Täytyy taas täällä valittaa kun ei noille "terveille" viitsi näitä juttuja annostella kuin pieninä palasina. Ties vaikka pelästyvät kerrassaan.
Tänään on taas ollut sellainen kökköpäivä että oksat pois. Auraa heti aamusta alkaen. Huippaa, oksettaa, pää on outo, nyt nykii jo toi käsikin. Plääh. Kaiken lisäksi tuntuu, että tiedän aina etukäteen jollain hassulla tavalla et kohtaus on tulossa -siis ennen kuin varsinaiset aurat alkaa -kuka osaa selittää tämän? Nyt vaan odottelen, et millon pämähtää. Viimeksi oli samanlainen tunne ja selvisin iltaan asti ja sain nukkuessa sitten kohtauksen, sinänsä turvallinen paikka kohtailuun jos kerta jossain pitää kohtailla.
Kun nyt selviäisi iltaan. Vielä olisi sitä ennen kaveripariskunnan läksiäiset, eipä tekisi siellä mieli ruveta nykimään (eipä sitä missään sinänsä tekisi "mieli", mutta...). Ehkä mua nyt niin ärsyttää, kun tuntui, että on alkanut mennä jo niin paljon paremmin, sitä kai tuudittaa itsensä kuvitelmiin, että mitään ei enää ikinä tulekaan...
Onko teillä mitään "hätälääkkeitä", jos tunnette, että on kohtaus tulossa? Käsittääkseni ne on diapami-tyyppisiä, onko niistä apua, so.ehtiikö niistä yleensä avuksi? En tiedä, onko tyhmä kysymys, kun jokainen on niin erilainen, mutta voin kai "untuvikko"-epiläisenä kysellä vähän tyhmiäkin.
Anteeksi vain niille, joiden mielenrauhaa häiritsin valitusvuodatuskirjelmälläni. Parempia päivänjatkoja.
Tänään on taas ollut sellainen kökköpäivä että oksat pois. Auraa heti aamusta alkaen. Huippaa, oksettaa, pää on outo, nyt nykii jo toi käsikin. Plääh. Kaiken lisäksi tuntuu, että tiedän aina etukäteen jollain hassulla tavalla et kohtaus on tulossa -siis ennen kuin varsinaiset aurat alkaa -kuka osaa selittää tämän? Nyt vaan odottelen, et millon pämähtää. Viimeksi oli samanlainen tunne ja selvisin iltaan asti ja sain nukkuessa sitten kohtauksen, sinänsä turvallinen paikka kohtailuun jos kerta jossain pitää kohtailla.
Kun nyt selviäisi iltaan. Vielä olisi sitä ennen kaveripariskunnan läksiäiset, eipä tekisi siellä mieli ruveta nykimään (eipä sitä missään sinänsä tekisi "mieli", mutta...). Ehkä mua nyt niin ärsyttää, kun tuntui, että on alkanut mennä jo niin paljon paremmin, sitä kai tuudittaa itsensä kuvitelmiin, että mitään ei enää ikinä tulekaan...
Onko teillä mitään "hätälääkkeitä", jos tunnette, että on kohtaus tulossa? Käsittääkseni ne on diapami-tyyppisiä, onko niistä apua, so.ehtiikö niistä yleensä avuksi? En tiedä, onko tyhmä kysymys, kun jokainen on niin erilainen, mutta voin kai "untuvikko"-epiläisenä kysellä vähän tyhmiäkin.
Anteeksi vain niille, joiden mielenrauhaa häiritsin valitusvuodatuskirjelmälläni. Parempia päivänjatkoja.
Vastaukset 16
Vanhimmat
nukumaan
mulla ainakin helpottaa ja menee
ohi
tai edes maate jos ei nukuta
niin ne ilot ja surut täytyy jakaa =)
Juttele sun Neurologin kanssa Diapamista
ja mä sitä kerran vahingossa kokeilin,
kun ambulanssi miehet sitä muhun
tuikkasivat Stesolidin muodossa.
Tuloksena oli se, että olin entistä
sekaisempi kohtauksen jälkeen ja
koko seuraavan päivänkin eli ei
sovi mulle.
