Matkalla Playoffeihin...

zupaStar kirjoitti:

Nyt, kun liigan runkosarja alkaa olla paketissa on hyvä mulkaista ajassa eteenpäin ja jakaa valmiiksi runkosarjan lopputodistukset ja katsaus playoffeihin. Sarjan tasaisuus ja yllätyksellisyys on kääntämässä playoffeja siihen suuntaan, että luvassa on mielenkiintoisia käänteitä.

KALPA: Suomen 14. kovin joukkue. Kaikesta huolimatta. Enempää toki toivottiin, mutta ei tätäkään voi oikein pettymykseksi sanoa. Oppirahoja maksellaan vielä, mutta vuoden päästä se ei enää kelpaa selitykseksi. Hyvännäköinen kiri ja muutama makea voitto huippuseuroista, mutta peruspelin taso ei riittänyt liigatasolle. Jos vastaan tulee passiivinen Mestisryhmä (=Jukurit) voi liigassa viilettää ensi kaudella 15 joukkuetta. Muut karsijajoukkue-ehdokkaat KalPa kyllä hoitaa.

ÄSSÄT: Finaalista jumbofinaaliin. Pudotus viimekaudesta oli raju, mutta odotettu. Joukkueen jokaisen osa-alueen tärkeimmät palaset katosivat (Uusikartano, Nickerson ja Riksman) sekä valmentaja Toivolakin loikkasi Raumalle. Kahden pelimiehen (Kivenmäki, Kuusela) varassa pääsee parhaimmillaankin vain juuri näin pitkälle.

SAIPA: Hiipuu, hiipuu... Alkukauden materiaalinsa ylärajalla ja kaukana sen yläpuolellakin pelannut joukkue väsyi lopulta ja putosi playoff-vauhdista. SaiPakin päätyi juuri sinne minne se ennen kautta laskettiin. Kuitenkin saipamainen yksilötimanttien hiominen tuotti jälleen tulosta, kun Snellman ja Koskenkorva nousivat jälleen liigan hyökkääjäeliittiin. Mälkiältä miehen temppu, kun ei myynyt tähtiään muille joukkueille.

JYP: Nöyrtyi lopulta sinne minne kuuluikin. Vaan johan tuota useampi vuosi odoteltiinkin. Tänäkin vuonna Wallinheimon varassa elänyt joukkue rimpuili pitkään jopa playoff-vauhdissa, mutta JYPille tunnusomainen kuiva kausi keskellä sarjaa pudotti joukkueen ulos playoffeista.
--------------------------------------------------
PELICANS: Pikkuseuroista paras, niin tuloksellisesti kuin pelillisesti. Ansaitsi paikkansa kympin sakissa ja olisi voinut yltää säälipleijareiden kotietuun jos ei olisi väliaikaisesti valahtanut omalle tasolleen. Selvä ykkösmaalivahti Niemi ja Aravirran käskyttämät, hyvin roolitetut kenttäpelaajat tuottavat harmaita hiuksia HIFK:lle joka selviää pelikaaneista playoffien esileikissä vain kotietunsa turvin.

LUKKO: Maalijuhlia molemmissa päissä viettävä seura joutuu esileikkiplaijareissa outoon tilanteeseen, kun vastaan luistelee sarjan niukkamaalisin joukkue Ilves. Lukon kausi ei ole vielä voitetun puolella, sillä joukkue jota kokonainen kaupunki tukee (rahallisesti) ei voi pitää 9:ttä sijaa onnistumisena.

ILVES: Juhlavuoden saavutukset ovat vielä työn alla, mutta suunta on oikea. Maaleja Ilveksen ikärakennevammainen joukkue ei juuri tee, mutta onnekseen ei myöskään päästä. Playoffeissa vähiten maaleja päästävät joukkueet ovat yleensä vahvimmilla, joten jos Raskin kunto kestää, niin mirripaidat kiusaavat vielä Kärppiäkin. Lukon avaamiseen eväiden kyllä tulisi riittää.

HIFK: Ainoa joukkue, jota en kykene seuraamaan objektiivisesti. Sydänjuurista kumpuava inho HIFK:ta kohtaan antaa kuitenkin sen verran periksi, että on myönnettävä joukkueen mahdollisuudet. Pelicansin yksinkertaisesti on kaaduttava ja Jokerit voi kaataa kuka tahansa. Pahin paikka olisikin, jos HIFK joutuisi pelaamaan HPK:ta vastaan puolivälierissä, mutta toivon mukaan TPS jättää punanutut runkosarjassa taakseen seitsemänneksi.
--------------------------------------------------
TPS: Tepsistä tulee mieleen suuri öljytankkeri tai matkustajalaiva. Se ikäänkuin painuu eteenpäin tasaisella tahdilla, pelaten tasaisia vääntöjä niin KalPan kuin Kärppienkin kanssa. Nykyään miinusmerkkistä taloutta tuottava seura vajoaa jyppimäiseen värittömyteen, joka ei palvele sen paremmin joukkuetta, seurajohtoa kuin turkulaista yleisöäkään. HPK:ta vastaan puolivälierissä kaikki toiveet makaavat puolustuspäässä. Kiprusoff, Berg ja Hurme ovat profiilipelaajia ja johtajatyyppejä. Heidän esimerkkinsä mukana tämä tankkeri joko ui tai uppoaa.

