Ragnar Nordström (1894 - 1982) oli suomalainen suurliikemies, jääkäriupseeri, antikommunisti, heimoaktivisti ja poliittinen vaikuttaja. Nordström oli Saksassa jääkärikapinan, jossa suomalaiset nousivat saksalaisia kouluttajiaan vastaan, johdossa. Palattuaan Suomeen jääkäriluutnanttina hänet komennettiin komppanianpäälliköksi. Sisällissodassa Nordström haavoittui vakavasti Lempäälässä Kelhon taistelussa 7. huhtikuuta 1918 ja menetti oikean kätensä. Vamma ei kuitenkaan estänyt hänen myöhempiä sotilaallisia seikkailujaan ja sotilaallista kehitystään.
Nordström osallistui Aunuksen sotaretkeen jääkärikapteenina. Aunuksesta vetäytyessään hän tapasi tulevan vaimonsa Salmissa. Hän huomasi rahan merkityksen sotilastoimille, ja keskittyi yritystoimintaan. Jo 1920-luvun lopulla hän oli uhkarohkean laivanvarustelutoimintansa ansiosta Suomen rikkaimpia miehiä. Hänellä oli kalastustoimintaa Islannissa saakka ja Suomessa hänellä oli liiketoimintaa Hangosta Petsamoon, ja Vaasasta Itä-Karjalaan. Hänen laivastonsa lipun alla purjehti kymmeniä aluksia. Nordströmin keskeisiä liiketoimintoja oli kalastus, laivan varustaminen ja sijoittaminen. Liiketoimintansa tuotoilla hän rahoitti mm. Lapuan liikettä ja kuului tämän kansanliikkeen taustavaikuttajiin-ja johtajiin. Nordström kuitenkin vastusti laillisen hallituksen kaatamista ja Mäntsälän kapinaa.
Talvisodan sytyttyä Ragnar Nordström hankki kenttäarmeijalle muun muassa panssarintorjunta-aseistusta. Hänen Ruotsista ostamilla aseillaan suomalaiset pysäyttivät venäläisten hyökkäyksen Suomussalmella. Sen jälkeen hän takasi Suomen ja Saksan asekauppoja sekä osallistui itärintamalle lähetetyn suomalaisen SS-pataljoonan kustannuksiin, vaikka oli alun perin koko joukko-osaston luomista vastustanut. Suomen otettua jatkosodassa haltuunsa Itä-Karjalan, Ragnar Nordström sijoitti miehitetyn alueen karjalaislasten koulunkäyntiin. Hän myöskin vastusti Mannerheimin päätöstä olla hyökkäämättä Leningradiin.
Sodan jälkeen Nordström tuki siirtokarjalaisten asuttamista ja rakennutti asevelitaloista kaupunginosan Loviisaan. Hän vastusti sodasta irtautumista ja Paasikiven politiikkaa sekä osalistui Stella Polaris -operaatioon. Nordström kirjoitti muistelmansa jo vuosina 1945–1948 olessaan vapaaehtoisessa maanpaossa Tukholmassa. Punainen Valpo jahtasi häntä 3 vuotta asekätkennän, kommunismin vastaisen toiminnan ja saksalaissuhteiden takia. Hänen jahtaamisensa kuitenkin päättyi Valtiollisen poliisin lakkauttamiseen vuonna 1948. Muistelmia ei kuitenkaan ollut mahdollista julkaista ennen 1990-luvun loppua.
Sodan jälkeen hän oli myöskin merkittävä sijoittaja Suomen yrityselämässä. Hän omisti suuria osake-enemmistöjä mm. Fenniasta, Enso-Gutzeitista ja Kansallis-Osake-Pankista. 1950-luvulla hänen laivanvarustustoimintansa joutui suuriin vaikeuksiin Suomen markan devalvoinnin takia. Hän kuoli jouluyönä 1982.
[muokkaa] Muuta
Mäntsälän kapinan jälkeen Ragnar Nordström lähetti yhtiönsä kalastamaa silliä liikehdinnän vankilassa istuville johtajille ja sai tästä näiltä henkilökohtaisen kiitoskortin.
Syvästi uskovainen jääkärieverstiluutnantti Ragnar Nordström ennusti niin Saksojen yhdistymisen kuin Neuvostoliiton perimmäisen mahdottomuudenkin. Hän myös vakuutti omaisuutensa kaksinkertaisesti ennen talvisotaa arvaten tämän alkamisen. Ennen talvisodan alkua hän oli siirtänyt omaisuutensa Raja-Karjalan Salmista Loviisaan. Kekkosen Suomessa hän kävi toisinajattelijasta, mutta huolehti toisaalta kulissien takana tasavallan presidentin sotasokeasta veljestä. Kekkonen oli myöskin Nordströmin läheinen ystävä. Kekkonen mm. lähti vuoden 1961 noottikriisin selvittelyneuvotteluihin Novosibirskiin Nordströmin Loviisan talon kautta ja kysyi neuvoja ja mielipiteitä Nordströmiltä.
[muokkaa] Kirjoja
Voitto tai kuolema. Jääkärieverstin elämä ja perintö. (1996)
Haettu osoitteesta http://fi.wikipedia.org/wiki/Ragnar_Nordström
Nordström osallistui Aunuksen sotaretkeen jääkärikapteenina. Aunuksesta vetäytyessään hän tapasi tulevan vaimonsa Salmissa. Hän huomasi rahan merkityksen sotilastoimille, ja keskittyi yritystoimintaan. Jo 1920-luvun lopulla hän oli uhkarohkean laivanvarustelutoimintansa ansiosta Suomen rikkaimpia miehiä. Hänellä oli kalastustoimintaa Islannissa saakka ja Suomessa hänellä oli liiketoimintaa Hangosta Petsamoon, ja Vaasasta Itä-Karjalaan. Hänen laivastonsa lipun alla purjehti kymmeniä aluksia. Nordströmin keskeisiä liiketoimintoja oli kalastus, laivan varustaminen ja sijoittaminen. Liiketoimintansa tuotoilla hän rahoitti mm. Lapuan liikettä ja kuului tämän kansanliikkeen taustavaikuttajiin-ja johtajiin. Nordström kuitenkin vastusti laillisen hallituksen kaatamista ja Mäntsälän kapinaa.
Talvisodan sytyttyä Ragnar Nordström hankki kenttäarmeijalle muun muassa panssarintorjunta-aseistusta. Hänen Ruotsista ostamilla aseillaan suomalaiset pysäyttivät venäläisten hyökkäyksen Suomussalmella. Sen jälkeen hän takasi Suomen ja Saksan asekauppoja sekä osallistui itärintamalle lähetetyn suomalaisen SS-pataljoonan kustannuksiin, vaikka oli alun perin koko joukko-osaston luomista vastustanut. Suomen otettua jatkosodassa haltuunsa Itä-Karjalan, Ragnar Nordström sijoitti miehitetyn alueen karjalaislasten koulunkäyntiin. Hän myöskin vastusti Mannerheimin päätöstä olla hyökkäämättä Leningradiin.
Sodan jälkeen Nordström tuki siirtokarjalaisten asuttamista ja rakennutti asevelitaloista kaupunginosan Loviisaan. Hän vastusti sodasta irtautumista ja Paasikiven politiikkaa sekä osalistui Stella Polaris -operaatioon. Nordström kirjoitti muistelmansa jo vuosina 1945–1948 olessaan vapaaehtoisessa maanpaossa Tukholmassa. Punainen Valpo jahtasi häntä 3 vuotta asekätkennän, kommunismin vastaisen toiminnan ja saksalaissuhteiden takia. Hänen jahtaamisensa kuitenkin päättyi Valtiollisen poliisin lakkauttamiseen vuonna 1948. Muistelmia ei kuitenkaan ollut mahdollista julkaista ennen 1990-luvun loppua.
Sodan jälkeen hän oli myöskin merkittävä sijoittaja Suomen yrityselämässä. Hän omisti suuria osake-enemmistöjä mm. Fenniasta, Enso-Gutzeitista ja Kansallis-Osake-Pankista. 1950-luvulla hänen laivanvarustustoimintansa joutui suuriin vaikeuksiin Suomen markan devalvoinnin takia. Hän kuoli jouluyönä 1982.
[muokkaa] Muuta
Mäntsälän kapinan jälkeen Ragnar Nordström lähetti yhtiönsä kalastamaa silliä liikehdinnän vankilassa istuville johtajille ja sai tästä näiltä henkilökohtaisen kiitoskortin.
Syvästi uskovainen jääkärieverstiluutnantti Ragnar Nordström ennusti niin Saksojen yhdistymisen kuin Neuvostoliiton perimmäisen mahdottomuudenkin. Hän myös vakuutti omaisuutensa kaksinkertaisesti ennen talvisotaa arvaten tämän alkamisen. Ennen talvisodan alkua hän oli siirtänyt omaisuutensa Raja-Karjalan Salmista Loviisaan. Kekkosen Suomessa hän kävi toisinajattelijasta, mutta huolehti toisaalta kulissien takana tasavallan presidentin sotasokeasta veljestä. Kekkonen oli myöskin Nordströmin läheinen ystävä. Kekkonen mm. lähti vuoden 1961 noottikriisin selvittelyneuvotteluihin Novosibirskiin Nordströmin Loviisan talon kautta ja kysyi neuvoja ja mielipiteitä Nordströmiltä.
[muokkaa] Kirjoja
Voitto tai kuolema. Jääkärieverstin elämä ja perintö. (1996)
Haettu osoitteesta http://fi.wikipedia.org/wiki/Ragnar_Nordström
Vastaukset 1
Vanhimmat
Isänmaan mies
Ragnar Nordström oli loviisalaisen tullivartijan poika, joka oli taitava liikemies, jääkäri ja maamme poliittisen elämän merkittävä taustavaikuttaja, suurlahjoittaja ja kansainvälisestikin arvostettu henkilö. Itseasiassa hän ei ollut virallisesti sotilasarvoltaan eversti vaan everstiluutnantti, mutta everstiksi häntä yleisesti kutsuttiin.
Jos oli kartanon ensimmäinen omistaja värikäs henkilö, vielä moninverroin vaiherikkaampi oli everstin elämä.
Nuorena jääkärinä Ragnar Nordström haavoittui vaikeasti kansalaissodan taisteluissa Lempäälässä 1918. Kun toipuminen pääsi alkuun, lääkärit totesivat, että oikean käden paraneminen veisi kuukausia. Tällöin Nordström tiedusteli, kauanko amputoinnista parantuminen kestäisi. Kuultuaan, että parhaimmillaan käden poikkisahaamisesta voisi jotenkuten tervehtyä parissa viikossa, hän ei epäröinyt hetkeäkään, vaan määräsi kätensä katkaistavaksi, jotta voisi osallistua Viipurin taisteluihin. Sinne hän ei kuitenkaan ennättänyt, sillä amputoinnista toipuminenkin vei kuukausia.
Kansalaissodan päätyttyä Nordström suunnitteli jääkäritoverinsa Gunnar von Hertzenin kanssa Aunuksen retken, jonka päämääränä oli liittää Viena ja Aunus Suomeen. Yli neljäntuhannen miehen valloitusretki epäonnistui kuitenkin täysin.
Seuraavaksi Ragnar Nordström omistautui laivanvarustajan uraansa. Hänestä tuli aikaa myöten maamme suurin yksityinen laivanvarustaja. Enimmillään Nordströmin yhtiöllä oli palkkalistoillaan yli 3000 henkilöä.
Mikä oli sitten syynä siihen, että loviisalainen laivanvarustaja osti korpikartanon Lapista? Politiikan taustavaikuttaja Nordström oli syksyllä 1939 varma, että sota Neuvostoliittoa vastaan syttyisi. Hän piti myös todennäköisenä, että neuvostojoukot miehittäisivät Suomen, joten mahdollisimman suuren osan suomalaisista pitäisi olla valmiudessa muuttamaan Ruotsiin odottamaan Neuvostoliiton romahtamista sisäisiin vaikeuksiinsa.
Itse hän päätti ostaa mahdollisimman läheltä Ruotsin pohjoista länsirajaa sellaisen tilan, jonne asettuisivat hänen perheensä, hänen vaimonsa sukulaiset sekä Salmin pitäjässä sijaitsevalla everstin maatilalla työskentelevät kolme alustalaisperhettä. Ainola sopi tarkoitukseen erinomaisesti ja tilaa edes näkemättä hän teki kaupat puhelimitse.
Sotatalven Ainolassa viettivät edellämainittuja lisäksi mm. entinen pääministeri T.M. Kivimäki ja kenraali Walleniuksen perhe.
Jatkosodan aikanakin eversti oli mukana isänmaan asialla. Hän sai Ruotsin valtion myymään itselleen kaksi tuhatta kivääriä, sata konekivääriä ja kahdeksan panssarintorjuntatykkiä. Suomen armeijan päämajasta ne määrättiin toimitettavaksi etelään, jolloin raivostunut Nordström ilmoitti mieluummin vaikka upottavansa kaikki aseet mereen, hän oli hankkinut arsenaalin nimenoman Sallan rintamaa varten. Nordström sai tahtonsa perille.
Nordströmin ansiota pitkälle oli myös se, että Ruotsi salli kansalaistensa osallistua vapaaehtoisina sotatoimiin Suomessa. Paljon muutakin eversti ehti Suomen hyväksi sotienkin aikana tehdä.
Sodan jälkeen eversti joutui Valpon silmätikuksi. Hän oli maan etsityimpiä miehiä, ja niinpä hänet yritettiin viimein pidättää Ainolassa. Nordström pääsi kuitenkin pakenemaan ja onnistui värikkään retkensä päätteeksi päästä Ruotsiin. Pakomatkansa aikana hän yöpyi mm. erämaassa olevassa suuressa luolassa, josta nykyisin on tullut matkailunähtävyys. Sinne ohjaa Tornio-Kilpisjärvi –tieltä kyltti, jossa lukee ”Everstin luola”. Kun Valpo vuoden 1949 alussa lakkautettiin, Nordström saattoi palata Suomeen. Kotimaahan päästyään hän jatkoi liiketoimiaan ja harjoitti hyväntekeväisyyttä mm. lahjoittamalla 20 asevelitaloa. Aiemmin hän oli perustanut mm. Loviisan suomalaisen yhteiskoulun, kaksi koulukotia ja kustantanut nuorten opiske