Matti Vanhanen on heikoin pääministeri sitten viime sotien. Perustelen hieman.
Paasikivi halusi Mannerheimin jälkeisenä presidenttinä ymmärtää kansainvälistä vallankumousta edistävää Neuvostoliittoa melkomoisesti. Käsikassarakseen hän sai maalaisliiton Urho Kekkosen. Kuten alkoholisti vaihtaa juomat uskontoon, niin Kekkonen vaihtoi oikeudenmukaisuuden valehteluun.
Kekkosen aikana ei pääministereillä sitten ollutkaan mitään merkitystä. Koivisto totesi Kekkosen viime vuosina hiihtokuninkaan dementian tason kieltäytymällä eroamasta Väyrysen tahdosta. Sorsa pääsi taas valtaan Koiviston tultua valituksi ylivoimaisella valitsijamiesjoukolla. Virolainenkin oli huutolaispoika.
Koiviston kaudella pääministerien vaikutusvalta kasvoi. Sorsa sai huseerata mielensä mukaan. Punamullan taipaleen katkoi röyhkeä Paavo Väyrynen. Hän oli onnistunut katkaisemaan siteensä sekä Mauno Koivistoon, että Kalevi Sorsaan. Paavo Väyrysen kassakaappisopimus oli sitten lopullinen niitti kansanvallan puolustajille, vihollinen on taustalla.
Holkerikin sai tehdä virheensä rauhassa, samoin Aho. Presidentti tuki virheiden maksimointia täysin tyynesti. Kekkosen jälkeen Koivisto on Suomen heikoin presidentti.
Ahtisaaren aikana pääministeriys pääsi luontevalle ladulle. Pääministeri oli sekä tarmokas toimitusjohtaja, että visionäärinen johtaja.
Jäätteenmäen romahduksen jälkeen saimme kiusaksemme suositun tekstiviesteilijän, Matti Vanhasen. Matti Vanhasen tahto on vuoroin demareiden tahtopolitiikan taskussa, ja vuoroin ideologisten kepuyrittäjien pöytäkirjoituksissa.
En hetikohta ostaisi Matti Vanhaselta tärkeää mielipidettä.
Paasikivi halusi Mannerheimin jälkeisenä presidenttinä ymmärtää kansainvälistä vallankumousta edistävää Neuvostoliittoa melkomoisesti. Käsikassarakseen hän sai maalaisliiton Urho Kekkosen. Kuten alkoholisti vaihtaa juomat uskontoon, niin Kekkonen vaihtoi oikeudenmukaisuuden valehteluun.
Kekkosen aikana ei pääministereillä sitten ollutkaan mitään merkitystä. Koivisto totesi Kekkosen viime vuosina hiihtokuninkaan dementian tason kieltäytymällä eroamasta Väyrysen tahdosta. Sorsa pääsi taas valtaan Koiviston tultua valituksi ylivoimaisella valitsijamiesjoukolla. Virolainenkin oli huutolaispoika.
Koiviston kaudella pääministerien vaikutusvalta kasvoi. Sorsa sai huseerata mielensä mukaan. Punamullan taipaleen katkoi röyhkeä Paavo Väyrynen. Hän oli onnistunut katkaisemaan siteensä sekä Mauno Koivistoon, että Kalevi Sorsaan. Paavo Väyrysen kassakaappisopimus oli sitten lopullinen niitti kansanvallan puolustajille, vihollinen on taustalla.
Holkerikin sai tehdä virheensä rauhassa, samoin Aho. Presidentti tuki virheiden maksimointia täysin tyynesti. Kekkosen jälkeen Koivisto on Suomen heikoin presidentti.
Ahtisaaren aikana pääministeriys pääsi luontevalle ladulle. Pääministeri oli sekä tarmokas toimitusjohtaja, että visionäärinen johtaja.
Jäätteenmäen romahduksen jälkeen saimme kiusaksemme suositun tekstiviesteilijän, Matti Vanhasen. Matti Vanhasen tahto on vuoroin demareiden tahtopolitiikan taskussa, ja vuoroin ideologisten kepuyrittäjien pöytäkirjoituksissa.
En hetikohta ostaisi Matti Vanhaselta tärkeää mielipidettä.
Vastaukset 2
Vanhimmat
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000107&posting=22000000022845768
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000107&posting=22000000016319338
Sattumapääministeri Matti Vanhasen hallituksella on käynyt hyvä tuuri. Ennätyksellisen pitkään jatkunut taloudellinen noususuhdanne näkyy tilastoissa positiivisina lukemina. Näin olisi (vähintään) käynyt minkä hyvänsä hallituksen aikana.