SAK.n mainos on totuudenmukainen kertoessaan SAK.n omasta hallinnosta.
SAK.n vaaleissa äänestysprosentti on lähinnä vitsi.
Kuinka moni SAK.n jäsen jätti äänestämättä viimeisissä SAK.n valtuuston vaaleissa?
EIHÄN NE EDES ÄÄNESTÄ!
Tämä on karu totuus, eivätkä ne (ME) edes äänestä tällaisen vittuilun jälkeen, ei ainaklaan SDP.tä.
SAK.n vaaleissa äänestysprosentti on lähinnä vitsi.
Kuinka moni SAK.n jäsen jätti äänestämättä viimeisissä SAK.n valtuuston vaaleissa?
EIHÄN NE EDES ÄÄNESTÄ!
Tämä on karu totuus, eivätkä ne (ME) edes äänestä tällaisen vittuilun jälkeen, ei ainaklaan SDP.tä.
Vastaukset 3
Vanhimmat
"äänestyskampanjan tavoite on "palvella kansanvaltaa sen puolesta, että ennen kaikkea SAK:n jäsenet äänestäisivät". Tuoreen tutkimustiedon mukaan jäsenistön äänestysinto on koko väestöä selvästi alhaisempi."
Alaluokan passiiviseen äänestyskäyttäytymiseen syynä on mahdollisesti sama perhetaustoista johtuva paradoksi jota ei ole yksiselitteisesti koulutuspuolellakaan pystytty selvittämään.
Perhetausta ja koulutuspyrkimykset
Vaikka koulutustaso nousee ja opiskelun taloudelliset esteet on enimmäkseen poistettu, tutkijoita jaksaa ihmetyttää ilmiö, johon ei näytä tulevan muutosta kaikista tasa-arvopyrkimyksistä huolimatta:
Yliopistoihin valikoituu yhä edelleen ylempien toimihenkilöiden jälkikasvua noin kymmenkertaisella todennäköisyydellä työväestön jälkeläisiin verrattuna.
Ilmiötä on selitetty niin erilaisilla perintötekijöillä, koulutettujen vanhempien lapsilleen siirtämillä koulunkäyntiä arvostavilla asenteilla tai peräti pärjäämisen pakolla, kuin koulujen akateemisesti suuntautuneella toimintakulttuurillakin, jonka korkeakoulutettujen vanhempien lapset ovat omaksuneet jo kotonaan, mutta johon alemman koulutuksen saaneiden vanhempien lapset joutuvat sopeutumaan vasta koulussa, jos ylipäätään sopeutuvat.
Oma-alotteisuuden puute näyttää siirtyvän koulunpenkiltä työelämään jota myös keskusjohtoisesti tuetaan.
Kuuluuko alaluokkaan huonossa taloudellisessa asemassa olevat vai huonosti koulutetut?
Työväenluokka elää keskiluokkaista elämää. Paitsi ne, jotka eivät kuulu työssä käyvään työväenluokkaan.
Työväenluokan sisälläkin on eri asemassa olevia ryhmiä,jotka mielikuvissaan pitävät itseään parempiosaisina ja jättävät heikompiosaiset selviämään omin avuin.
Tämä on esim.palvelu-ja hoitoaloilla hyvin yleinen käytäntö,samaa työtä tekevät ns.ammattilaiset pönkittävät omaa asemaansa alistamalla epätyypillisissä työsuhteissa työskenteleviä "työkavereitaan".
Työttömyys- ja sosiaaliturvan ehtoja on kiristetty, jotta voitaisiin varmistaa, ettei yhteiskunnan myöntämä tuki missään kohdin pääse estämään palkkatyön hakemista.
Ovatko syrjäytyneet alaluokkaa vai ovatko alaluokkaa ne jotka eivät puolusta syrjäytyneitä ?