Riippu varmasti sun epi tyypistäkin
voiko siihen Diapamia määrätä ?
Varaa aika ja keskustele sillä se selviää.
Kyllä sen kohtauksen kyllä tuntee monesti, ainakin itse, vaikka ei sitä haluaisi myöntää. Jos alkaa nykimään ja kouristelemaaan, niin itselläni ainakin on aina auttanut diapam ja se on varmuuden vuoksi aina mukana ja todellakin on auttanut tarvittaessa. Otan suun kautta ja nielen puren sen suussa imen suun limakalvojen kautta... alkaa vaikuttamaan viim. 15 min. päästä, joskus mielestäni jopa nopeammin vaikutti. Enää ei onneksi ole ollut hirvittävää tarvetta, mutta muistan kyllä nuo kuvaamasi oireet ja kannattaa ne ottaa vakavasti, että ei saa isoa kohtausta, se lienee olisi syytä välttää, jos voi, sillä kohtauskynnys laskee tai ainakin todennäköisesti laskee aina kohtauksen saatua ja ennuste on huonompi tulevaisuuteen.
En ole lääkäri ja tiedän, että muilla on varmasti toisenlaisiakin kokemuksia estolääkityksestä ja siksi jotkut lääkärit eivät sitä mielellään määrää.
Kuulostanko oudolta ja juopolta keksien tekosyitä jos sanon että alkoholi?
Mulla on usein käynyt niin että on aamusta asti ollut outo olo, mutta varsinaisia oireita kohtauksesta ei ole tullut. Ja tätä on tapahtunut esim parina päivänä kun on sovittu illalle menoa ystävysten kanssa mutta en ole ollut varma olenko ihan kunnossa. Olen silti nähnyt heidät ja siinä 1-2 siideriä maistellessani oloni on taas aivan mahtava (ja ei, en tule kovin helposti humalaan).
Vai onko niin että pieni hiprakka sekä rentouttaa mutta myös poistaa nuo oudot tunteet?
En tiedä.. mutta sanoitte mitä vaan, aion tämän parin siiderin avulla rentoutumisen pitää apukeinona kun on ollut aamusta asti outo tutina kehossa.
mä en järkyty,enne oli kaikki noi oireet
Kiitoksia rohkaisusta! On ihanaa että täältä löytyy ihmisiä jotka ymmärtää ihan OIKEASTI miltä tuntuu eikä vain sano voivansa kuvitella...
Kysynpä lääkäriltä tosta estolääkityksestä seuraavalla kerralla, jos siitä olisi vaikka apua. Tällä kertaa enteili kaksi kokonaista päivää ennen kuin heitti kohtauksen päälle. Ei ollut onneksi paha.
Elämä jatkuu ja tänään paistoi aurinko. :)
vesi lentää pikitiellä
ja toivottavasti saat estolääkityksen.
ookko ollu hiihtelemäs
Vesisateessa ei voi hiihtää =(
Sauvailutkin on jäänyt vähiin,
kun kuntosalilla innostuin tapani mukaan
liikaa ja sain reiteni niin kipiäksi,
että hyvä kun pystyn kävelemään.
Ei oppi ojaan kaada ja ensi kerralla
olen taas fiksumpi =))))
vielä 30 senttiä,mut seki on pehmosta hötöä
jossain paikoin, mutta loskaa tuo on.
Ootkos ollut ihmisiksi ?
Et ole niitä naapurin neitoja käynyt ryöstämässä ?
Mitä sun poika tekee ?
Onko sun apuna, kun saat kohtauksia ?
enkä oo jaksanu ketää ryöstelläkkää,pitäis käyttää kai kraanaa millä nostais neidon tänne lämpöseen ja tilavaan lemmenpesään,tilttejä ei oo ollu,oon ottanu rauhas
sellainen muistikuva, että sulla on poika ?
Dementtia kiusaa....
noo pitää kytätä neitoja,et pääsis kylvämään kasvuherkkään vakoon,sukupuolesta sitte viis,kunha satoa tulee
johonkin toiseen.
Vai kylvö hommiin, no kevät onkin hyvää
aikaa mut ensin täytyy tutustua kunnolla
jne...