietää tämänkin...mutta ei auta!!!)
Näin meillä.
Anteeksi tämä vuodatus. Helpotti vähäsen.
Täältä kun lukee näitä tekstejä niin omat silmät avautuu ehkä jonkun verran. Olen jotensakin ajatellut(väsyneimpinä hetkinä)ettei mieheni osallistu tämän talouden pyörittämiseen välillä ollenkaan.. mutta mutta.. minullahan on kotonani oikea aarre!! :O
Mies käy koulussa/töissä mutta ne vapaa-ajat mitä hänellä on, viettää kyllä kotona perheensä kanssa. Käy toki myös tapaamassa ystäviään mutta ei "liiassa määrin".
Imuroinnin meillä hoitaa aina mies, jos hän on kotona. Minä tykkään enemmän tiskata (ja juu, ei ole tiskikonetta joten ei ole pelkkää astioiden koneeseen nostelua;D). Myös lattiat mies luutuaa useammin, kuin myös tamppaa matot. Siis silloin kun tehdään "perusteellista siivousta". Minä pidän huolta kodin "järjestyksestä" eli tavarat on kohdillaan, vaatteet kaapeissaan, sängyt pedattuna, ym.
Ruoan laittaa se joka on kotona, enemmän tykkään mieheni ruoasta(uskaltaa soveltaa ja käyttää mausteita). Lasten kanssa mies leikkii ja touhuaa, minä hoidan perushoidon (ruokailu, vaipan vaihto, ym.). Vaikka tarpeen vaatiessa kyllä nekin häneltä luonnistuu.
Viime aikoina hän on ollut kuitenkin aika vähän kotona omien velvollisuuksiensa vuoksi ja olen ollut välillä todella väsynyt. Väsyneenä ja pahoilla mielin sitä on tullut tiuskittua miehelle ja jumittua siihen ajatusmalliin ettei mies anna perheellemme tarpeeksi aikaa ja minulle jää kaikki. Vaikka nyt saitte silmäni auki; hänhän on parasta mitä olen ikinä osannut toivoa. :) Viimekin viikolla olin lähdössä kauppoja kiertelemään ja olin alkamassa pukemaan muksuille vaatetta päälle kun hän totesi että mene vaan yksin, minä jään lasten kanssa.
että kun lukee miesten kommentteja niin aika usein siellä valitetaan että vaimo nalkuttaa. Herranen aika sentään, jos miesten osallistuminen kotitöihin on tätä luokkaa niin eihän vaimolla ole muuta mahdollisuutta kuin joko heittäytyä marttyyriksi ja tehdä kaikki itse tai sitten nalkuttaa ja yrittää saada se ukkokin osallistumaan kotitöihin.
Tämä risoo ainakin minua tosi isosti. Siksi meillä onkin päädytty siihen ratkaisuun että meillä käy siivooja kolmen viikon välein. Minä (äiti) olen se joka käy töissä, mieheni on työttömänä ja lapsi käy koulua ekaluokkalaisena. Mies ei osallistu koskaan aamutoimiin, vaan makaa puolille päivin kun yöt tulee notkuttua tietokoneella. Iltapäivisin hän on yleensä kotona kun poika tulee koulusta kotiin kolmen maissa. Sitten kun minä tulen kotiin niin miehen onkin jo aika lähteä harrastuksiinsa. Aika syvältä, sanoisin.
mies tiskaa,vie roskat,siivoaa lasten huoneen ja siivoaa wc:seen kylpyleikkien jälkeen.minä imuroin,pesen lattiat,pyyhin pölyt,järjestän tavarat,petaan sängyn,siivoan keittiön,pesen pyykit ja huolehdin yleisestä siiateydestä nuo asiat teen joka päivä..hän puolestaan hoitaa lapsia töiden jälkeen ja herää viikonloppuisin heidän kanssaan.
Lasta hoitaa yhtä paljon kuin minäkin mutta kotityöt pyrin hoitamaan aina päivien aikana, niin että koti on siisti kun mies tulee töistä ja ruoka valmiina. Ihan vain sen takia, että pidän tärkeämpänä sitä, että isä viettää aikaa lapsensa kanssa kuin heiluu heti töitten jälkeen imurin varressa. Ja minä kuitenkin olen kotona päivät, joten vallan hyvin kerkeän ne kotihommat tekemään. Jos iltaisin tai vapaapäivinä tehdään jotain ruokia, niin mieskin usein osallistuu ja toki hän tarpeen mukaan tyhjentää astianpesukonetta, laittaa pyykkejä jne. Mutta lähes vapautettu niistä hommista tällä hetkellä :D
Mun mielestä nykypäivänäkin se joka on enemmän kotona, voi pääasiassa hoitaa ne kotityöt. Jos mieskin olisi kotona (en nyt ihan ymmärtänyt onko siis sinun miehesi kotona) niin sitten hän tekisi ihan yhtä paljon kotitöitäkin.
ollut kotona työttömänä,mutta nytten pari viikkoa sitten lähti kurssille joka on aika lyhyt ja päivätkin ovat vaan n.9-13 ja aika paljon juoksee muuten vaan sukulaisissa ja kylillä...
lapsen kanssa rennosti. Sinä seurustelet lapsen kanssa kaikkien kotitöiden ohella. Ja tämä jatkuu kun palaat töihin....
Ollaan oltu kohta neljä vuotta yhdessä ja minä äitiyslomalla viime kesästä lähtien. Mies osasi sitä ennenkin imuroida ja laittaa ruokaa, todistetusti osaa yhä kun hienosti hommat järjestyi kun olin kipeänä. Lähden keikkatöihin lähempänä kesää ja näinä päivinä varmasti tulen siistiin kotiin tuoreen ruoan äärelle :)
"Kaikki" kotityöt ovat kuitenkin murto-osa päivän ajasta. Ruoka kypsyy itsekseen, imuroin äsken kun tyttö nukkui ja nukkuu ihme kyllä yhä, aikaa on vallan hyvin seurusteluunkin päivien myötä myös ilman kotitöitä :)
Minusta tuo kotityöt vievät vain murto-osan päivän ajasta on niin herttainen. Kun on neliöitä 120 ja lapsia neljä, ne ei lopu koskaan. Ruoka ei meillä kyllä itsekseen kaapista tuppaudu kattilaan ja siellä itsekseen mukavasti porise. Hiukan rehellisyyttä nyt peliin mammat, miksi elämän pitää ulospäin näyttää kiiltokuvalta?
Minkälaiset, ilmeisesti keski-aikaiset olosuhteet teillä kotonanne on, jos kerta esim. keitto ei kiehu yksin liedellä tai laatikot paistu uunissa? Toki joutuuhan siinä pikkasen peffaansa ylös nostamaan jotta ne ainekset kuorii ja pilkkoo sinne pataan. Voi sentään, jopa 10 tai 15minuuttia voi mennä ja jopa useampi lapsisilla perheilläkin, hyvänen aika sentään..
Rehellisyyttä peliin - mitä tekemistä kotitöillä ja kiiltokuvilla on rehellisyyden kanssa?? Jos et itse saa aikaiseksi kotitöitä lastesi kanssa, niin se ei tarkoita sitä etteikö muut saisi. Tunnen kyllä useamman lapsen äitejäkin, jopa neljän äitejä jotka saavat kotinsa siivottua ja ruokansa laitettua, että voit itsellesi selitellä ihan miten paljon haluat, totuuden löydät syvältä sisimmästäsi..
Sanoinko, ettei meillä ole siistiä tai ruokaa pöydässä? Mutta ei se kyllä itsestään hoidu, ihan sen eteen joutuu töitä tekemään. Sekä minun että mieheni. Niin ja kaikkien tuntemieni perheellisten täytyy muutakin tehdä kuin vähän joskus peffaansa nostaa. Nuoret on niin lutusia yhden vauvansa kanssa :-).
kun Jihuuu tekee 10 minuutissa lihapullat, perunamuusin, salaatin, kattaa pöydän, pesee ruuanlaitossa likaantuneet astiat ja hoitaa samalla muutamaa alle kouluikäistä. Ei nyt ihan mitä vaan kannata sentään suustaan päästää...
Se riippuu niin paljon siitäkin minkälaisia lapset ovat. Vaativia vai helppoja, terveitä vai sairaita, vauvoja, taaperoita, murkkuja? Ei se aina riipu siitä onko äiti laiska vai ei. Eikä kukaan varmaan halua homehtua sisällä imurin varressa pitkin päivää. Ulkoilu, kerhot ja harrastukset lapsien kanssa... Ja pyykki/tiski vuoret isoissa perheissä.. Eikä kukaan ole kone joka vaan painaa menemään, tai jos on, niin huoltoa nekin tarttee.
Syvä kumarrus ja hatunnosto monen lapsen äideille jaksamisesta ja varsinkin yksinhuoltajille!
Eihän toki kaikkea ehdi 10 minuutissa tehdä, mutta lihapullatkin paistuvat uunissa pitempään kuin mitä niitten tekeminen kestää. Heitetään jauhelihat kuppiin, sekoitetaan ainekset ja pyöräytetään pellille. Riippuu toki tekijän tahdistakin, esim. miehelläni hommassa kestäisi vähintäänkin tuplasti pitempään kun ei ole niin paljon kokkaillut ja leiponut kuin minä.
Ja noista isojen perheitten pyykki- ja tiskihuolloista; taitaa joka suomalaisella olla pyykinpesukone ja lähes jokaisella astianpesukone. Toki onhan se joillekin hurjan iso vaiva siirtää ne astiat/pyykit pesukoneeseen ja painaa nappia, jotta kone pesee..
sen verran pakko sanoa että monesti pääsen laittamaan ruuan vasta sitten kun lapset ovat päiväunilla.ruuan laiton jälkeen tiskaan ja tiskaan yleensä vielä illallakin ja imuroin päivittäin heti kun sellainen hetki on.meillä vauva on todella seurallinen koko ajan pitää jutella tai kantaa sylissä.isompi on hieman mustis ja tekee koko ajan kolttosiaan vauvaa en myöskään voi jättää moneksikaan minuutiksi isomman kanssa kaksin vaan vauva pitää ottaa mukaan myös vessaan joten ei kyllä tuo hirveästi auta vaikka ruoka yksin uunissa kypsyykin:) silloin oli helppoa kun oli vaan se yksi lapsi ja silloin jäi kyllä aika paljonkin tuota "luppo" aikaa...
Sinulle vaikeaa napin painaminen. Minulle ei ole.
Sitä vastoin päiväni on täynnä lukemattomia muita töitä kuin yksi napin painaminen. Painele sinä vaan niitä nappejasi.
Kun mies on päivät töissä niin sinä aikana oon siivonnu ja tehny muut kotihommat ruoka on valmiina, kun se tulee töistä. Se kyllä hoitaa vauvaa ja syöttää vaihtaa vaippoja ja touhuaakin sen kans, kun sattuu olemaan kotona. Mun mies tekee ruokaakin ja vielä tosi hyvin. Ja kun on tehnyt sitä ruokaa, siivoaa samalla keittiöstä, siitä tulleet sotkut. Meillä on tiskikone eli se on hyvä apu. Nämä ruoanlaitot ajoittuu yleensä viikonlopulle ellen mä oo perjantaina tehny niin isoa satsia ruokaa, että siitä riittää pariksi päiväksi. Laittaa kyllä pyykit kuivumaan itse tai yhdessä mun kans, jos siis sattuu olemaan kotona, kun pesukone on pyöriny. Varmasti auttais mua siivoamisessakin ellen aina ois jo ehtiny siivota, kun se on poissa.
Yks kaveri sanoi, että saan olla onnellinen, kun mun mies vaihtaa vaippoja. Sen mies ei oo vaihtanu kertaakaan ja ne on ollu kohta 4vuotta yhdessä ja niillä on 3 lasta.
Jos sun mies ei käy töissä, musta sulla on kyllä oikeus pyytää sitä auttamaan enemmän kotitöissä. Kirjoittamasi perusteella et jankuta turhia. Itse ainakin sanoisin asiasta, jos mun mies ei kävis töissä.
ihmiset valitsee sellaisia kumppaneita, joiden kanssa arkiasiat eivät mene ollenkaan yksiin. Tai tekevät aluksi sen virheen, että passaavat miehiään, ja nämä sitten kuvittelee, että näin homma toimii aina.
Itse olen toki seurustellut vaikka minkälaisen tollon ja hutiluksen kanssa, mutta samaan asuntoon en olisi muuttanut moisten kanssa. Saatika sitten mennyt naimisiin ja hankkinut lapsia.
Mies, lasteni isä hoitaa iltapuuhat syömisestä iltapesuihin. Minä nukutan. Tultuaan töistä mies on kiitettävästi lasten kanssa ja pääsen lähtemään jos minulla on menoja illalla. Kerran viikossa siivotaan, eli mies imuroi ja hoitaa roskat ja pyykit. Minä siivoan vessat ja pesen lattiat. Yhdessä vedetään lakanat ja mankeloidaan. Viikonloppuisin käydään yhdessä kaupassa ja ulkoiillaan koko perhe. Omilla menoillaan käy kun on asiaa ja jos menee kavereiden kanssa, siitä sovitaan etukäteen. Kaikki toimii, ei tarvitse kummankaan valittaa.
että se todellinen lorvailija-luonne ei tule läheskään aina esille silloin kun eletään nuoren parin elämää. Meilläkin molemmat mentiin omilla menoillamme, treenattiin paljon ja tehtiin kaikenlaista. Nuoren parin arki sujui vähine töineen siinä sivussa ikään kuin huomaamatta.
Sitten kun lapsi syntyi niin minä äitinä olin luonnollisesti se joka jäi kotiin ja mies jatkoi omia menojaa ikään kuin mikään ei olisi muuttunut.
Täällä kahden lapsen äiti vastailee.
Eli kaikki kotiin ja yhteiseen asumiseen liittyvät työt jaetaan, mutta se miten, se on kahdenkeskinen sopimusasia.
Jos esim tiskataan vuorotellen, ok. Myös ok jos toinen tiskaa aina ja toinen vastaavasti leikkaa ruohon/tekee lumityöt aina.
Meillä näin: Mies ei KOSKAAN tiskaa, imuroi tai muutenkaan siivoa, pyykkää, tee ruokaa yms. MUTTA minä en KOSKAAN tee lumitöitä, leikkaa ruohoa, lämmitä saunaa (puilla), tee polttopuita (meillä myös takka), korjaa autoa, tee muitakaan sahaus tai hitsaustöitä.
Eli meillä menee tasan työt niin, että toiselle on jaettu omat hommat ja toiselle omat. Mutta kuitenkin tasapuolisesti. Yhtä hyvin toimisi että molemmat tekisivät samoja kaikki puoliksi, mutta meillä on jaettu näin.
Lapset hoidetaan puoliksi. Molemmat tekevät töitä, minulla kotona oma yritys, mies käy muualla töissä.
Eli kuitenkin sitä vapaa-aikaa pitää olla molemmilla tasapuolisesti :)
se tekee joka ehtii silloin kun kumpikin on kotona
(=työttömänä) eli mies siivoaa, tekee ruokaa ja leipookin jos oikein innostuu. Pyykkeihin ei koske, lähinnä minun pyynnöstä, on saanut ikävää jälkeä aikaseksi siinä hommassa ;) Silloin kun mies on töissä kuten nyt minä huolehdin ainakin sen että ruoka on valmis kun tulee kotiin.
kotitöitä.. Minusta tämä on ihan ok kun minäkään en joudu päällystämään kattoa tai valamaan kellarin lattioita. Autojen huoltamisesta puhumattakaan. Kyllä hän lasten kanssa osaa olla tarpeen mukaan.
kotona ollessaan miesten töitä - laittaisi autoja ja remppaisi. Mutta se vaan tahtoo kokata ja tiskata ja imuroidakin sekä hoitaa lapsia. Yöks. Vakka kantensa valitsee kuitenkin. Pyykinpesusta olen sent´ään ukon vieroittanut ;-)