Onko julkisuudessa esitettävissä laskelmissa huomioitu perustamiskustannusten vaikutuksia koko laina-ajalla? Jos esim 150t€ lainaan (4,5% korko) lisätään 5t€, niin 20 vuoden maksuajalla se tekee ylimääräistä kulua noin 31€/kk. 10t€ lisäyksellä se tekee siis jo 62€/kk. Eli, jos olen laittamassa varaavaa lattialämmitystä sähköllä ja selviän vaikka 10t€ pienemmillä perustamiskustannuksilla, niin 62€/kk jää sähkölaskuun 20 vuoden aikana. Olenko ymmärtänyt oikein? 62€/kk sähköksi muutettuna tarkoittaa yli kilowatin lämmitystehoa ympäri vuorokauden ja siis läpi koko vuoden. Onko maalämpö sittenkään niin kannattavaa?
Maalämmön kannattavuuslaskelmat
Valinta edessä
424868
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 42
Vanhimmat
Toin saman asian joku aika sitten keskusteluun ja kyllähän siitä keskustelua syntyikin. Vieläkun sijoitat säästyneet rahasi 10% vuosituotolla niin morjesta vaan maalämpö.
Ja jos lämmittää puolet vuodesta, niin se tarkoittaa silloin jo kahta KW:a läpi vuorokauden. Pistää miettimään...
> Vieläkun sijoitat säästyneet rahasi 10% vuosituotolla niin morjesta vaan maalämpö.
Sinulla on siis ns. velkavipu vetämässä? Sitä ylimääräistähän ei ollut, jos kerran oli tarvetta rahoittaa asuntokin lainarahalla. Tällöin on aika turhaa vertailla kuvitteellisia sijoitustuottoja, kun oikeasti pyritään minimoimaan kokonaiskustannuksia (käyttö- ja investointikulut). Mut sinullahan olikin valinta jo tehtynä ja nyt pitää vain keksiä sitä tukevat perustelut, vaikka väkisin.
Normaali tapa investointikustannusten huomioimiseen on laskea, millainen olisi tasaerälainan, jonka laina-aina on yhtä pitkä kuin investoinnin pitoaika (esim. maalämpöpumpun elinikä, vaikkapa 15 vuotta), lyhennyserä. Jos investoinnilla saavutettava vuotuinen säästö > kuvitteellisen lainan lyhennys, investointi kannattaa.
Pidemmällä tähtäyksellä on hyvä ottaa huomioon myös eritt. todennäköinen energian hinnan nousu. Et kai vaan ole näitä tyyppejä, joka muutama vuosi sitten, sähkömarkkinoiden vapauduttua ja hintojen (tilapäisesti) laskettua täällä suureen ääneen julistivat, että jokainen muuta kuin suorasähkölämmitystä harkitseva on umpihullu, koska sähkön hinta voi tästä etiäpäin ainoastaan laskea... Luulin kaltaisiasi jo sukupuuttoon kuolleeksi lajiksi.
Maalämpöpumpun kaltaisessa, kalliissa, investoinnissa voisi olla hyvä myös pilkkoa kuvitteellinen laina useampaan siivuun, koska järjestelmän eri osilla on erilaiset eliniät. Pumppu itse kestää ehkä 15 vuotta ennen kuin vaatii isompaa remonttia (uusi kompressori), lämmönjakoputkistot kestävät (ainakin) 50 vuotta, ehkä keruuputkistokin, mutta pumppuja ja venttiileitä joutuu tällävälin uusimaan.
Huom. ikuista ei ole sähkökilkkeetkään. Jossain vaiheessa (20-30 vuotta?) lattiavaluun kätketyt kaapelitkin kyrvähtää ja uusiminen ei käy ihan käden käänteessä - taitaa monella mennä ihan patterilämmitykseksi tässä vaiheessa.
Niin, sehän vaihtelee, mutta yhtälailla korot ovat nousussa. Kysymys kuuluukin, että mille tasolle ne jää? Hankalaa tämä ennustaminen, varsinkin tulevaisuuden ennustaminen...;-)
mistä tollasia nolla riskillä olevia 10% tuoton takaavia kohteita löytyy?
Puhuinko jotain omasta tilanteestani vai mistä päättelit että olen rahoittanut asuntoni velkarahalla??? Velkavipu tarkoittaa sijoitusten rahoittamista velalla. Siihen ei ole ollut tarvetta ryhtyä. Velkaa voi silti olla vaikka sijoittaakiin. Halpojen lainojen aikana on järjetöntä realisoida sijoituksia kun niistä samanaikaisesti saa kasvavilla markkinoilla korkorasitus huomioon ottaen huomattavasti paremman tuoton.
Maailma on täynnä riskejä. Sijoittamisessakin on riskinsä. Ne ovat kuitenkin verrattain hyvin hallittavissa. Mikään ei ole taattua, mutta puhumme keskimääräistestä tuotosta, aivan kuten laskiessamme korkorasitustakin. Tarkempi vastaus löytyy osakemarkkinoilta, metsästä ja betonista.
Kas tässä on ihkaoma hengentuotteesi:
"Vieläkun sijoitat säästyneet rahasi 10% vuosituotolla niin morjesta vaan maalämpö."
Harvemmin sitä taloa rakennettaessa jää ylimääräistä rahaa takataskuun - päinvastoin, rakentamiseen pitää ottaa lainaa. Jos investointikustannus pienenee, on yleensä tapana ottaa pienempi laina. Sinun metodillasi otetaan aina iso laina ja sijoitetaan ylimääräiset = velkavipu käytössä, koska sijoitetut rahat on lainattu.
Ihan ekaksi voisi aina arvata hinnan nousevan likimain inflaation tahtiin (=eskalaatio 0).
Toisaalta, päästörajoitusten/kaupan saattoi arvatakin johtavan hintojen nousuun (puhuttaessa tilanteesta vuosia sitten). Vaikeampi sanoa, miten jatkossa. Systeemi ei ainakaan toimi ihan kuten oli tarkoitus, kaataen kottikärrykaupalla rahaa vanhoille vesivoimaloille eikä tekniikan kehittämiseen / investointeihin, kuten pitäisi.
Kolmanneksi, sähkön kulutusta kuvaava käppyrä nousee hiljakseen, säästötoimista huolimatta, mutta tuotantokapasiteettia kuvaava käyrä ei (em. syystä). Saa arvata, miten markkinataloudessa hinnan käy, kun tuotantokapasiteetti alkaa tosissaan ahdistaa...
Neljänneksi, energia on Suomessa ollut halvempaa kuin Keski-Euroopassa -> pyrkimyksiä "tilien tasaamiseen" varmasti löytyy.
Hlökohtaisesti pidän todennäköisenä, että niin sähkön kuin muunkin energian (kaukolämpö, polttoaineet), reaalihinnat tulevat nousemaan pikkuhiljaa - vähän pakko, jo ihan kulutuksen rajoittamisenkin kannalta. Törsäys on vielä liian halpaa hupia (rakennuksissa & teollisuudessa valtava säästöpotentiaali, mutta hällä väliä, liikaa vaivaa...)
On ihan mustamaalausta, että sähkövastukset tai patteri menisivät uusiksi 20-30 vuoden päästä. Siitä on kyllä todisteita riittävästi. Meillä esim. talossa vuonna 65 asennetut sähköpatterit ja vielä yksikään ei ole hajonnut. Totuus on, että vastukset ja patterit ovat lämmitysmuodoista pisin elinaikaiset.
kun rakensin.
Kaikkein edullisin pienen ok-talon ( alle 120m2) talon lämmittämiseen on sähkö täydennettynä ilmalämpöpumpulla ja hyvänkokoisella varaavalla takalla ( miel. keskelle taloa) puulämmitteinen sauna.
Kun otetaan investoinnit, niiden korot, huolto- ja korjausinvestoinnit ja energiakustannukset ja kaikki aina korkoineen huomioon tulos on tuo.
ei ole mitään järkeä! Vaikka nyt sattuisit saamaan yö-/suviaikaan sähköä hieman huokeammalla, niin se on vain hyvin nopeasti ohimenevä ilmiö.
Jos välttämättä haluat ja /tai olet mennyt Fortumin mainonnan ansaan, niin tee kaikista halvimmat investoinnit, niin minimoit tekemäsi hölmöyden!
lattialämmitys ei vaan toimi niin kuin moni sen ajattelee, koska mikäli johonkin materiaaliin varataan lämpöä täytyy se lämmittää kuumemmaksi kuin ajateltu käyttölämpötila, että saadaan paras hyöty. Lattiassasi täytyisi siis olla valtavat lämmönvaihtelut, että se toimii ja mikään lattiamateriaali ei pitkäaikaisessa käytössä kestä suuria lämmönvaihteluita.
Mikäli lämmität pelkästään laattaa yösähköllä, ehtii se aina päivän aikana jäähtymään ja sinulla on kylmät lattiat odottamassa kun tulet töistä kotiin.
Toimivamman ratkaisun saat kun teet vesikiertoisen lattialämmityksen ja ostat suuren vähintään 2 m3 vesivaraajan jota sitten yösähkollä lämmität.
Molemmista rataisuista olen kuullut tekijoidensä kertovan käyttökokemuksia ja jälkimmäinen on todettu paremmaksi.
olisi hyvä homma, mutta tuollaiselle isolle pytylle ei ole tässä casessa tilaa...valitettavasti...
..ne lapissakin ihmetteli.. "Toimivamman ratkaisun saat kun teet vesikiertoisen lattialämmityksen ja ostat suuren vähintään 2 m3 vesivaraajan jota sitten yösähkollä lämmität." Meinasivat vaan että on teillä etelässä kummallinen ajatusmaailma...Kun sen sähkön voi laittaa suoraan lattiaakin....Menee meinaan kolmasosa enemmän sähköö tuolla varatulla vesikierrolla verrattuna suoraan sähkölämmiykseen...(samankokoiset ja malliset talot kyseessä).....
Nii, to vesipytty lienee säädettävyyden ansiosta hyvä. Mutta, nykyäänhän on älykkäitä termostaatteja s-lattialämmityksen ohjaukseen, eli sellaisia jotka tiputtelevat sitä lämmitystehoa silloin kun säädetty lämpö lähenee. Vastaavasti lämmitys lähtee käyntiin vaikka kesken päivän, jos lämpö laskee uhkaavasti....tosin nämä termarit onkin sitten jo kalliimpia....
Sähkölämmityksessä termostaatti ei rajoita/ ohjaa sähkökaapelin tehoa. Se säätää lämpötilan mukaan lämmityksen päälle tai pois. Vai mikä valmistaja noita tehoa säätäviä muka tekee?? Ja mitä hyötyä tuosta muka edes olisi?? Lämpötila-anturin ohjaamana saadaan täysin riittävä ja tarkka säätö.
niin, että kun aseteltu arvo on lähenemässä, se alkaa katkoa tehonsyöttöä. Eli pitää esim. 20sek päällä ja 20sek pois jne. Lopulta lopettaa lämmityksen vallan. Ja kuulemma tämä aparaatti oppii myös sen laatan ominaisuudet eli tietää miten reagoi lämmitykseen ja millä viiveellä....siis jotenkin näin...en ole eläissäni vielä ko. aparaattia hiplannut, mutta juttua kuullut....
Onneksi kaikki ei ajattele samanlailla!
Jos kaikki lämmittäisi talonsa suorallasähköllä, niin ei taitaisi edes 7 ydinvoimalakaan riittää!
Onneksi sentään jotkut ajattelevat pitkällä tähtäimellä!
Jokainen pelletti/öljymies/puulämmittäjä on meidän sähkönkulutuksesta pois!
antaa poikien puuhastella.
Itsekin lämmitän sillä helpoimmalla puulla.
Edullista.
On hyvä että näitä lämpöpumppumiehiä löytyy porukasta. Ovat kuitenkin hyvällä asialla.
Itse lämmitän suorasähköllä ja puulla.
Ongelmana näkisin kuitenkin lämpöpumppujen toistaiseksi heikon hyödyn. Energian (sähkö)säästöt näyttävät olevan lähes olemattomia sähkö puulämmitykseen nähden. kts. aikaisempi viestiketju säästö 2241€ puulla!
Tästä asiasta on hyvä pitää meteliä, koska vain siten voimme edesauttaa tällaisten pumppuviritysten kehittymistä parempiin hyötysuhteisiin ja kannattavuuksiin. Muuten valmistajat ovat tyytyväisiä nykyisiin laitteisiin jos kauppa käy hyvin.
Todellisuus on hyvä tuoda esiin pumppumyyjien korulauseiden vastakohdiksi.
Minkä kokoinen asunto teillä on?
Tuo talon tilavuus 500m3 antaa paremman kuvan lämmitettävästä tilasta, kuin asuinneliöt.
reippahasti kun viittii ilmaisia puita kaataa, pilkkoa varastoida ja taas kantaa sisään polttaa ja tyhjätä tuhkat...ei tietenkään mikää ole sen halvempaa lämmittää...kaikki ei vaan viiti nähdä sitä vaivaa, vaan tahtoo tuohuta sillä aikaa jotain muuta. Kokemusta on molemmista tavoista lämmittää.Nyt lämmitän lämpöpumpulla, kun ei tukkisavotta enää kiinnosta.
sähköllä on pitkälläkin tähtäimellä edullisempa ajos laskee kaikki kulut ja talo ei ole valtavan kokoinen. Isossa talossa investointi maksaa itsensä takaisin nopeammin jne.
Ja tuskin yhtä ydinvoimalaa enempää tarvittaisiin kotien lämmittämiseen että se siitäkin asiasta..
Maalämpöä meillekkin ajateltiin, mutta muuuten loistavasta rakennuspaikasta olisi tullut kallis paikka laittaa maalämpöä. Nyt pelletti systeemi jäi alle puoleen investoinnestaan ja käyttö jää arvoitukseksi..
mutsuunnilleen saman verran euroja. Mulla ennen vaarava sähkölämmitys yösähköllä nyt maalämpö kilowatteja kuluu vähemmän mut hinta/kwh on kalliimpi erotus surkean pieni.
Mutta jos haluat itsekin laskeskella lisää niin tsekkaappa www.maalampofoorumi.fi ja pyydä vaikka sailorilta laskentakaavat.
Laskin omaan 230m2 taloon että 20 vuodessa maalämmöllä ei välttämättä paljoa säästä mutta ei se suorasähköä enempääkään maksa. Ekologisuus käänsi fifty-fifty tilanteen kallelleen maalämpöön.
Mielestäni jos huomioi energian hinnan jatkuvan nousun yms. niin maalämpö (kalliosta) on selkeästi kannattava 200m2 matalaenergiatalossa Oulun korkeudella. Etelämpänä neliöitä pitäis olla enämpi jotta ois samalla tavalla kannattava.
Pintaputket on herkästi 5000€ kallilämpöä edullisemmat, silloin maalämpö kannattaa about aina.
Jos maalämpöinvestoinnin kustannuksia lainarahalla lasketaan, tulee "lisä"lainan korkokustannuksista vähentää verovähennyksenä saatava hyöty. Asuntolainan korot ovat vähennyskelpoisia, sähkölasku ei.
Tämä pienentää (29%?) "ilmaissähkön" määrää. Tietenkin, jos on pääomatuloja, niin niistä saa vähentää korot 100-prosenttisesti. Hyvä huomio.
Nää kaverit ei laske kannattaako maa vai muulämpö.
Meinas linkki unohtua
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=500000000000003&conference=4500000000001466&posting=22000000024152878
Eli sitä, että maalämpöjärjestelmän joutuu uusimaan kuten kaikki muutkin järjestelmät 20-30 jälkeen. Ja maalämmön uusimiskustannukset ovat paljon suuremmat kuin muiden järjestelmien.... pumppu on aika kallis.
Ei ole maalämmön jäännösarvo nollassa 20 vuoden jälkeen. Vaikka itse lämpöpumppu olisikin loppu, suuri osa hinnasta muodostuu lämmönkeruuputkistosta/porakaivosta sekä vesikiertoisesta lämmönjakojärjestelmästä. Lämmön jako kestänee 50 vuotta eikä taida porareiätkään ihan kulutustavaraa olla.
Muistaakos sähkölämmittäjät ottaa laskuissaan huomioon vesivaraajan uusimisen 15 v. välein ja lattioiden uusimisen, kun kaapelit kypsyvät?
Vesivaraajat on aikas halpoja, halvimmat 300 litraiset on 600 € luokkaa.
Mutta mitenkäs maalämpöpumpussa oleva vesivaraaja, ymmärränkö oikein, etä se on ikuinen.
Jos se maalaäpö ei kuitenkaan tekisi varaajasta ikuista, niin paljonko maksaa maalämpöpumpuun vesivaraajan uusinta?
Ettei vaan kuitenkin menisi koko laite vaihtoon?`
Osaako joku sanoa, mitä sellainen vaihto mahtaa maksaa.
Mulla ainakin vesikiertoinen lattilämmitys sähkölämmityksen yhteydessä.
Kestääkö sähkölämmitysputket jotenkin huonommin kuin maalämmön yhteydessä olevat putket?
Itsellä nyt 26-vuotta vanhoja lankoja lattiassa. Naapurissa taitaa olla liki 40-vuotiaita (ovat olleet miltei uranuurtajia asiassa). Totta on että kyllä joskus kuulee jostakin, että langat olis katkennutkin, mutta aika harvoin.
Luulisi, että lämmityskaapelit olisivat myös kokeneet jotain tuotekehitystä, että aina vaan parempaa/kestävämpää tulisi markkinoille.
Huomioitko sä maalämpöpumpun yhteydessä olevan varaajan? Onko se kalliimpi kuin normaali varaaja? Yleenä maalämmössä käytetään vesikiertoista lattialämmitystä. Kestääkö mielestäsi vesiputket lattiassa paremmin kuin sähkökaapelit? Ja onko vesiputkien vaihto halvempaa kuin sähkökaapelien?
Ja Ruotsissa tehdyssä tutkimuksessa (vakuutusyhtiöiden teettämässä) taisi maalämpöpumpun kompressorin keskimääräinen kesto olla varsin kaukana 20 vuodesta. Huonoimmat taisi kestää selvästi alle 10 vuotta (olikohan peräti Niben pumppu heikoimmasta päästä?)...
Mutta jos oma taloni olisi nyt rakenteilla ja sen koko olisi yli 200 m2 ja kuutoita reippaasti, niin sijoittaisin maalämpöön. Alle 200 m2 talossa en koskaan.
> Huomioitko sä maalämpöpumpun yhteydessä olevan varaajan?
Jätitkö sä huomioimatta sen, että lämpöpumpun varaajassa oleva vesi on hapetonta lämmitysverkoston vettä ja käyttövesi tehdään lämmönsiirtimellä ja/tai käyttövesivaraaja on ruostumatonta terästä?
> Kestääkö mielestäsi vesiputket lattiassa paremmin kuin sähkökaapelit?
Todennäköisesti. Lopullinen totuus kestosta selviää vasta ajan kanssa, mutta muoviputkillehan on nopeutettujen vanhennuskokeiden perusteella lupailtu väh. 50 vuoden kestoa.
on säiliö haponkestävää terästä.
piti myös kestää isältä pojalle. Kenelläkään ei ole ollut nykyisenlaisia muoviputkia lattiassa vielä edes neljännesvuosisataa. Kaikkea saa lupailla, mutta nopeutetut testit eivät koskaan simuloi todellisuutta suhteessa 1:1. Voihan tietysti olla, että putket kestävät 100 v. Vuonna 2025 olemme paljon tietäväisempiä.
Et ressukka vissiin ole huomannut, että suuremmat rakennukset ovat edelleen melkein poikkeuksetta tasakattoisia. Nykyään on vain tapana tehdä kunnon kaadot, sulatukset kattokaivoihin yms., toisin kuin 70-luvun pientaloissa, joiden puurakenteiset tasakatot muuttuivat painuessaan uima-altaiksi.
Ja uusimisvälihän tasakatolla on 30 vuotta, mikä kestää kyllä vertailun muihinkin vaihtoehtoihin.
> Kenelläkään ei ole ollut nykyisenlaisia muoviputkia lattiassa vielä edes neljännesvuosisataa.
Muoviputkia on jo keritty käyttämään pari vuosikymmentä, joten ongelmia olisi jo pitänyt alkaa kuulumaan, mikäli käytännön kesto olisi merkittävästi vanhennuskokeiden lupaamaa heikompi.
Eipä muuten ole juuri sen kummempia kokemuksia sähkökaapeleistakaan, paitsi että niitä kyllä hajoilee ajan myötä.
epätoivoisia, jos oikein mietitään. Emmehän me muuten täällä kirjoittelisi ja pohtisi sitä "parasta ja edullisinta" lämmityssysteemiä. Suurin ongelma on se, että esi-isämme tulivat tänne, missä rakennuksia joutuu lämmittämään melkoisen osan vuotta.
oli helppo, kiitos ml-kauppiaiden tarjoushintojen. Olisi saanut lisäsi lainaan 12k€.