Soutuveneen tervaus

Perämeren kalastajat 50- ja 60 -luvulla tervasivat veneitään kun maassa oli lumi ja meri oli vielä jäässä. Tarve oli päästä kalaan heti kun jäiden lähdettyä.
Nämä kalastajat vetivät veneeseen puutervaa ja puhalluslampulla kuumentaen se imeytyi puuhun vaikka ilam oli kylmä. Mikään muu puun käsittely sen aikaisilla aineilla ei noissa oloissa olisi toiminutkaan.
Joskus kun terva oli kylmässä kankeata siihen lisättiin pineenitärpättiä että sitä oli helpompi levittää.
Uuden veneen ollessa kyseessä laimentaisin puutervan ensimmäisellä käsittelykerralla pineenitärpätillä noin puolet ja puolet. (Mineraalitärpätti ei liukene tervaan !)
Lämpimällä ilmalla käsiteltäessä terva imeytyy hyvin uuteen käsittelemättömään puuhun.
Tervan kanssa ei voi oikeastaan tehdä mitään väärin, koska terva ei muodosta puuhun kerrosta pintaan. Tai mikäli ajan oloon syntyy tervakerros vuosien saatossa, sen saa halutessaan imeytettyä puuhun käsittelemällä pelkällä tärpätilla ja lämmittämällä.
Terva kyllästää puun estäen veden imeytymisen, tai mikäli vettä kuitenkin imeytyy niin puu ei lahoa.
Tervattu vene on alussa hyvinkin vaalea mutta mustuu vuosien saatossa.
Mökillä olen käsitellyt puunrungon puolikkaista tehdyn pöydän ja penkit yllä kuvatulla tavalla ja hyvin toimii. Puu vetää tervan niin hyvin itseensä että muutaman päivän kuluttua penkeillä voi istua sotkematta vaatteitaan, ainakaan ihan kokonaan :)
Puupenkillä pidämme istuintyynyjä kun niillä istutaan.
Veneen penkkejä eli tuhoja en välttämättä tervaisi mikäli tarkoitus on niillä vaimoväen voida istua valkoisissa kesätamineissaan.

Katsastusmies-1 kirjoitti:

Perämeren kalastajat 50- ja 60 -luvulla tervasivat veneitään kun maassa oli lumi ja meri oli vielä jäässä. Tarve oli päästä kalaan heti kun jäiden lähdettyä.
Nämä kalastajat vetivät veneeseen puutervaa ja puhalluslampulla kuumentaen se imeytyi puuhun vaikka ilam oli kylmä. Mikään muu puun käsittely sen aikaisilla aineilla ei noissa oloissa olisi toiminutkaan.
Joskus kun terva oli kylmässä kankeata siihen lisättiin pineenitärpättiä että sitä oli helpompi levittää.
Uuden veneen ollessa kyseessä laimentaisin puutervan ensimmäisellä käsittelykerralla pineenitärpätillä noin puolet ja puolet. (Mineraalitärpätti ei liukene tervaan !)
Lämpimällä ilmalla käsiteltäessä terva imeytyy hyvin uuteen käsittelemättömään puuhun.
Tervan kanssa ei voi oikeastaan tehdä mitään väärin, koska terva ei muodosta puuhun kerrosta pintaan. Tai mikäli ajan oloon syntyy tervakerros vuosien saatossa, sen saa halutessaan imeytettyä puuhun käsittelemällä pelkällä tärpätilla ja lämmittämällä.
Terva kyllästää puun estäen veden imeytymisen, tai mikäli vettä kuitenkin imeytyy niin puu ei lahoa.
Tervattu vene on alussa hyvinkin vaalea mutta mustuu vuosien saatossa.
Mökillä olen käsitellyt puunrungon puolikkaista tehdyn pöydän ja penkit yllä kuvatulla tavalla ja hyvin toimii. Puu vetää tervan niin hyvin itseensä että muutaman päivän kuluttua penkeillä voi istua sotkematta vaatteitaan, ainakaan ihan kokonaan :)
Puupenkillä pidämme istuintyynyjä kun niillä istutaan.
Veneen penkkejä eli tuhoja en välttämättä tervaisi mikäli tarkoitus on niillä vaimoväen voida istua valkoisissa kesätamineissaan.

tervaa ja kolmasosa puuöljyä, sekä pineenitärpättiä. Kevätahavan aikaan kun lumet on maassa ja aurinko lämmittää jonkin verran.
On vesillelaskun aikaan kuiva.
Terva kannattaa lämmittää ensin, niin toimii hyvin.

... kirjoitti:

tervaa ja kolmasosa puuöljyä, sekä pineenitärpättiä. Kevätahavan aikaan kun lumet on maassa ja aurinko lämmittää jonkin verran.
On vesillelaskun aikaan kuiva.
Terva kannattaa lämmittää ensin, niin toimii hyvin.

Kaikki kertoo mitä lisäaineita pitää sekoittaa,ei niitä tarvita.Perus on että aitoa puutervaa,ei mitään honkongin kivihiilitervaa.
Terva lämmitetään suljetussa astiassa missä on pieni ilmareikä,ei ole syttymisvaaraa.Kun terva on sopivan kuumaa se on kun tärpättiä,eli menee jokaiseen rakoon ja imeytyy hyvin puuhun.Käsitellään kolmeen kertaan ja lopuksi ylimääräinen aine vedetään rievulla pois ettei tule ns.tervakuplia.