Kittilässä kuuluisalla Levin matkailukeskuksen lähettyvillä on sattunut tapaus, jossa nuori 18 vuotias nainen ajoi aura-auton perässä ja ajautui sitten rekan eteen lumipöllyssä.
Tajutkaa, että aura-autoa pitää kunnioitta, eikä sen perässä pidä ajaa niin lähellä, etä lumipöly sokaisee.
Viisas jättäytyy aura-autosta kauas jälkeen, jolloin lumipölly ehtii hälvetä.
Aura-autoa ei pidä koskaan lähteä ohittelemaan ja kun se on tulossa vastaan, on nopeutta hiljennettävä, jotta kohtaamisen jälkeen olisi paremmat senssit pysyä omalla kaistallaan.
Tässä on tietysti se vaara, että jos siellä takana tulee se perässäroikkuja, niin se pamauttaa perään.
Kannattaa siis olla hyvin valpas aura-auton lähestyessä ja jos siellä perässä joku roikkuu, niin sitä pitää hätävilkuin ja jarrumerkein alkaa valmistamaan, että hei, hei, vähennä nyt sinäki sitä nopeuttasi, sillä minä aijon hiljentää aura-auton kohdatesani.
Kittilän tapaus oli taas tuiki tavallinen muistutus siitä, kuinka autoilijoilla ei ole tilannetajua ennakoimaan tulevat vaaratilanteet.
Jos ajamisessa ei pidä mitään muuta kuin vauhtia tärkeänä, niin silloin Iltasanomat pääsee kirjoittaman lähes päivittäin kolariuutisia sellaisista Uunoista, jotka eivät olleet osanneet ajaa tilannenopeutta,so.sovittaa vauhtiaan olosuhteiden mukaiseksi.
Kun vauhtia pidetään kokoa ajan samana, niin siinä käy niin, että kun tullaan liukkaalla tiellä siihen mutkaan 90 km.n nopeudella ja siellä kurvissa ajaakin se pappa 50 km.n vauhtia, jolloin tulee se tilanne yllätyksenä ja se kokematon naiskuski painaa äkisti jarrua, jolloin auto syöksähtääkin vasemmalle ja sieltä justiin ajaa se puutavararekka vastaan ja lopun kai tiedättekin, miten siinä käy.
Tässä oli vain yksi kuviteltu esimerkki, mitä voi sattua, kun ei osata hiljentää mutkissa ja lukemattomissa muissakin tilanteissa.
Ajamisessa pitää olla koko ajan vaaran aavistus.
Kaikki osaa kyllä ajaa rajoitusten mukaista nopeutta, mutta harvat kelin ja tilanteiden mukaista nopeutta.
Liikennemerkin osoittama nopeus ei ole lähellekkään samaa, kuin oikea tilannenopeus.
Tajutkaa, että aura-autoa pitää kunnioitta, eikä sen perässä pidä ajaa niin lähellä, etä lumipöly sokaisee.
Viisas jättäytyy aura-autosta kauas jälkeen, jolloin lumipölly ehtii hälvetä.
Aura-autoa ei pidä koskaan lähteä ohittelemaan ja kun se on tulossa vastaan, on nopeutta hiljennettävä, jotta kohtaamisen jälkeen olisi paremmat senssit pysyä omalla kaistallaan.
Tässä on tietysti se vaara, että jos siellä takana tulee se perässäroikkuja, niin se pamauttaa perään.
Kannattaa siis olla hyvin valpas aura-auton lähestyessä ja jos siellä perässä joku roikkuu, niin sitä pitää hätävilkuin ja jarrumerkein alkaa valmistamaan, että hei, hei, vähennä nyt sinäki sitä nopeuttasi, sillä minä aijon hiljentää aura-auton kohdatesani.
Kittilän tapaus oli taas tuiki tavallinen muistutus siitä, kuinka autoilijoilla ei ole tilannetajua ennakoimaan tulevat vaaratilanteet.
