diabetes ja lisäravinteet

Jos sinulla on sokeriarvo tasapainossa niin antaa palaa vaan.

Vanha ketju, mutta aina ajankohtainen aihe, joten vastaan. Sokerilla ei lihaa rakenneta. Treeni treenin jälkeen proteiinia jostain eläinkunnan tuotteesta 20-30 g. Heraproteiini on aminohappoprofiililtaan ihan huippu, joten sitä itse käytän kun en jaksa ateriaa heti treenin jälkeen laittaa tai ei vaan maistu.

Normaalia ruokailua, hieman proteiinipainotteisesti - ei liioitellen. Tasaiset ateriavälit ja hiilihydraatit laadukkaista lähteistä, samoin rasvat. Veden juontia ei pidä unohtaa, kuivumisella on katabolinen vaikutus, nesteytys tukee anaboliaa.

Anaboliaa voi aterioiden välillä tai ennen ja jälkeen treenien tehostaa aminohapoilla (EAA). Jauhetta veteen ja nautitaan sellaisenaan. Aminohapot eivät sellaisenaan nautittuna edes juuri rasita munuaisia kuten tavallinen pilkkoutumaton proteiini, josta tulee enemmän typpeä vereen.

jos lisäravinteita ylipäätään käyttää niin niistä on eniten hyötyä harjoittelun ympärillä annosteltuna. Ennen, aikana ja jälkeen treenin. Kovan voimatreenin aikana on aminohapoista varsinkin hyötyä lihasten anabolian/katabolian kannalta.

Kevyen harjoittelun jälkeen riittää veden juonti ja normaali pieni välipala.

Kyllä proteiinilisät auttaa voimanhankinnassa, siksihän niitä käytetään.
Massanlisääjiä kokeilin aikoinaan ja totesin, että niillä meinas lähtee taju kun ne kohotti verensokeria/insuliinia voimakkaasti. 2000-luvun alkupuolella ei ollu vielä ittelläkään tietoa tarpeeksi ja luulin tarvitsevani painonlisääjiä.

Perusprinsiippinä kaikille treenaajille voi sanoa, että jos harjoittelu on riittävää ja laadukasta, nukkuu riittävästi ja syö täysipainoista ruokaa niin lisäravinteille ei tarvitse laittaa hirveästi painoa. Pientä etua niillä saa jos käyttää niitä oikein.

Suomessa margariinileipä, puuro ja rasvaton maito perustuu maatalouspolitiikkaan, EI terveyttä edistävään ruokavalioon, tieteellisestä tutkimuksesta puhumattakaan.

Viljavalmisteita ei raavaskaan mies tarvitse kahta leipäpalaa, yhtä pasta-annosta tai yhtä puurolautasellista enempää päivässä, sillä muuten ei jaksa syödä kasviksia riittävästi päivässä, joita tulisikin olla jokaisella aterialla puolet aterian koosta.

Terveelliset ravitsemussuositukset yli 1-vuotiaalle ovat:

Päivittäisestä energiasta lähes 40% pitäisi tulla hyvistä rasvoista. Aikuisen perusruokavaliossa tämä tarkoittaa lähes 100 grammaa rasvoja.

Hyviä rasvoja ovat: villi kala, pähkinät, siemenet, manteli, avokado, kananmuna, kylmäpuristetut LUOMU kasviöljyt tummassa lasipullossa, koska ainoastaan kylmäpuristettu kookosöljy kestää valoa, mutta muut ei. Sekä eläinrasvat (luomu, niittyliha ja riista ovat parhaimpia). ÄLÄ SYÖ margariinia tai muitakaan prosessoituja kasviöljyjä (pullomargariini, kasvirasvakermat jne...).

Proteiinia tulisi saada 1-2 grammaa per painokilo (normaali paino). 100 grammaa lihaa tai kalaa sisältää n. 20 grammaa proteiinia (riippuen lihan tai kalan rasvaprosentista), yksi kananmuna n. 7 grammaa ja 1dl maitoa, piimää, viiliä tai jogurttia 3 grammaa. Proteiinin liian vähäinen saanti johtaa vääjäämättä lihasmassan ja luuntiheyden menettämiseen sekä immuniteetin heikkenemiseen.

Ja paljon kasviksia, hedelmiä, vihanneksia, juureksia, papuja, linssejä, herneitä ja marjoja. Aikuisella vähintään 500 grammaa päivässä, mutta mieluummin 1000 grammaa.

Ja juo ainoastaan vettä, ei maitoa, ei limsaa, ei sokerimehuja, ei kivennäisvesiä tai mitään muutakaan. Valio ei edes kerro, miten maito prosessoidaan. Moni pystyy käyttämään ulkomaisia maitotuotteita, mutta suomalaisia ei, joten suomessa maito pilataan joko prosessoinnilla tai lehmien rehu pilaa maidon. Suomessa maito on pelkkää maatalouspolitiikkaa, ei muuta.

Vain alle 10 % suomalaisista syö suositusten määrän kasviksia, vihanneksia, juureksia, hedelmiä, papuja, linssejä, herneitä ja marjoja päivässä. Osa ei lainkaan ja loput siltä väliltä.

Syöthän D-vitamiinia?

Iho muodostaa auringosta D-vitamiinia keskikesällä ja keskipäivällä, jopa 500µg puolessa tunnissa (elimistö hajottaa ylimäärän, joten liikaa sitä ei saa). Ruuasta D-vitamiinia saa muutaman mikrogramman päivässä, riippuen mitä syö.

Suomessa alle 1-vuotias saa tippapullosta D-vitamiinia 10µg / vrk ja korvikkeesta (1dl korviketta sisältää 1,1 - 1,3µg D-vitamiinia) 10-20µg/vrk. Eli yhteensä alle 1-vuotias saa D-vitamiinia 20-30µg / vrk, riippuen paljonko korviketta menee. Ja tämä riittää alle 1-vuotiaalle.

D-vitamiinin tarve kasvaa painon ja iän mukaan. EFSA:n turvallinen D-vitamiinin saanti päivässä on yli 1-vuotiaalle 50µg päivässä ja yli 10-vuotiaalle 100µg päivässä.

Virallisia suosituksia korkeampia D-vitamiinitasoja puoltavia tutkimuksia tulee jatkuvasti, viikoittain. Suomessa ravitsemusneuvottelukunnan (VRN) matalat (10µg/päivä) D-vitamiinisuositukset näyttävät yhä fossiilisemmilta. Ne riittävät vastasyntyneelle sekä kissoille ja pienille koirille.

turhakkeita ovat, en käytä.