Kolmekymmentä vuotta olen elänyt tavaramaailman arvoilla ja kuulunut puolueitten vaikutuspiiriin.
Tavarattoman elämän puolue
Törmäpalatsin pääskynen
1227
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Ensimmäinen askel pois tavaranhaluamisesta on median sulkeminen pois elämästään.
Mediahan pitää yllä suhdettani tavaroihin.Kun suljen medialta pääsyn, eliminoin tavarantuottajien ja tavaranhaluajien maailman marssimisen kodissani.
Tästä nousee sitten kysymys: haluanko todella elää vailla tavaroita ? Tai ilman sähköä ?
Vastaus lienee sellainen ,että aikaan ennen sähköä tuskin haluan palata.Kiertoteitten etsiminen päätyy aina siihen ,että tarvitaan tavaroita ,vaikkapa omintakeisen aurinkovoimalan rakentamiseen.
Mutta on keinoja ,joilla voi säilyttää tarpeelliseksi osoittautuvan määrän tavaroita.
Säästäminen on keino kartuttaa varantoa tavarantuotannosta luopumiseen ja elää vähemmällä kulutustasolla.
Tosin palkat ja verot on säädelty ,niin että säästöä ei helpolla jää normaalin perheen menojen jälkeen.
Onhan tämä huomattavissa mm. siitä ,että suomalaiset ajavat Länsi_Euroopan vanhimmilla henkilöautoilla.Maamme on siis sellainen ,että työssäkäynti on pakollista eläkkeelle asti ,jos on hankkinut perheen.Muutoin varat käyvät liian niukoiksi perheen tarpeisiin nähden.
Jos vielä ajateltaisiin ,että keskivertoperheessä harrastettaisiin purjehdusta tai ilmailua tai rallia ja ratsastettaisiin sekä golfattaisiin oltaisiin joka kuukausi pussit tyhjillään.Taitaisi olla niin ,että harrastettaisiin kulutusluotolla.
Nythän puolueet avasivat alkoholihanoja lisää
,koska keskivertoperheen viihde, kulttuuri ja terapiakeskus on alko .
Olette varmaan nähneet dokumentin Bolivialaisista pikkupojista ,jotka työskentelevät kaivoksissa.Heillekin juotetaan alkoholia ,jotta he turtuvat häpäistyn ihmisarvon kohtaloon.
Vaikuttaa siltä ,että tässä maassa on ollut käynnissä 15 vuotta nopea proletarisoitumiskehitys jossa valkokaulusköyhälistöstä on tullut proletaareja rinnallaan pienviljelijät.
Itse olen sitä valkokaulusköyhälistöä (mutta kovin usein on saanut ihmispaskaan laittaa kätensä työaikana-että sikäli ,ei ole koskaan tuntunut siltä että kuuluisi johonkin valkokaulusköyhälistöön-pikemminkin outoon porukkaan ,jota johtavat hyvätuloisten vaimot yms. perijättäret-joita ei nykyisestä porukasta liene kuin murto-osa.
"Valkoisen" köyhälistön voisikin määritellä : kädet paskassa ,pää kymmenenkilometriä maanpinnan yläpuolella.
Ja luukaa vaan ,että tämän köyhälistön "edustajat" ovat koskaan iskeneet käsiään ihmispaskaan.