Hei! Oisko kenelläkään teillä, jotka olette esim. olleet jollain sopeutumisvalmennus- tai kuntoutuskurssilla tietoa tämmöisistä ryhmäytymisharjoutksista, joita tehdään kurssin alussa, jotta ryhmän jäsenet tutustuisivat toisiinsa nopeammin. Minulla on jo tulossa tällainen kirja kuin Mikko Aalto: Ryppäästä rymäksi, en tiedä sitten mitä se sisältää.
Ryhmäytymisharjoituksia
kuntoutuskurssille
54442
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
olla erikseen joku kirja? Hassu termi on keksitty, ryhmäytyminen. Eikse nyt oo siinä, kun kaikki tervehtii että moi mun nimi on Mikko ja mä oon kotosin Keravalta. Ei kai siinä sen ihmeempää tarvita.
ole keksiny vaan jotku viisaammat :-). Hieno nimi yksinkertaisella asialla, vai onko se sittenkään niin yksinkertaista. Toisilleen vierita ihmisiä, joiden pitäisi toimia ryhmänä mahdollisimman tehokkaasti, jotta kurssista ois mahollisimman paljon hyötyä. Aika on NIIIIIIN lyhyt kuitenkin.Mutta toki tuolla aloitetaan, et olen Mikko Keravalta ja jottai muutakin vois vapaehtoisesti siinä itsestään paljastaa. Muttei tietenkää vängällä.Kaffikupposen äärellä tietty.
Kuntoutuksen ryhmäytymisen olivat sellaisia, että ekalla kerralla juuri tervehdittiin ja kerrottiin jotain itsestä. Sitten piti kertoa parille vähän enemmän, ja pari esitteli minut toisille tarkemmin.
Seuraavalla kerralla lattialla ajateltiin olevan Suomen kartta, ja jokainen meni seisomaan sen kohdan päälle, mikä oli itselle tärkeä. Vuorollaan kerrottiin, miksi tämä paikka on juuri minulle tärkeä. Sitten minun pitikin lähteä lääkäriin, joten en tiedä leikin jatkoa. Tämä oli siis vasta alku.
Yhden kerran maalattiin toimintaterapeutin ihjaamana. Ensin jokainen maalasi jotain. Sitten leikattiin paperista omasta mielestä paras kohta. Vaihdettiin kaverin paperiin, ja siitä myös leikattiin paras kohta. Nämä liimattiin isolle paperille, jonka tausta yhdessä maalattiin niin, että kaikki koko ajan kävelivät ympäri pöytää pysähtymättä. Lopuksi keksittiin teokselle nimi.
Toisen kerran leikittiin savella jne..
Eivät siis mitään ihmeellisiä, jos ei halua itsestään paljon paljastaa, ei tarvitse. Meillä oli hyvin ryhmäytynyt ryhmä: pelasimme kaiket yöt pullonpyöritystä ja heitimme ties mitä läppää toisistamme ja kurssin asioista. Kukaan ei pitänyt em. leikkejä edes maininnanarvoisina vapaa ajan keskusteluissamme. Ehkä ne saattavat auttaa jotain ryhmää, joka on täynnä sellaisia ihmisiä, joilla ei ole kiinnostusta alkuunkaan muuta ryhmää kohtaan. Näin siis Ortonissa.
... asiallisesta vastauksesta. Todennäköisesti otan noista jonkun käyttöön.
Laita googleen hakusanaksi "ryhmäytymisharjoituksia".
Löyty tämmösiä...
2.1 Jonon järjestäminen
Ryhmää pyydetään menemään jonoon eri ominaisuuksien mukaisessa järjestyksessä. Sopivia ominaisuuksia ovat esimerkiksi nimi, syntymäpäivä, syntymäpaikan etäisyys Turusta, toinen nimi, nimipäivä ja kotiosite.
2.2 Sanomalehtiläpsy
Yksi fukseista valitaan läpsyksi piirin keskelle. Hän pitää kädessään rullalle käärittyä sanomalehteä. Joku piirissä oleva fuksi sanoo jonkun toisen fuksin nimen. Läpsy koettaa läppäistä tätä nimettyä tyyppiä ennen kuin tyyppi ehtii sanoa seuraavan nimen. Jos läppääjä ehtii läppäistä ennen kuin nimeltä kutsuttu ehtii sanoa toisen ryhmäläisen nimen, joutuu nimeltä kutsuttu läpsyksi ja läpsystä tulee piiriläinen.
2.3 Näyte itsestä
Jokainen ryhmäläinen kerää luonnosta jonkin näytteen, joka kuvaa itseään parhaiten. Kerätyt näytteet käydään yhdessä läpi siten, että jokainen kertoo keräämisperusteensa.
2.4. Yhteinen nimittäjä
Ryhmä muodostaa piirin kasvot piiristä poispäin. Ryhmäläinen yksi kerrallaan sanoo kovaan ääneen jonkin asian, joka kertoo hänestä. Tuntomerkin kuullessaan kaikki, jotka tunnistavat ominaisuuden itselleen sopivaksi, käännähtävät hetkeksi piirin keskustaan päin. Sitten he kääntyvät takaisin selät piirin keskustaan päin ja tämän jälkeen järjestyksessä seuraava sanoo uuden ominaisuuden (esim. harrastus, silmien väri, syntymäpäiväkuukausi).
