Itsellä on ihanat muistot noista Kirkan kappaleista 90-luvun alusta, kun tapasin valloittavan suomenruotsalaisen, keski-ikäisen naisihmisen eteläsuomessa, jonka kanssa vietin ihania hetkiä ja tanssittiin mitä tunteellisimpia iltoja. Hän sai miehenkin tuntemaan itsensä jonkin arvoiseksi.
Nyt olen itsekin keski-ikäinen, mitä onnettomin, yksinäisin ja surkein olento ja ihmisen kuori täällä maan päällä. Näin se elämä meitä riepottaa.
Mitä vielä odotettavissa - pelkkää kurjuutta, köyhyyttä ja yksinäisyyttä ihmisten keskellä. Kaikenlaista "auttajaa" vilisee ympärillä, jos menee huonosti, mutta nekin vain kamppailevat elantonsa eteen ja kirjaavat suorituksia tuloskirjoihinsa.
Tämä on sijoitusyhteiskunta - vaan mitä mulla sijoitettavaksi? Ei rahaa, ei omaisuutta, vain kurjuutta, kaunaa, kateutta, ehkä henkipolo, kapinen vapaus. Eipä taida niillä paljon tilannettaan korjata...
Onpahan ainakin jonkinlaista muistonjuurta tulevien vanhuuden sairauspäivien kestämiseksi... Kiitos siitä Sinulle, rakas ystäväni muistoissa. En koskaan tohdi sinuun yhteyttä ottaa, peri suomalainen kun olen.
KIRKASTA IHANAT...
nuistot
1
548
Vastaukset
- Älä sure
Itselläni on joskus vähän samanlaisia tunteita mutta täytyy muistaa, että elämä on yllätyksellistä ja muutoksia tulee....tsemppiä sinulle!
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 991736
- 741494
- 501427
- 581346
Miltä se tuntuu
Miltä se tuntuu havahtua, että on ollut ihmistä kohtaan, joka on rakastanut ja varjellut, täysi m*lkku? Vai havahtuuko s1041308SDP:n lyhyt selviytymisopas
1. Komitea on vastaus, oli kysymys mikä tahansa Jos maailma on muuttumassa tai jossain palaa, demari ei hätiköi. Ensin p10988- 36847
- 60781
- 49774
Mitä se olisi
Jos sinä mies saisit sanoa kaivatullesi mitä vain juuri nyt. Ilman mitään seuraamuksia yms. Niin mitä sanoisit?41755