BLUES: Nyt ei pitäisi luvata yhtään mitään, kun kyseessä on koko historiansa ajan mollivoittoisesti soinut Blues. Ikuisilla alisuorittajilla ei tähän kauteen lähtiessä ollut minkäänlaisia ennakkopaineita menestyksestä, kun rahavirrat alkoivat tyrehtyä. Täsmähankinnoilla vahvistettu joukkue onkin tällä kaudella pelannut itseasiassa samaa tahtia kuin aiemminkin, mutta se vaan on näyttänyt aiempaa tyydyttävämmältä. Kauden loppupuoliskon aikana Blues on kuitenkin noussut uudelle tasolle. Brückleristä on tullut liigan tasaisin torjuja ja vieläpä hyvässä mielessä tasaisin. Joukkue on juuri nyt liigan kovakuntoisin ja pahin ongelma tulevassa keväässä onkin puolivälierävastus, Tappara. Voitto siitä parista ja kulta on realistinen tavoite.

TAPPARA: Sarjan kovin kotijoukkue elää tulevat pudotuspelit kotiedullaan. Viides sija ja Bluesin kotietu olisivat suoraan kesäloman avausjulistus porkkanapöksyille, jotka voisivat todella laajan materiaalinsa ansiosta haastaa kenet tahansa mitalipeleissä. Blues-ottelusarjan avaimet ovatkin siinä, kuinka Tapparan kolmos- ja nelosketjut kykenevät ohittamaan Brücklerin. Puolivälieräjoukkueiden kärkiketjut kun ovat tasaisen vaarallisia, eikä "jarrukenttiäkään" erota kuin espoolaisten nimettömyys.

HPK: Chiodo, Wiikman vai Oksa. HPK:lla on kolme tasaista maalivahtia, joista kukaan ei omaa vielä mestaritason kokemuspohjaa. Hämeenlinnalaisten hyökkäysarsenaali on jo legendaariseksi muodostuneen varmaa ja kovatasoista (8 miestä, joilla 10 tai enemmän maalia), mutta Norosen tapainen muuri puuttuu maalitolppien välistä. Jo puolustusvoittoinen TPS voi kammeta hallitsevat mestarit ulos jatkopeleistä, kun taas turkulaisten kanssa nyt painiva HIFK olisi Pallokerholle yksi suupala.

JOKERIT: Helsinkiläisderby tulossa. Ja Narrilauma vapisee. Minulle on pieni mysteeri, mistä Jokerit on pisteensä tällä kaudella hankkinut, sillä joukkue konttaa milloin kenekin kanssa. Pelaajamateriaalilla mitattuna liigan ykkönen Kärppien kanssa, kuten on tietenkin myös pisteillä mitattuna. Suurin aukko on valmennuspuolella, Shedden kyllä motivoi joukkuetta ja saa sen heräämään, mutta näin lahjakkaat pelaajat jäävät helposti lyömään päätään seinään, jos vastustaja osaa puolustaa aktiivisesti. Kahden kanukkikoutsin ja stadilaisjoukkueen kohtaaminen olisi herkullinen playoff-pari, johon vakaasti uskon.

KÄRPÄT: Vähiten päästettyjä maaleja, eniten tehtyjä. Maaliero järkyttävä 68, kun seuraavalla joukkueella se on 36. Liigan taitavimpia yksilöitä, Viuhkola, Hyvönen, Pyörälä, Pesonen, Bros, Lupaschuk... Vaan silti kaikki ei vakuuta. Onhan Tuomas Tarkki koko kauden suurin yllättäjä, ja onhan hänellä liigan paras torjuntaprosentti ja eniten nollapelejä ja varmaan tyylikkäin maskikin. Kuitenkin lasken suurimman osan Kärppien puolustuskovuudesta nimenomaan puolustajien piikkiin. On Tarkki toki näyttänyt mm. Bluesia vastaan, että hän pärjää myös kiekkosateessa, mutta hän silti niin kokematon tällä tasolla. Jos Kärpät Tarkin torjunnoilla etenee aina mestariksi saakka, syytän liigan tasoa. Jos taas mestaruus tulee joukkuepuolustuksella, kuten tähänastinen menestyskin, niin annan kunnian Kärpille. Luotan kuitenkin, että vaikkei Ilves (lue: Tuukka Rask) onnistuisikaan kaatamaan Pohjoisen Goljatia, tulee Blues sen tekemään.

Jos ei muuten, niin vaikka sen takia, että yllätykset ovat aina niin mukavia.

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä