Teen juuri ilmastoinnille 160mm poistoa,siitähän tupruaa hemmetisti lämmää ilmaa harakoille,voisko joku kehittää siihen lämminilman siirtimen jolla tämä jäteilma hyödynnettäis esim.ilpin pakkaskäytössä, tai joku ilmastoitilaitevalmistaja kehittäis putken päähän jäteilmailpin, sehän pelittäis pakkasillakin.
Miten poistoiman vois hyödyntää
kaikki talteen
91134
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Mistä näitä ihmisiä pulppuaa?
Kyllä sillä poistoilmalla vielä lämmitäisi yhden pienen kasvihuoneen. Vessan tuuletus kannattaisi järjestää ehkä erillisellä tuuletusputkella.
Et ole koskaan poistoilmalämpöpumpusta kuullut..?
Vedät poiston seinästä ulos ILP:n ulkoyksikön taakse. Itse laitoin vähän ennen ulkoseinää haaroittimen varmuuden vuoksi (eli suora putki ilp:n taakse ja haara ilp:n ohi ja tähän sellainen sulkupelti jäätymis yms. tilanteita varten.
Eipä ole tarvinnut sulkupeltiä käyttää.Poistettava ilma on niin kuivaa ja LTO:n kenno kuivaa sitä lisää ettei ole kertaakaan jäätynyt ILP:n ulkoyksikkö. Tietysti ILP:n ulkoyksikön läpi virtaa paljon enemmän ilmaa kuin LTO:n poisto tuottaa, mutta onpahan sekin vähä aina kotiinpäin.
Kesällä huomasin että ILP:n ulkoyksikkö toimii jäähdyttäessään myös huippuimurina, vaikka LTO-kone oli sammutettuna. Toiminta tehostui kun laittoi pienen jatkoputken poistoputken ja ilp:n ulkoyksikön väliin.
Ylipäätään viisastuin edellisestä projektistani sen verran että en IKINÄ enää laita LTO:n poistoa 180 euron läpivientiosalla katolle ja tee kattoon yhtä potentiaalista vuotokohtaa lisää. Viemärin tuuletus ja liesituulettimen putket riittää.
(juu ja turha itkeä ettei saa poistoa vetää seinästä ulos, lukekaa rakennusmääräykset)
Makke
Siinähän se,johdetaan poisto ilmastoinnista ulkoyksikön taakse seinälle,saadaan kovillakin pakkasilla kova hyötysuhde laitteesta silloin kun sitä eniten kaivataan. Olis tietysti ihan hyvä jos olis joku kaupasta saatava lumikolan mallinen ohjain ,siis ihan tarkoitukseen suunniteltu törtsä. Aatellaan vaan mikä kansantaloudellinen säästö syntyisi esim. jos suorasähkötaloihin kovalla pakkasella saatais hyötysuhteella 1:3 ILPillä lämpöä,Kysehän olisi eräänlaisesta poistoilmalämpöpumpusta, josta kukkaro tykkäis ja osaltaan vähentäis sähkön käyttöä.
Miten mahtaa olla hyödyn kanssa jos talossa on "pakollinen" lämmöntalteenotto ilmanvaihdossa...
Tuskin se LTO:n läpi puhallettava ilma nyt ihan ulkoilman tasolla on lämpötilaltaan. Vai onko -20 asteen pakkasella LTO:n jälkeen poistoilman lämpötila lähellä -20 astetta?
Kuulostaa vähän pellepeloton systeemiltä... Minä laitan vähän omia pohdintojani tähän. Niitä saa jatkaa tai esittää eriävää mielipidettä. Tässä muutama seikka joka voisi vaikuttaa asiaan
Ensinnäkin -20 asteen pakkaset on vuositasolla harvinaisia. Yli 20 asteen pakkasella kuluu paljon energiaa mutta sellaisia pakkasia on vähän. Vuositasolla kovan pakkasen aiheuttama kulutus on alle 10% kokonaisuudesta.(tähän perustuu mm. maalämmön osatehomitoitus)
Tavannomaisesta lto-koneesta(hyötysuhde 40-50%) pääsee karkuun vuodessa vain vähän lämpöenergiaa. Pienemmissä(alle 120m2) taloissa lukema on suunnilleen 2000-3000kWh. Tästä ilp tuskin saa 100% talteen joten säästö on...
Jos talossa on tavannomaista parempi lto(hyötysuhde 60-80%) niin sen poistoilman lämpötila on jo aika lähellä ulkolämpötilaa. Poistoilman lämpötila voi olla nollassa jo -5 asteen pakkasessa.
Ilp imee lävitseen hirmuisen määrän ulkoilmaa jonka lämpötilaa 50l/s iv-poisto ei taida nostaa kuin 1-3 astetta(jos sitäkään)...
Ilp toimii usein heikosti nollan pinnassa olevalla ulkolämpötilalla. Syynä on se että ulkoilman kosteus on nollakelillä useimmiten lähes 100% ja ulkoyksikön jäähdyttäessä sitä syntyy helposti kastepiste. Monet ilppaajat ovatkin maininneet sulatuksen olevan tiheää juuri nollakelillä. Pakkasella ilmankosteus on usein 80-90% ja ilp ei joudu juurikaan sulattamaan, koska ulkoilmaa kestää jäähtyttää pari-kolme astetta ilman että kastepistettä(huurtumista) syntyy.
Ilmanvaihdon poistoilma sisältää paljon kosteutta verrattuna ulkoilmaan. Sisäilman kastepiste on tyypillisesti plussan puolella vaikka olisikin hyvin kuiva sisäilma. Kun tämä sisäilma menee lton läpi niin se jäähtyy yleensä sen verran että ulospuhallusilman kostus on 100%. Vaikkei poistoilma jäähdytettäisikään niin siltikin se sisältää paljon kosteutta. Epäilen että ilpin sulatusväli tihenee kun se imee poistoilmaa kennon läpi.
ILP:n alareunaan ja erityisellä suuttimella ilma ohjataan koko leveydelle josta osa ilmasta menee kennon läpi ja osa pitää pohjan sulana.
ILP:ssä ei ole siis käytössä pohjan sulanapitovastuksia.
LTO-kone on sellainen tavallinen kuutio, jonka poistoilman lt minimi on 2 astetta.
Toimii hyvin läpi talven ja eri keleillä, koska LTO "kuivattaa" poistettavan ilman siirtäessään lämmön tuloilmaan. (tämän huomaa helposti kuution kondensoimasta veden määrästä). Totta on myös se että saatava hyöty on ainostaan noiden sulatussyklien välin kasvu. Ja tässä kannattaa sitten ostaa oikean merkkinen ILP, jossa sulatussyklin määrää jokin muukin kuin vain ulkolämpötila ;-)