2.5 Tunneinstallaatio
Fuksiryhmä jaetaan pienempiin ryhmiin ja jokaiselle pienryhmälle annetaan jokin tunnetta kuvaava sana, jonka ryhmä esittää muille ryhmille ilman sanoja. Muutaman minuutin suunnittelun ja harjoittelun jälkeen nämä tunneinstallaatiot käydään läpi ja muut ryhmät koittavat arvata, mistä sanasta on kyse. Sopivia sanoja ovat esimerkiksi viha, rauha, ilo, pelko, kauhu, rakkaus, syyllisyys ja hilpeys. Vastaavaa harjoitusta voi toteuttaa myös erityyppisillä sanoilla, esimerkiksi kodinkoneilla.
2.6 Karttapaikka
Ryhmäläisten eteen hahmotetaan aluksi Suomen kartta. Jokainen menee aluksi paikkaan, jossa on syntynyt. Tämän jälkeen ryhmäläisiä voi pyytää menemään eri paikkoihin Suomen kartalla, esim. paikkaan, jossa on syönyt parasta ruokaa jne. Kokemukset käydään läpi joko yhdessä tai ”karttanaapurin” kanssa.
Seuraavaksi Suomen kartta vaihdetaan maailman karttaan. Jokainen menee aluksi upeimpaan paikkaan, jossa on ollut. Kun jokainen on löytänyt paikkansa kartalta, käydään paikat läpi ja jokainen saa kertoa, mikä ko. kohteessa oli upeaa. Seuraavaksi fukseja pyydetään menemään paikkaan, jonne haluaisi mennä, jos saisi valita minkä tahansa matkustuskohteen maailmasta kustannuksista välittämättä.
2.7 Identtiset kaksoset
Fuksit muodostavat pareja, joiden tehtävänä on etsiä 3-5 minuutin aikana mahdollisimman monta heitä yhdistävää asiaa. Asiat voivat olla mitä tahansa maan ja taivaan välillä. Parit voivat kertoa muille pareille löytämänsä yhteiset tekijät.
2.8 Salaiset kansiot
Tutor tai joku fukseista miettii itsestään hauskan salaisuuden, joka fuksien pitää saada selville kysymällä kysymyksiä, joihin voi vastata vain kyllä- tai ei-sanaa käyttäen.
2.9 Kuutamolla
Tutor miettii itsestään kolme väitettä, josta yksi ei pidä paikkansa. Fuksit saavat jokainen esittää yhden kysymyksen, minkä jälkeen he äänestävät, mikä vaihtoehdoista on valheellinen. Vastaavasti fuksit voivat tehdä itsestään väitteitä.
.1 Ryhmän nimen ja kutsuhuudon tai –koreografian keksiminen
Ryhmän tehtävänä on keksiä mahdollisimman osuva ryhmän nimi sekä laatia kutsuhuuto ja /tai koreografia, jotka esitetään muille ryhmille sekä ohjaajille.
3.2 Järjestyksen vaihto
Fuksiryhmää kehotetaan menemään lankulle pituusjärjestykseen. Kun fuksit ovat menneet pituusjärjestykseen, fuksien tehtävänä on mennä päinvastaiseen järjestykseen. Mikäli fuksit ovat järjestäytyneet lyhyimmästä pisimpään, tulee heidän vaihtaa järjestys pisimmästä lyhyimpään. Vaihto tulee suorittaa siten, että kaikki pysyvät koko ajan lankulla. Mikäli joku horjahtaa pois lankulta (esim. jalka osuu maahan), tulee järjestyksen vaihto aloittaa alusta. Ehkä helpoin tapa suorittaa tämä harjoitus on sellainen, jossa fuksit menevät lankulla kyykkyyn, jolloin pukkihypyn avulla fuksit pääsevät siirtymään lankulla. Tämän idean yleensä ainakin jotkut ryhmät oivaltavat.
3.3 Suon ylitys
Fuksiryhmälle kerrotaan, että esim. alkukantainen heimo ajaa heitä takaa, ja heidän on turvaan päästäkseen pikaisesti ylitettävä upottava ”suo”. Apunaan ryhmä saa käyttää juomakoreja, jotka kantavat suon päällä. Koreja voi alkutilanteessa olla korkeintaan ryhmän jäsenten verran. Tehtävää voi vaikeuttaa vähentämällä korien määrää sitä mukaa, kun fuksit oivaltavat etenemistaktiikan. ”Suoalue” on rajattu selkein maamerkein.
3.4. Kuvaviesti
Ryhmästä muodostetaan noin 5-7 hengen joukkueita. Jonon viimeiselle näytetään kuva, jonka hän piirtää edessä olevan selkään. Viesti kulkee selästä selkään, kunnes jonon ensimmäinen piirtää sen paperille.
3.5 Viisi jalkaa kaksi kättä
Ryhmän tehtävänä on rakentaa itsestään patsas, jolla on aina tietty määrä käsiä ja jalkoja maassa. Harjoituksen aikana kaikkien ryhmän jäsenten on oltava fyysisessä kontaktissa toisiinsa. Tehtävä aloitetaan helpolla tehtävällä ja suoritustasoa vaikeutetaan kierros kierrokselta. Aluksi ryhmää voi pyytää muodostamaan patsaan, jolla on viisi jalkaa ja kaksi kättä maassa. Seuraavia kierroksia varten vähennetään yhdellä jalalla, käsien määrällä ei ole niin väliä. Fuksit saavat harjoitella patsaan muodostusta, ja pysyttyään patsaana pystyssä 3 sekuntia, voi tutorin pyytää paikalle.
3.6 Korkeimman tornin rakentaminen
Ryhmälle annetaan vakiomäärä mehupillejä ja neuloja. Ryhmän tehtävänä on rakentaa määrätyssä ajassa mahdollisimman korkea torni, joka pysyy pystyssä.
3.7 Mainoskampanja
Kännykkätehtaalla on tapahtunut virhe, ja kännyköiden kuoria on valmistettu väärällä muotilla. Kelvottomia kuoria on ehditty tehdä 25 000 ennen kuin virhe huomattiin. Ryhmän tehtävänä on suunnitella näille muotovirheellisille kännykänkuorille uusiokäyttö ja sitä edistävä mainoskampanja, joka esitellään muille ryhmille.
3.8. Kepinlasku
Ryhmän tehtävänä on saada laskettua keppi maahan. Keppiä pidetään niin, että jokaisen tulee koko ajan koskettaa keppiä ja kannattelee sitä ainoastaan yhdellä etusormellaan. Fuksiryhmä järjestäyy kahteen lähekkäiseen jonoon, niin että vasemmanpuoleisessa jonossa seisovat koskettavat keppiin vasemmalla etusormellaan ja oikeassa jonossa seisovat koskettavat keppiä oikealla etusormellaan. Aloitustilanteessa keppi asetetaan silmien korkeudelle.
4.1 Pokka pitää
Ryhmäläiset ovat piirissä. Peili kiertää ja jokaisen on sanottava naama peruslukemilla peilille yhdessä keksittyjä lauseita. Se, jonka pokka ei pidä, putoaa kisasta.
4.2 Hymyn ryöväys
Ryhmäläiset ovat piirissä niin, että kaikki voivat nähdä toisensa. Leikin aloittaja aluksi hymyilee ja katsoo muita silmiin. Tämän jälkeen hän pyyhkäisee hymyn huuliltaan ja heittää sen jollekin toiselle ryhmäläiselle. Hymyn saanut ottaa hymyn kasvoilleen, katsoo muita, pyyhkii hymyn pois ja heittää seuraavalle. Ainoastaan hymyn kulloinenkin haltija saa hymyillä, muiden on oltava vakavia. Ne, jotka eivät pysty pitämään pokkaansa, putoavat kisasta.
4.3 Luonneanalyysi
Fukseja pyydetään kirjoittamaan ensimmäinen adjektiivi, joka heille tulee mieleen seuraavista sanoista: meri, tiili, kahvi, oliivi, koira, kissa, linnunpoika. Kun kaikki ovat kirjoittaneet adjektiivit, alkaa analysointivaihe. Meri tarkoittaa suhtautumista tulevaisuuteen, tiili suhtautumista kuolemaan, kahvi suhtautumista seksiin, mehu suhtautumista opintoihin. Koira kuvaa sitä, minkälaisena itse pitää itseään. Kissa puolestaan kuvaa sitä, mitä muut sinusta ajattelevat ja linnunpoika kertoo sen, mitä todellisuudessa on. Koirasta, kissasta ja linnunpojasta voidaan pyytää fukseja keksimään myös kolme adjektiivia yhden sijasta.
4.4 Ei saa sanoa ei
Harjoituksen ideana on se, että haastateltava ei saa missään vaiheessa sanoa ei eikä kieltää mitään. Tutor kertoo tarinaa, jonka etenemiseksi fuksin on valittava aina yksi kolmesta vaihtoehdosta. Aikansa tarinaa kuunneltuaan ja vastailtuaan fuksi todennäköisesti eläytyy tarinaan niin, että unohtaa alkuperäisen tehtäväksi annon. Tässä vaiheessa leikinjohtaja voi jonkun vastauksen jälkeen yllättäen sanoa leikkijälle: ”Sä olet kuullut tän jutun aiemmin!”. Tähän yleensä leikkijä alkaa vakuutella, että en ole, jolloin hän kieltää asian, vaikka sitä ei saanut tehdä.
Sopiva kehystarina voi liittyä vaikkapa siihen, että fuksi on voittanut matkan, ja hän saa valita, ottaako mukaan sisaruksensa/muun sukulaisen, tyttö/poikaystävän tai jonkun kaverin. Tämän jälkeen hän saa valita, lähteekö hän Lappiin vaeltamaan, Keski-Euroopan Alpeille tai etelän aurinkoon. Tarinaa voi jatkaa kyselemällä majoitusvaihtoehdoista, tekemisistä, ruokavalinnoista jne…