PANKKIKRIISISTÄ JA TALOUSLAMASTA SEKÄ HYVINVOINTIVALTION ALASAJOSTA VASTUULLISET KESKEISET POLIITIKOT
Suomen pankkikriisin oireet nousivat julkisuuteen SKOPin, joka oli keskeisessä asemassa 1980-luvun pankkikriisissä, ajauduttua ylitsepääsemättömään likviditeettikriisiin. Kriisi alkoi 19. syyskuuta 1991 kun Suomen Pankki ilmoitti, että se ottaa SKOPin hoitoonsa.
Pankkikriisin ja sitä seuranneen laman syiksi voidaan katsoa neljä keskeistä päätekijää. Näitä olivat:
kevättalvella 1989 alkanut poikkeuksellisen syvä laskukausi ja sen mukanaan tuomat konkurssit, luottotappio ja työttömyys
idänkaupan romahdus
sosiaalidemokraattien ja keskustan punamultahallitusten yhteispolitiikka
kansainvälinen talouspoliittinen liberalismi
Suomen 1990-luvun alun (talous)lama oli talousvaikutuksiltaan Suomen historian pahimpia talouskriisejä, jopa pahempi kuin toisen maailmansodan jälkeinen. Vuosien 1990–1993 lamalla oli syvä vaikutus koko 1990-luvun Suomen talouteen (erityisesti työllisyyteen), kulttuuriin, politiikkaan ja ilmapiiriin. Sen aikana BKT laski 13 % ja työttömyys nousi 3,5 %:sta 18 %:iin.
Lamaan vaikuttaneita syitä olivat muun muassa:
1980-luvun talouspolitiikka, johon kuului muun muassa rahamarkkinoiden liian nopea vapauttaminen sekä vahvan markan politiikaan liittynyt kireä rahapolitiikka.
Neuvostoliiton romahdus. Neuvostoliiton-kauppa oli ollut 15–20 prosenttia Suomen ulkomaankaupasta.
Teollisuuden hintakilpailukyvyn heikkeneminen muun muassa vahvan markan politiikan takia.
Kireästä rahapolitiikasta seurannut korkotason nousu kotimaassa ja Saksan yhdistymisestä seurannut korkotason nousu Euroopassa. Etenkin ulkomaille velkaantuneet toimijat kärsivät vahvasta markasta ja korkeista koroista.
Maamme pankkikriisin ja talouslaman syntymisestä sekä pankkikriisin ja talouslaman hoitamisesta poliittisesti vastuulliset keskeiset ihmiset löytyvät kolmesta suurimmasta puolueesta (SDP, Keskusta ja Kokoomus) sekä seuraavista hallituksista: 1. Sorsan IV hallitus 6.5.1983 - 30.4.1987 (pääministeri Kalevi Sorsa, SDP; valtiovarainministerit Ahti Pekkala, Keskusta, 6.5.1983-31.1.1986 ja Esko Ollila, Keskusta, 1.2.1986-30.4.1987); 2. Holkerin hallitus 30.4.1987 - 26.4.1991 (pääministeri Harri Holkeri, Kokoomus; valtiovarainministerit Erkki Liikanen, SDP, 30.4.1987 - 28.2.1990 ja Matti Louekoski, SDP, 1.3.1990 - 26.4.1991;
3. Ahon hallitus 26.4.1991 - 13.4.1995 (pääministeri Esko Aho, Keskusta; valtiovarainministeri Iiro Viinanen, Kokoomus, 26.4.1991 - 13.4.1995); ja
4. Lipposen I hallitus 13.4.1995 - 15.4.1999 (pääministeri Paavo Lipponen, SDP; valtiovarainministerit Iiro Viinanen, Kokoomus, 13.4.1995 - 2.2.1996, ja Sauli Niinistö, Kokoomus, 2.2.1996 - 15.4.1999).
Mainittujen hallitusten aikana tasavallan presidenttinä toimivat SDP:n jäseninä valitut Mauno Koivisto 27.1.1982-1.3.1994 ja Martti Ahtisaari 1.3.1994-1.3.2000.
Mainittuja poliitikkoja saamme kiittää siitä, että hyvinvointivaltiomme on ajettu alas, kaikkine negatiivisine seurauksineen.
On muutoksen aika. Maalisvaaleissa 2007 on aika valita eduskuntaan sellaiset uudet edustajat, jotka eivät edusta mainittua kolmea suurinta puoluetta vaan jotka haluavat palauttaa maamme valtiollisen itsenäisyyden ja täysivaltaisuuden samoin kuin kansalaisilta riistetyn hyvinvointivaltion.
Suomen pankkikriisin oireet nousivat julkisuuteen SKOPin, joka oli keskeisessä asemassa 1980-luvun pankkikriisissä, ajauduttua ylitsepääsemättömään likviditeettikriisiin. Kriisi alkoi 19. syyskuuta 1991 kun Suomen Pankki ilmoitti, että se ottaa SKOPin hoitoonsa.
Pankkikriisin ja sitä seuranneen laman syiksi voidaan katsoa neljä keskeistä päätekijää. Näitä olivat:
kevättalvella 1989 alkanut poikkeuksellisen syvä laskukausi ja sen mukanaan tuomat konkurssit, luottotappio ja työttömyys
idänkaupan romahdus
sosiaalidemokraattien ja keskustan punamultahallitusten yhteispolitiikka
kansainvälinen talouspoliittinen liberalismi
Suomen 1990-luvun alun (talous)lama oli talousvaikutuksiltaan Suomen historian pahimpia talouskriisejä, jopa pahempi kuin toisen maailmansodan jälkeinen. Vuosien 1990–1993 lamalla oli syvä vaikutus koko 1990-luvun Suomen talouteen (erityisesti työllisyyteen), kulttuuriin, politiikkaan ja ilmapiiriin. Sen aikana BKT laski 13 % ja työttömyys nousi 3,5 %:sta 18 %:iin.
Lamaan vaikuttaneita syitä olivat muun muassa:
1980-luvun talouspolitiikka, johon kuului muun muassa rahamarkkinoiden liian nopea vapauttaminen sekä vahvan markan politiikaan liittynyt kireä rahapolitiikka.
Neuvostoliiton romahdus. Neuvostoliiton-kauppa oli ollut 15–20 prosenttia Suomen ulkomaankaupasta.
Teollisuuden hintakilpailukyvyn heikkeneminen muun muassa vahvan markan politiikan takia.
Kireästä rahapolitiikasta seurannut korkotason nousu kotimaassa ja Saksan yhdistymisestä seurannut korkotason nousu Euroopassa. Etenkin ulkomaille velkaantuneet toimijat kärsivät vahvasta markasta ja korkeista koroista.
Maamme pankkikriisin ja talouslaman syntymisestä sekä pankkikriisin ja talouslaman hoitamisesta poliittisesti vastuulliset keskeiset ihmiset löytyvät kolmesta suurimmasta puolueesta (SDP, Keskusta ja Kokoomus) sekä seuraavista hallituksista: 1. Sorsan IV hallitus 6.5.1983 - 30.4.1987 (pääministeri Kalevi Sorsa, SDP; valtiovarainministerit Ahti Pekkala, Keskusta, 6.5.1983-31.1.1986 ja Esko Ollila, Keskusta, 1.2.1986-30.4.1987); 2. Holkerin hallitus 30.4.1987 - 26.4.1991 (pääministeri Harri Holkeri, Kokoomus; valtiovarainministerit Erkki Liikanen, SDP, 30.4.1987 - 28.2.1990 ja Matti Louekoski, SDP, 1.3.1990 - 26.4.1991;
3. Ahon hallitus 26.4.1991 - 13.4.1995 (pääministeri Esko Aho, Keskusta; valtiovarainministeri Iiro Viinanen, Kokoomus, 26.4.1991 - 13.4.1995); ja
4. Lipposen I hallitus 13.4.1995 - 15.4.1999 (pääministeri Paavo Lipponen, SDP; valtiovarainministerit Iiro Viinanen, Kokoomus, 13.4.1995 - 2.2.1996, ja Sauli Niinistö, Kokoomus, 2.2.1996 - 15.4.1999).
Mainittujen hallitusten aikana tasavallan presidenttinä toimivat SDP:n jäseninä valitut Mauno Koivisto 27.1.1982-1.3.1994 ja Martti Ahtisaari 1.3.1994-1.3.2000.
Mainittuja poliitikkoja saamme kiittää siitä, että hyvinvointivaltiomme on ajettu alas, kaikkine negatiivisine seurauksineen.
On muutoksen aika. Maalisvaaleissa 2007 on aika valita eduskuntaan sellaiset uudet edustajat, jotka eivät edusta mainittua kolmea suurinta puoluetta vaan jotka haluavat palauttaa maamme valtiollisen itsenäisyyden ja täysivaltaisuuden samoin kuin kansalaisilta riistetyn hyvinvointivaltion.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.