Jos ajamisessa ei pidä mitään muuta kuin vauhtia tärkeänä, niin silloin Iltasanomat pääsee kirjoittaman lähes päivittäin kolariuutisia sellaisista Uunoista, jotka eivät olleet osanneet ajaa tilannenopeutta,so.sovittaa vauhtiaan olosuhteiden mukaiseksi.
Kun vauhtia pidetään kokoa ajan samana, niin siinä käy niin, että kun tullaan liukkaalla tiellä siihen mutkaan 90 km.n nopeudella ja siellä kurvissa ajaakin se pappa 50 km.n vauhtia, jolloin tulee se tilanne yllätyksenä ja se kokematon naiskuski painaa äkisti jarrua, jolloin auto syöksähtääkin vasemmalle ja sieltä justiin ajaa se puutavararekka vastaan ja lopun kai tiedättekin, miten siinä käy.
Tässä oli vain yksi kuviteltu esimerkki, mitä voi sattua, kun ei osata hiljentää mutkissa ja lukemattomissa muissakin tilanteissa.
Ajamisessa pitää olla koko ajan vaaran aavistus.
Kaikki osaa kyllä ajaa rajoitusten mukaista nopeutta, mutta harvat kelin ja tilanteiden mukaista nopeutta.
Liikennemerkin osoittama nopeus ei ole lähellekkään samaa, kuin oikea tilannenopeus.
Vastaukset 42
Vanhimmat
Aura-auto nimen omaan kannattaa ohittaa heti kun sen turvallisesti voi tehdä. Tämä siis tarkoittaa sitä että kauempaa havaitsee turvallisen ohituskohdan ja nykäisee nopeasti ohi.
Missään nimessä perässä ei kannata ajella. Aura-autot ajavat armottoman hitaasti ja niihin pitää vielä pitää usean sadan metrin väliä, jolloin koko ajan tulee porukkaa ohi. Kahvitauon paikka jos ei ohi pääse.
Aura-autosta lähtee aina senverran pöllyä, ettei näkyvyyttä ohitukseen juuri ole tai on huonosti.
Kannattaako uhrata elämäänsä sen parinkymmenen minuutin takia, minkä tödennäköisesti menettää, kun pysyy turvallisen kaukana.
Sama koskee pöllyäviä rekkoja, joiden ojitus on sangen riskaltista.
Jokos olet unohtanut sen Muhoksen tapauksen, jossa nuori heitemanni lähti uhkarohkeasti ohittamaan edellään olevaa henkilöautoa ja sen edessä menevää rekkaa.
Olet selvästi unohtanut. No, minua ei mikään mahti maailmassa pakota ohittamaan talvella lumipöllyä nostattavai aura-autoja ja rekkoja.
Minua vaan huolettaa, kun niitä tulee vastaan, että jos nyt sieltä takaa lähte se pöhelöpää ohittamaan ja törmää minuun.
Ainoa, mitä voin tehdä, on hiljentää kohdattaessa, jotta mahdollisessa törmäyksessä seuraukset olisivat hiljaisen kohtaamisen vuoksi
sen verran pienet, että jäisin edes henkiin.
Kun ohitus on turvallista, se on turvallista. Tietysti aura-auto voi vaikka vetäistä tiukasti vasemmalle kun olet sen vieressä, mutta niin voi mikä tahansa muukin auto.
Aura-auto pöllyttää lunta paljon, mikä tarkoittaa että turvallisen tilanteen havaitseminen voi olla vaativampaa. Se siis tarkoittaa sitä että ohituspaikkaa joutuu kyttäämään todennäköisesti hieman kauemmin. Sama koskee niitä rekkoja.
Mutta edelleen, kun se paikka löytyy, ohi vaan. Kun tietää että tie edessä on tyhjä, suora, jne.
vetämään se autosi ojaan , kuin hiljentämään, jos kerran tuota pelkäät
Vähän enemmän ajaneena ja asiaa toisestakin vinkkelistä katselleena huomauttaisin, että riippuen lumen laadusta se saattaa pöllytä sen verran, ettei näkyvyys riitä siihen ohitukseen vaikka kuinka otat välimatkaa. Välimatka parantaa näkyvyyttä, mutta se "lumiverho" siitä aura-auton ympäriltä ei mihinkään poistu. Välimatkaa kannattaa kuitenkin pitää.
Kahville ei kannata poiketa. Tämä siksi, koska aurattavat pätkät ainakin täällä PK-seudulla ovat sangen lyhyet. Eli ohi pääsee turvallisesti heti, kun eteen osuu aurattava bussipysäkki tai risteys. Motarilla on sitten eri juttu kun aurataan muodostelmassa, välit pyritään pitämään sellaisina, että ohitus on mahdollista.
pelko, mikä tekee asiasta suorastaan vaarallisen, eikä kannata noita yllyttää moiseen ajelkoon rauhassa siellä auran takana, sillä tappavat vielä jonkun sivullisen yrittäessään itselleen mahdotonta!!
Joo, ohi vaan. Sitten katotaan miten kävi. Ei kannata uhrata kallisarvoita aikaansa täällä elämässä olemalla varovainen. Haudassa on aikaa hidastella. OIKEIN!
Tämä on luonnon tapa karsia pois sellaiset yksilöt, joilla ei ole nykyiseen elämään riittäviä toiminnan taitoja. Valitettavasti siinä yleensä menee joku ihan sivullinenkin mukana. Mutta sellaista elämä on. Sitäpaitsi taitava kuski selviää paikasta, johon varovainen ei koskaan joudu.
Eli turha ajaa varovasti. Sieltä mutkan takaa tulee joku jolla on kiireempi ja ajaa päällesi joka tapauksessa.
Tarkastatko nuo asiat GPS:stä ennen ohitusta?
Käytän ihan silmiäni. Milläs apuvälineillä sinä ajat?
Pelko on samaa kuin itsesuojeluvaisto.
Miten sitten selität, että kun ei osanneet nämä ohittajat pelätä, niin ne kuolivat rekan eteen.
Liikenteessä on oikein osata pelätä, sillä ellei osaa pelätä, on hullunrohkea ja niinpä sitten näitä hullunrohkeita aina jää kolariin.
Minä ainakin luotan terveeseen järkeeni ja se on auttanut minua pysymään elossa tähän päivään asti.
voi koitua kohtaloksi. Liikenteessä ei saa pelätä se kangistaa!!!!!
Uskon vahvasti, että kun olen osannut pelätä, olen selvinnyt tähän saakka hengissä ja ilman kolareita. Koskaan ei ole niin kiire, että tarvis ketään alkaa ohittelemaan.
Ohitteluhan onkin autoilijoiden kansallisurheilua.
Siitä saa itsetunto kummasti tyydytystä, kun pääsee jostain hankaleesta jonosta täpärästi ohitse. Pelko saa minut ajamaan hitaammin silloin, kun on liukas keli ja huonot sääolosuhteet. Minua ei kiinnosta alkaa leikkimään sankaria tienpäällä nopealla ajolla ja päättömillä ohituksilla.
Mieluummin haen pätemisen tarpeen tyydytyksen muualta, vaikka punttisalilta, mutta en liikenteessä ajamisesta, enkä kumin polttamisesta.
riskikuljettaja, mutta ei se mitään itsepähän päiväsi päätät tienpäällä
pelko saattaa johtaa epävarmaan toimintaan ja vääriin valintoihin liikenteessä. Ratin puristaminen rystyset valkoisina jo kielii siitä, että kohta voi keksintö lähteä käsistä. Ärsykkeen ei tarvitse olla mitenkään voimakas.
on kuten kirjoitit.
Ongelmana onkin nämä sankarit, jotka nostaa h....tinmoisen metakan jos pyryn jälkeen ei ole tiet heti aurattuna.
Samat sällit sitten vauhkoontuu, että piruako tuo tuossa just mun edessä hidastelee, kun joutuvat muutaman minuutin odottelemaan sen aura-auton perässä.
Kyllä ne auraajat on siellä ihan sitä varten, että olis vähän parempi autoilijoiden ajella siellä tien päällä, kun on huonot kelit.
Ei siiitä kenekään matka kovin montaa minuuttia pitene, vaikka sen auran perässä vähän aikaa joutuiskin ajelemaan.
Vilkkaasti liikennöityjä tieosuuksia ei tarvitse aurata. Kyllä ne autot sen tien puhtaana pitävät... :)
Vähemmällä liikennemäärällä olevat tiet ovat sitten toinen asia. Sinnehän kertyy 30 senttiä lunta parissa päivässä, ja sen jälkeen siellä ei ihan joka vehkeellä enää mennäkään...
Huonoin ratkaisu on levittää suolaa. Eilen oli taas niin perkeleen liukasta kun pyöriin kertyi kolmen sentin niljakas sohjokerros päälle. On sen verran ällöttävää tuo suolapaska ettei lähde edes kengistä kopistelemalla tai harjaamalla irti, pitää antaa sulaa. Liikkeelle toki pääsee, ei muuta kun antaa renkaan pyöriä itsensä puhtaaksi. Sääli vain että pysähtymistä ja kaarrepitoa tuo suola vain hankaloittaa.
Autokouluissa pitäisi panostaa erilaisten liikennetilanteiden tajuamiseen, eikä pääasiana saisi olla vain ajaminen nopeusrajoitusten mukaan.
Kun nuori vasta kortin saanut pääsee ratiin, hän ei taatusti osaa ajatella liikennetilanteita, vaan hän ui suoraan kolarirysään.
Niitä vaaratilanteita pitäisi siis opettaa ja käskeä liikenneturmien tutkijalautakunnan jäseniä raportoimaan, miksi RYSÄHTI.
Heillä on tiedossaan painavaa asiaa kolaritapusten syistä syvistä ja usein se syy on ollut hallitsemattomien tilanteiden yllättävyys.
"Vilkkaasti liikennöityjä tieosuuksia ei tarvitse aurata. Kyllä ne autot sen tien puhtaana pitävät... :) "
Niin ja lumimyrskyjen aikaan aina välillä noilla myöhemmin aurattavilla pätkillä näkee kuinka alustasarjojen kanssa liikkuvat ovat vaikeuksissa kun pohja raapii kiinni koko ajan ja vähentää pitoa renkaissa ja sitten körötellään kolmeakymppiä menemään. Ja kyllähän ne parikymmentä senttiä syvät urat saa sen lumimyräkän jälkeen karhullakin tasoiteltua, mutta halvaksi se ei tule.
Kehillä ja sisääntuloteillä mentiin 80 ja 100 kmh. Ilman suolaa oltaisiin menty 20kmh ja muutamat kymmenet olisivat ajaneet pikkukolareita (siis ensin kolarit, sitten sumppu).
Ennemmin ajan suolatulla tiellä kuin ryömin liukkaalla.
ja lisäyksenä vielä,että ainakin meillä täälä päin auraajilla on sellainen ystävällinen tapa, että kun tulee sopiva paikka, he ajavat esim: bussi pysäkille sivuun.
ja näin auto/autot taas pääsee jatkamaan matkaansa..
mutta auraamatonta tietä tosin, jossa ei aina (jos on oma henkikulta kallis) voi / pysty ajamaan ehkä siihen tolppaan merkittyä nopeutta.
Jos ette hoopot ole huomanneet,usein aura-auton perässä on suolasirotin kyntämässä ruostetta autosi peltiin,itse ohitan aina mahdollisimman kovaa aura-autot jotta autoni ei kärsi täsät idotismista(ainoita länsimaita joissa suolataan ,vaikka esim kuumennettu sepeli on keksitty joka pureutuu jäähän kun se kuumennetaan höyryllä ennen sirottamista,täällä tuhotaan autojen pellit ja pohjavedet into piukalla). Itse yleensä vielä tehostan idologiaani näyttämällä keskaria aura-autojen kuskeille,menee yhtä "arvostettuun" sarjaan ammatteja kuin lappuliisa ja ilotyttö.
Tässä on tyypillinen Etelä-Suomen autoilija. Emme me huvikseen tuolla suolaa kylvä, ota yhteyttä Destiaan/Tiehallintoon ja pura patoutumasi sinne suuntaan. Kuskit tekevät vain työtään.
heti tuo suojatyöpaikkojen ylläpito
autoilumaa kuin Saksa, siellä sitä vasta suolaa kylvetään.
Kerropa muuten missä "arvostetussa" ammatissa ja suojatyöpaikassa itse mahdat työskennellä. Vai mahdatko olla vielä töitä saanutkaan. Haiskahtaa jutut vahvasti koulupoikatasoisilta.
SS-joukkojen pyövelitkin että toteuttivat vain ylemmän tahon käskyjä,ovat siksi syyttömiä.
Suolaajat suohon!
Tai no, Espanjassa vähemmän... ja Kreikassa.
miten taas SS-joukot tien suolaamiseen liittyy?
sikiää, itku tältäkin pääsisi kun aurakuskit jäisivätkin kotiin takkatulien ääreen lumipyryn koittaessa saati pääkallokelin iskiessä
käyny muissa länsimaissa?
Esin aurakuski selittelee häpeissään että työt on jonku tehtävä,ja hän on vain kuski,päätökset tehdään Tiehallinnossa=juuri siten kuten SS-pyövelit selittivät toimiaan kentällä,eli koska Hitler käski.
Silti pyövelit tuomittiin.
Pitäiskö aurakuski sitoa itsensä kiinni vanteeseen kettingillä,kesken aurauksen lumipyryssä? Tai kun mielenosoittajajoukko rikkoo puoli kaupunkia,poliisit lähtevät kotiin,jotta aktivistit saa riehua? Ei ollut kauempaa haettu tämäkään tarina,kuin sinun.
Vertaat teitä kunnossa pitävää henkilökuntaa SS-joukkojen pyöveleihin.
Olet aika pälli.
Arvaa mikä sota siitä tulisi, jos teitä ei aurattaisi ja käytettäisi suolaa.
Olisi todella mukavaa ajaa pk-seudulla nollakelillä peilijäisellä tiellä.
Joopasten joo... sotarikoksista? Vai mistä?
Mitä? Syytätkö tietä hoitavaa autokuskia jostain? Sinulla taitaa olla se tyypillinen asennevamma. Saat uskoa että yksikään aura-tai tienhoitoauton kuski ei suolaa tietä muuten kun esimiehensä käskystä. Te varmaan haluaisitte ajaa hoitamattomia teitä pitkin ja kirota liukkautta. Kyllä tiet suolataan ja hoidetaan sen vuoksi että liikenne olisi turvallisempaa. Se että lumet yritetään saada suolalla häipymään eikä sitä edes yritetä aurata ei myöskään ole sen tienhoitoauton kuskin syy, vaan edelleen käskyn antaa esimies. Kertokaas joku noiden kirjoituksien laatija mitä päässänne liikkuu kun kirjoittelette näitä juttujanne jotka ovat laadittu vain siksi että teillä ei ole minkäänlaista käsitystä normaalista elämästä. Ja siitä länsimaissa suoritettavasta liukkaudentorjunnasta, niin kirjoitelkaa vasta sitten kun olette käyneet edes lähimarkettia kauempana. Ainakin pohjoismaissa levitetään suola heti kun vähänkin on liukasta, ja sitä levitetään kunnolla niin että varmaan vesi lentää. Ei ole helppo olla tienhoitoauton kuskina, ja yrittää tehdä toisille mahdolliseksi liikkua turvallisesti paikasta toiseen jos itsetietoiset kanssakulkijat kiittävät siitä kesisormitervehdyksellä ja työtä hankaloittavilla tempuilla. Annetaan tienhoitokaluston tehdä työnsä heidän tehtäviään hankaloittamatta.
Kyllä aurata saa ja pitääkin. Suolan kylväminen luontoon sitä vastoin on edesvastuutonta. Tiehallinto haluaa lyhytnäköisesti torjua liukkautta, ja pilaa samalla pohjavesiä. Tästä on odotettavissa vielä jumalattoman suuri ongelma, kunhan suola ehtii aikanaan huuhtoutua pohjavesiin.
Jos teitä ei suolattaisi, silloin ajettaisiin niinkuin keli edellyttää. Nyt vaaditaan kesäkelejä keskitalvellakin.
Vaikka lunta tuleekin, Saksassa ei myöskään käytetä talvirenkaita eikä juurikaan nopeusrajoitusmerkkejäkään. Ovatko nämäkin mielestäsi sivistyneen autoiluyhteiskunnan merkkejä, sen suolauksen lisäksi siis?
Mitäs tykkäisitte sellaisesta ideasta että kun kohtaatte aura-auton tai jonkun muun ison auton joka vetää lumipölypilveä perässään niin ennen auton kohtaamista hiljennetään vauhtia ja sitten kun ollaan lumipilvessä niin pyritään ajamaan tasanopeudella. Syy tähän on se että kun ollaan lumipilvessä, siis takanatulevien näkymättömissä, ajettaessa tasanopeutta, sitä mikä on ennen kohtaamista, niin silloin ei takana tuleva aja perään. Jos jarrutetaan vasta lumipilvessä, sitä ei takanatuleva välttämättä huomaa tarpeeksi ajoissa. Ei vaadi mitään kummoista pelisilmää jarrutella ajoissa kun näkee vastaantulevan aura-auton tai lumipilveä perässään vetävän rekan. Ja vielä kun muistaa ajoissa katsella mihinkäpäin tie kääntyy ja millainen on liikennetilanne muutoin. Siis ajetaan autoa katsellen hieman kauemmaksi kun siihen normaaliin 50 metriin auton tuulilasista.
liinat kiinni ja kädet ristiin!! pölyn hälvettyä tarkistetaan ollanko vielä hengissä kysymällä kuka mää oon missä mää oon ja tietenkin vielä se vastaus kysymykseen
aura-auton kuljettajia, että näyttävät merkin koska voi ohittaa, sitä minä pidän ammattitaidon omaavana kuskina, monta kiitosta jos lukevat näitä vuodatuksia!!
ajatuksiisi en muuhun! Todella joskus osunut kohdalle tuommoinen aurakuski, joka vilkua näyttää ja saattaa vähän jopa nopeuttakin puottaa siksi aikaa
Juuri näinhän se menee ja olen itse tiennyt tämän jo aikapäiviä sitten, mutta kannan huolta siitä, kun muut eivät tätä hoksaa.
Lapissa ja muuallakin, missä ajetaan kapeita syrjäisiä tieosuuksia, tämän näkee parhaiten.
Joka on lapissa ajanut, tietää, että muualla kuin nelostiellä ajettaessa tiet ovat kaposia ja kun siellä kaksi isoa autoa talvella kohtaa, ei väliin mahdu sanomalehteä paksumpaa tavaraa.
Hiljentäminen on se ensimmäinen pointti, joka tulee tajuta ja tietenkin, kun ajetaan mutkaisilla tieosuuksilla, täytyy tajuta, että siellä mutkan takana voi olla se yllätys, ja jos paahdan menemään satasta, ei mitään ole tehtävissä.
Niinhän siinä vaan on käynyt viime aikoina, että lumipyry on vienyt surman suuhun niin tässä kuin siinäkin Muhoksen tapauksessa, mutta se ei kuitenkaan ole sen lumipyryn syy, vaan aivottoman autoilijan, joka lähtee ohitukseen.
On todella kummallista, että täällä silti intetään vastaan ja sanotaan, ettei aura-auto saa olla hidaste, eikä ohittamisen este.
Minne on itsesuojeluvaisto kadonnut?
Aivan noin se menee. Niistä, jotka muuta väittävät voi hyvin sanoa, että eivät ole kokeneet vielä ihan kaikkea tuolla liikenteessä. Ja se taas osoittaa, että hyvällä tuurilla ollaan menty ja siihen luotetaan edelleenkin.
18-vuotiaalla ei voi paljoa olla kokemusta tilannetajun muodostamiseksi. Jos ei ole hyvää tuuriakaan, niin huonosti voi käydä.