KIRKASTA IHANAT...

Itsellä on ihanat muistot noista Kirkan kappaleista 90-luvun alusta, kun tapasin valloittavan suomenruotsalaisen, keski-ikäisen naisihmisen eteläsuomessa, jonka kanssa vietin ihania hetkiä ja tanssittiin mitä tunteellisimpia iltoja. Hän sai miehenkin tuntemaan itsensä jonkin arvoiseksi.

Nyt olen itsekin keski-ikäinen, mitä onnettomin, yksinäisin ja surkein olento ja ihmisen kuori täällä maan päällä. Näin se elämä meitä riepottaa.

Mitä vielä odotettavissa - pelkkää kurjuutta, köyhyyttä ja yksinäisyyttä ihmisten keskellä. Kaikenlaista "auttajaa" vilisee ympärillä, jos menee huonosti, mutta nekin vain kamppailevat elantonsa eteen ja kirjaavat suorituksia tuloskirjoihinsa.

Tämä on sijoitusyhteiskunta - vaan mitä mulla sijoitettavaksi? Ei rahaa, ei omaisuutta, vain kurjuutta, kaunaa, kateutta, ehkä henkipolo, kapinen vapaus. Eipä taida niillä paljon tilannettaan korjata...

Onpahan ainakin jonkinlaista muistonjuurta tulevien vanhuuden sairauspäivien kestämiseksi... Kiitos siitä Sinulle, rakas ystäväni muistoissa. En koskaan tohdi sinuun yhteyttä ottaa, peri suomalainen kun olen.
1565
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 1

Vanhimmat

Itselläni on joskus vähän samanlaisia tunteita mutta täytyy muistaa, että elämä on yllätyksellistä ja muutoksia tulee....tsemppiä sinulle!

Äänestä

Kommentoi aloitusta


nuistot kirjoitti:

Itsellä on ihanat muistot noista Kirkan kappaleista 90-luvun alusta, kun tapasin valloittavan suomenruotsalaisen, keski-ikäisen naisihmisen eteläsuomessa, jonka kanssa vietin ihania hetkiä ja tanssittiin mitä tunteellisimpia iltoja. Hän sai miehenkin tuntemaan itsensä jonkin arvoiseksi.

Nyt olen itsekin keski-ikäinen, mitä onnettomin, yksinäisin ja surkein olento ja ihmisen kuori täällä maan päällä. Näin se elämä meitä riepottaa.

Mitä vielä odotettavissa - pelkkää kurjuutta, köyhyyttä ja yksinäisyyttä ihmisten keskellä. Kaikenlaista "auttajaa" vilisee ympärillä, jos menee huonosti, mutta nekin vain kamppailevat elantonsa eteen ja kirjaavat suorituksia tuloskirjoihinsa.

Tämä on sijoitusyhteiskunta - vaan mitä mulla sijoitettavaksi? Ei rahaa, ei omaisuutta, vain kurjuutta, kaunaa, kateutta, ehkä henkipolo, kapinen vapaus. Eipä taida niillä paljon tilannettaan korjata...

Onpahan ainakin jonkinlaista muistonjuurta tulevien vanhuuden sairauspäivien kestämiseksi... Kiitos siitä Sinulle, rakas ystäväni muistoissa. En koskaan tohdi sinuun yhteyttä ottaa, peri suomalainen kun olen.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu