En ole ladisti enkä tunne intohimoja Ladan puolesta tai vastaan. Kysyn ihan asiaa. Muistaako kukaan tämän palstan lukijoista Euro Samaran tarinaa? Käsittääkseni U:gin autotehdas ja Lada yrittivät Euroopan markkinoille länsimaistetulla Samaralla. Projekti karahti jostain syystä kiville ja autot jouduttiin myymään Suomeen ja siinäkin käyttäen jotain kiertotietä eli niitä myytiin "käytettyinä".
Minua kiinnnnostaisi ihan autohistoriallisesti seuraavat kysymykset. Miten Euro Samara erosi tavallisesta, eli mitä sille oli tehty Suomessa? Minne niitä piti myydä ja miksi myynti tyssäsi? Onko kellään palstan lukijoista ollut tätä mallia ja minkälaiseksi se on koettu verrattuna tavalliseen Samaraan? Mikä oli se kummallinen myyntikonkelo "käytettynä"? Oliko kyseessä byrokratia, verotus vai mikä? Vai muistanko väärin?
Asiallisista vastauksista olen kiitollinen. Humoristit älkööt vaivautuko.
Minua kiinnnnostaisi ihan autohistoriallisesti seuraavat kysymykset. Miten Euro Samara erosi tavallisesta, eli mitä sille oli tehty Suomessa? Minne niitä piti myydä ja miksi myynti tyssäsi? Onko kellään palstan lukijoista ollut tätä mallia ja minkälaiseksi se on koettu verrattuna tavalliseen Samaraan? Mikä oli se kummallinen myyntikonkelo "käytettynä"? Oliko kyseessä byrokratia, verotus vai mikä? Vai muistanko väärin?
Asiallisista vastauksista olen kiitollinen. Humoristit älkööt vaivautuko.
Vastaukset 18
Vanhimmat
kyllä minun muistin mukaan käytettyinä myyty vaan uusia olivat! Muutokset kohdistuivat verhoukseen ja kojelautaan sisällä ja ulkona oli sitten puskurit vähän erinäköiset noin karkeasti muisteltuna ja varmaan siitä kuva jostain löytyy
en muistanutkaan, että se noin hieno oli
http://www.valmet-automotive.com/automotive/cms.nsf/www/Samarafin
Ne oli samaa paskaa eri paketissa.
Minulla on kaksi kuukautta sitten ostettu käytetty Eurosamara vm. 99. Ostin aika edullisesti, vähän yli 1000 euroa. Ennen sitä oli 3 tavallista Samaraa vm. 90-94 ja vanhoja "länsiautoja" myöskin oli.
Mitä voin sanoa? Auto kuin auto. Pieniä eroja tavalliseen Samaraan löytyy - erilaiset puskurit, parempi sisusta, airbag ohjauspyörässä. Minusta myös koneen äänieristys on parannettu - ei se kuulu aivan lähellä kuten minun vanhoissa Samaroissa.
Pääasia kuitenkin jää vielä kokeilematta - Uudenkaupungin kuuluisa "suomalainen laatu". Haluaisin toivoa kuitenkin että se on jonkin verran luotettavampi kuin Venäjällä valmistetut Samarat. Aika näyttää...
(Tosiaan ei minulla venäläistenkin Samarojen kanssa ollut mitään pahoja ongelmia.)
Loppujen lopuksi se on ihan sama Samara kuin muutkin. Yli 70 prosenttia osista on tehty Venäjällä. Jotkut ulkomaiset osat on kuitenkin käytetty - General Motors:in ruisku, Boschin ajotietokone (mutta ne ovat myös muissa ruiskuSamaroissa), Siemensin turvatyyny (sama kuin 90-luvun Volkkareissa, Seateissa ja Skodoissa), saksalaiset istuimet (ovat aika hyviä). Kori on kuulemma parannettu turvallisuussyistä.
Eurosamaran historia on seuraava. Auto ei tarkoitettu pelkästään vientiin. Sen oli tarkoitus myydä myös Venäjällä. Vain osa oli tarkoitettu Eurooppaan. Oli suuniteltu myös seuraava malli, jonka olisi pitähyt valmistaa Suomessa - Lada 115, 21099:ään pohjautuva neliovinen sedan, vähän parannettu ulkoisesti ja sisäisesti.
Syynä Eurosamarojen valmistuksen lakkauttamiseen ei ollut se, että niitä ei myyty Euroopassa, vaan se, että Venäjän tulli ei löytänyt yhteistä kieltä AvtoVazin kanssa ja halusi verottaa Eurosamarat Venäjän sisämarkkinoilla samalla tavoin kuin muutkin tuontiautot. Sen takia niiden myynti Venäjällä tuli mahdottomaksi. Myynti Euroopassa ei pystynyt kattamaan valmistukseen liittyvät kustannukset ja päätettiin lakkauttamaan koko valmistus.
Lada 115, jonka oli tarkoitus myös valmistaa Suomessa, valmistetaan Venäjällä vuodesta 98 alkaen ja ne ovat siellä melkoisessa suosiossa parannetun ulkonäön ja edullisen hinnan takia (joku 6000 euroa). Niiden pohjalla on myös tehty Lada 114 ja Lada 113 mallit (5-ovinen ja 3-ovinen vastaavasti). Niitä kaikkia kutsutaan nimellä "Samara-2". Toki airbagit niistä puuttuvat.
Varsinainen Eurosamara myytiin Suomessa, Saksassa ja joissakinn muissa Euroopan maissa. Suomen ulkopuolella se tunnetaan nimellä Samara Baltic. Yhteensä niitä on valmistettu vähän yli 14000 kappaletta. Parin kymmenen vuoden päästä taitaa tulla keräilykohteeksi...
Muuten aika hyvä auto. Hintansa arvoinen.
vai että oikein ajotietokone samarassa?eipä ole näkyny.
Ajotietokoneen nimellä voi kutsua se sähköinen järjestelmä, joka ohjaa ruiskua. Löytyy kaikista ruiskuautoista.
Ajotietokoneen nimellä voi kutsua se sähköinen järjestelmä, joka ohjaa ruiskua. Löytyy kaikista ruiskuautoista.
...mutta yleisimmin ajotietokoneella tarkoitetaan kuitenkin sitä himmeliä, joka laskee auton keski- ja hetkellistä kulutusta, keskinopeutta ja toimintasädettä nykyisellä polttoainetankin sisällöllä.
Sitä en kuitenkaan tiedä mitä tekoa kyseisellä laitteella on. Polttoainemittarista näkee paljonko ainetta on jäljellä, ja kun tavara alkaa käydä vähiin, tankki täytetään. Keskikulutuksenkin voi laskea tankattujen litrojen ja tankkausten välisen matkan avulla, mutta saman verranhan se auto tahtoo kuluttaa, piti kulutuksesta kirjaa tai ei. Keskinopeustiedolle en keksi mitään hyödyllistä käyttöä.
Ajotietokoneen päätarkoituksena autossa ei ole "näyttää" jotakin kuskille tai ilmoittaa polttoaineen kulutuksesta ym. vaan kontrolloida ja ohjata eri laitteiden ja koneiston osien toimintaa. Nykyautoissa ajotietokone esim. estää auton käynnistämisen jos jarrulevyt ovat kuluneita jne.
Ei Ladoissa tietenkään sen verran hienostuneita ajotietokoneita ole, mutta silti...
Nyt taitaa sinulla olla puurot ja vellit sekaisin.
Nykyautoissa on kyllä erilaisia sulautettuja "tietokoneita" hoitamassa moottorinohjausta (polttoaineen ruiskutusmäärä ja -ajoitus, sytytyksen ajoitus, nokka-akseleiden ajoitusten säädöt, muuttuvapituuksisen imusarjan läppämekanismin ohjaus, ahtopaineen säätö jne), turvatyynyjärjestelmää, ABS-jarruja ja ilmastointiautomatiikkaa. Joissakin vehkeissä on omat hallintayksikkönsä myös sähköisten istuinsäätöjen muisteille, automaattisille tuulilasinpyyhkijöille ja muille vastaaville mukavuustoiminnoille, joita voidaan automatiikan avulla toteuttaa.
Noita "tietokoneita" kutsutaan kansainvälisesti nimellä ECU, joka tulee sanoista Electronic Control Unit eli suomeksi "sähköinen ohjausyksikkö". Käytännössä jokainen polttoaineen ruiskutuksella ja katalysaattorilla varustettu auto tarvitsee vähintään moottorinohjausjärjestelmäänsä tuollaisen ohjausyksikön pystyäkseen hyödyntämään takaisinkytkettyä säätöä, joka tarkoittaa että pakokaasujen jäännöshappipitoisuutta tutkitaan pakoputkistoon sijoitetun anturin mittaustiedon perusteella ja tietoa käytetään moottorin toiminnan säätämiseen. Väärän polttoaineseoksen seurauksena katalysaattori on herkkä tuhoutumaan, joten vähäpäästöisen auton rakentaminen ilman kyseistä mittausta olisi vähintäänkin vaikeaa.
Ajotietokoneella tarkoitetaan kuitenkin yleisesti eri laitetta. Oman autoni ohjekirja käyttää sanaa kuvatessaan toimintoa, jolloin pyyhkijöiden viiksen päähän sijoitettua nappulaa painelemalla saa näyttöön erilaisia kulutus- ja nopeustietoja. Samoin uusien autojen lisävarustelistoilta löytyvät ajotietokoneet tarkoittavat juuri tuollaista laskinta. "Tietokoneella" varustettu sähköinen moottorinohjausjärjestelmä niissä toki on jo vakiovarusteena, ilman sellaista kun ei nykyisiä päästömääräyksiä enää pysty alittamaan.
Jep, jep. Olet täysin oikeassa. Skander sekoittaa asioita pahanpäiväisesti.
Nm. Skander on jo vastaillut aika hyvin, mutta koitan täydentää hänen vastausta omalta osaltani.
Auton kori maalattiin Suomessa, joten se saattoi olla paremmin ruostetta kestävä kuin venäläinen. En tiedä, mutta voisin kuvitella, että suomalaiset osaavat maalata. Olisko pohjaväri maalattu kumminkin jo Venäjällä?
EuroSamara oli siinä mielessä edistyksellinen, että siihen sai airbagin, kun taas venäläisiin tuontiladoihin niitä ei saa tänä päivänäkään. Myös sisustus oli täysin vedetty uusiksi ja ainakin valokuvissa mittaristo, keskikonsoli jne. näyttivät todella hyviltä. Tuulilasi -lehti kirjoitti monen sivun artikkelin EuroSamarasta, mutta valitettavasti en muista, missä lehtinumerossa se juttu oli.
Ylipäätänsä viimeistely taisi olla ihan toista luokkaa, kun suomalaiset tekivät sen.
En oikein tiedä, minne niitä piti myydä, mutta muistan jutun autolehdestä, jossa EuroSamaraa esiteltiin saksalaisessa autonäyttelyssä. Ei siitä oikein tykätty, kun "ovetkin ovat niin painavat". Ja eihän Samaran korin muotoilu ole oikein tätä päivää.
tuolla toyotien , kiiojen ja pikkupösöjen jne, joukossa ajella! tuo korin hitsaus oli yksi olennainen laadunparannusjuttu myös muistin mukaan. Ruostuminen sinänsä ei ole noilla ongelma varsinkaan, jos sen suojauttaa, kuten yleensä kannattaa tehdä olipa kysesä sinkitty tahi ei muukin merkki
http://www.valmet-automotive.com/automotive/cms.nsf/www/Samarafin
Oliskohan siinä ollut jopa ohjaustehostin? En muista, mutta voisin hyvin kuvitella, että siinä moinen oli.
Ei siinä ole ohjaustehostinta.
Ihmettelen muuten miksi se ohjaustehostin on niin haluttu ja tavoiteltu laite? Eikö miehillä nyt ole sen verran voimaa, että he tarvitsevat apua jopa niin pienissä asioissa? Mihin muuhun he sitten kelpaavat, jolleivät pysty kiertämään ohjauspyörän?
Autoja ajavat myös naiset ja heille ohjaustehostimesta on hyötyä, että ei tarvitse Ladan ajamiseksi lähteä kuntosalille. Tuo kommenttisi oli tosi sovinistinen, häpeä!
En ole sovinisti. Nykypäivänä on olemassa aika laaja valikoima autoja vaativimmillekin asiakkaille. Mutta jos haluat ostaa nimenomaan käytetty Samara, sinun on laskettava siihen, että siinä ei ole ohjaustehostinta. Uusista Ladoista se löytyy.
Muuten ei Samaran ohjaus ole niin raskas, että olisi tehostimen tarpe. Minusta sopii naisillekin...
Eihän se maantiellä tms. olekaan raskas (varsinkaan talvella), mutta kun olet asfaltoidulla parkkipaikalla ja sun pitäis pienessä tilassa saada aikaan mahdollisimman suuri käännös aikaan, niin kyllä siinä voimaa saa käyttää.
Olisko siinä sitten ollut lisävarusteena ohjaustehostin...