Pelastuslautan käyttökerrat tositilanteissa

Löytyykö tilastoa, kuinka monta kertaa huviveneilijä on oikeasti joutunut turvautumaan pelastuslauttaan Itämeren alueella? Tai edes yksittäisiä tapauksia.
91382
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 9

Vanhimmat

kuinka monta kertaa siitä olisi ollut hyötyä jos sellainen olisi ollut ? Lautat hommataan varoiksi ja se on halpa vara jos sellaista joskus tarvitsee. Veneet maksavat kymmeniä,satoja tuhansia joten 1000-2000€ lautassa on turha säästää....jos kuitenkin...

Äänestä
  • Onko tilastoa tai tapauksia missä hengen menetyksiltä olisi vältetty mikäli pelastuslautta olisi ollut käytössä, siis itämerellä ja kyse sellaisista huviveneistä, joihin järkevästi lautan voi asentaa.

    Äänestä

  • Todennäköisyys kirjoitti:

    Onko tilastoa tai tapauksia missä hengen menetyksiltä olisi vältetty mikäli pelastuslautta olisi ollut käytössä, siis itämerellä ja kyse sellaisista huviveneistä, joihin järkevästi lautan voi asentaa.

    http://www.fma.fi/palvelut/tilastot/?cat=&page=6

    ei noita tapauksia taida montaa olla, tosin yksikin riittää ja lautta on ollut kannattava hankinta.

    Äänestä

mielestäni AMP ja seurat tekevät karhunpalveluksen turvallisuudelle kun eivät vaadi ORC cat liferaft varustusta esim Espoo-Suursaari, Helsinki-Tallinna, offshore week tai muihin vastaaviin kisoihin.

Nythän harva pitää lauttaa veneessä kun se ei ole pakollista, vaikka lautta olisikin se voidaan kantaa veneestä pois kisojen ajaksi painon vuoksi.

Joskus voi käydä niinkuin -77 fastnetissä että tulee todella paha keli, veneitä hajoaa/uppoaa, henkiä menee, ja lautat kaikissa veneissä pelastaisi paljon henkiä.

Tai hyvälläkin kelillä kaksi venettä törmää, holettaa ja uppoaa. Lautta auttaisi, jos olisi.

siis seurat, AMP, järki käteen ja lautat pakollisiksi kisoihin.

Äänestä
  • Kesällä 1979 Fastnetin kilpailussa tuli katastrofaalinen rajuilma, jossa useita veneitä vaurioitui ja ihmishenkiä menetettiin, 136 henkeä pelastettiin.

    Opetus ei kuitenkaan ollut pelastuslautoille pelkästään myönteinen. Analyysejä on julkaistu kirjana sekä mm. Yachting World ja Yachting Monthly lehdissä.
    Yhteensä 24 kilpavenettä oli jätetty ajelehtimaan miehistön siirryttyä pelastuslauttoihin - 15 purjehtijaa menehtyi hypotermiaan tai hukkumalla. Pelastuslautoista tuli surmanloukkuja. Ajelehtimaan hylätyistä 24 veneestä vain 5 upposi tai katosi, muut löytyivät myrskyn jälkeen (vaikka olivat vesilastissa, ehkä ruffin luukkukin auki).
    Miehistöjen paniikkia ja veneen jättämistä lisäsi maston menetyksestä aiheutunut veneiden heittelehtiminen ja halu päästä pelastushelikopteriin (maston menetys pahensi rullaamista ja ympärimenoja).
    Pelastajien mielipide oli, että vähemmän ruumiita olisi tullut ilman liian varhaisia pelastuslauttoihin siirtymisiä. Olisi kannattanut pysytellä veneessä. Vene on pelastuslauttaa turvallisempi niin kauan kuin se pysyy pinnalla.
    Hyvä käytännön ohje oli: veneestä ei hypätä alas pelastuslauttaan, siihen noustaan ylös veneestä/vedestä. (Siis lauttaan siirrytään vasta, kun vene todella on uppoamassa eikä vain vesilastissa). Tämä ohje ei tietenkään koske tulipaloa, joka on toinen pelastuslautan selkeä käyttöaihe. Hyppää ennenkuin palat.

    Äänestä

  • ja opetus siitä kirjoitti:

    Kesällä 1979 Fastnetin kilpailussa tuli katastrofaalinen rajuilma, jossa useita veneitä vaurioitui ja ihmishenkiä menetettiin, 136 henkeä pelastettiin.

    Opetus ei kuitenkaan ollut pelastuslautoille pelkästään myönteinen. Analyysejä on julkaistu kirjana sekä mm. Yachting World ja Yachting Monthly lehdissä.
    Yhteensä 24 kilpavenettä oli jätetty ajelehtimaan miehistön siirryttyä pelastuslauttoihin - 15 purjehtijaa menehtyi hypotermiaan tai hukkumalla. Pelastuslautoista tuli surmanloukkuja. Ajelehtimaan hylätyistä 24 veneestä vain 5 upposi tai katosi, muut löytyivät myrskyn jälkeen (vaikka olivat vesilastissa, ehkä ruffin luukkukin auki).
    Miehistöjen paniikkia ja veneen jättämistä lisäsi maston menetyksestä aiheutunut veneiden heittelehtiminen ja halu päästä pelastushelikopteriin (maston menetys pahensi rullaamista ja ympärimenoja).
    Pelastajien mielipide oli, että vähemmän ruumiita olisi tullut ilman liian varhaisia pelastuslauttoihin siirtymisiä. Olisi kannattanut pysytellä veneessä. Vene on pelastuslauttaa turvallisempi niin kauan kuin se pysyy pinnalla.
    Hyvä käytännön ohje oli: veneestä ei hypätä alas pelastuslauttaan, siihen noustaan ylös veneestä/vedestä. (Siis lauttaan siirrytään vasta, kun vene todella on uppoamassa eikä vain vesilastissa). Tämä ohje ei tietenkään koske tulipaloa, joka on toinen pelastuslautan selkeä käyttöaihe. Hyppää ennenkuin palat.

    mielenkiintoista kun joku esittää kysymyksen, tulee vastauksia, jotka eivät vastaa kysymyksiin.aihe on mielenkiintoinen.toivottavasti jollakin olisi todellista dataa.

    Äänestä

  • ihmetteleva kirjoitti:

    mielenkiintoista kun joku esittää kysymyksen, tulee vastauksia, jotka eivät vastaa kysymyksiin.aihe on mielenkiintoinen.toivottavasti jollakin olisi todellista dataa.

    kommentoidaan ja aiheen käsittelyä laajennetaan sen mukaan kuin on mielenkiintoa. Eikö lautan käytön ja käyttöolosuhteiden ruotimen ole turvallisuuden kannalta tärkeämpää kuin sen ihmetteleminen moniko hukkui. "13 hukkui ilman lauttaa", sopii hyvin Mitä Vittua lehden lööppiin.

    Äänestä

  • Tippuisi varmaan osallistumismäärät jos tuollainen vaatimus esitettäisiin. Esimerkiksi Helsinki-Tallinna-kisaan osallistuu paljon venekuntia, jotka eivät juuri muuten avomeripurjehdusta harrasta. Viitsikö sitä sitten yhden kisan takia hankkia?

    Toisaalta kisoissa apu on lähellä, jos veneessä tulee ongelma. Jos veneesi syttyy palamaan tai päättää muuten vaan upota, voit siirtyä toisen kilpailijan veneeseen. Pahassakin kelissä purjevene on taatusti turvallisempi paikka kun pelastuslautta.

    Äänestä

  • putoaisivat kirjoitti:

    Tippuisi varmaan osallistumismäärät jos tuollainen vaatimus esitettäisiin. Esimerkiksi Helsinki-Tallinna-kisaan osallistuu paljon venekuntia, jotka eivät juuri muuten avomeripurjehdusta harrasta. Viitsikö sitä sitten yhden kisan takia hankkia?

    Toisaalta kisoissa apu on lähellä, jos veneessä tulee ongelma. Jos veneesi syttyy palamaan tai päättää muuten vaan upota, voit siirtyä toisen kilpailijan veneeseen. Pahassakin kelissä purjevene on taatusti turvallisempi paikka kun pelastuslautta.

    nin kuin olis jostain avomerikisasta kyse. Tosiasiassahan ranta ei juuri häviä näkyvistä. Suurin murhe on pysyä lauttojen reitiltä possaa. Ei toi nyt mikään sankarteko ole, mutta jostainhan on aina alettava

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Todennäköisyys kirjoitti:

Löytyykö tilastoa, kuinka monta kertaa huviveneilijä on oikeasti joutunut turvautumaan pelastuslauttaan Itämeren alueella? Tai edes yksittäisiä tapauksia.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu