vai oletteko pärjänneet ilman,Minä jouduin nukahtamislääkkeitä hakemaan,ja voi olla,että masennuslääkkeitä täytyy hommata.
Moniko on hakenut itselleen,
lääkkeitä sairauden tultua,
5575
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
eli Oxaminia hain, ja otin varsinkin iltaisin. Se ei ole siis nukahtamislääke, joskus olen niitäkin ottanut. Mutta olo on aamuisin ollut jotenkin pökkyräinen. Oxaminista ei minulle tule mitään haittavaikutuksia, enkä jäänyt koukkuunkaan.
Sekä nukahtamis- että masennuslääkkeet olleet käytössä ekasta sairastumisesta lähtien (1993).
Mulle kirjoitettiin nukahtamislääkeresepti ihan automaattisesti, samalla kertaa kun sain ekat tulokset että syöpää se on. En olis osannut edes pyytää (oli silloin vielä aika harvinaisia).
Hei! Itse olen noin nelisen kuukautta lähes joka ilta ottanut puolikkaan Stilnoct-nukahtamislääkkeen sekä varsinkin alkuvaiheessa myös Opamoxia 15 mg päivässä, jonka senkin nyt olen puolittanut. Lisäksi sain leikkauksen jälkeen Efexor-mielialalääkkeen masennusoireisiin, joita minulla oli jo ennen sairastumista ollut ainakin parisen vuotta. Olen viisi vuotta elänyt läheisimpien ihmisieni (äiti,isä,mies) syöpien varjossa. Lisäksi oli vielä aviokriisi, joka kesti lähes parisen vuotta. Nyt kun itse sairastuin rintasyöpään mittani oli täysi. Masennuin täysin. Olen lähes neljä kuukautta elänyt vain iltaa ja yötä odottaen, että pääsen nukkumaan ja hetkeksi pois tästä kauheudesta. Kolmisen viikkoa olen käyttänyt tuota mielialalääkettä ja nyt oloni on selvästi helpottunut. Opamoxista pyrin eroon täysin. Miten on Lpolku? Oletko käyttänyt miten kauan noita nukahtamislääkkeitä. Itse olen nyt kolmena yönä yrittänyt nukkua ilman lääkkeitä ja eipä ole paljon unta tullut. Siis voiko niitä käyttää kuukausi- tai jopa vuosikausia joka yö? Toki tiedän, että oma äitini jolla on ollut kaksi rintasyöpää ja lisäksi menettänyt reilu 20 vuotta sitten lapsensa, niin hän on koko ajan ottanut unilääkettä joka ilta ja se on vielä Tenoxia, joka vielä varmemmin kuin nuo nukahtamislääkkeet "koukuttaa". Itse olen miettinyt, että mitä väliä sillä on jos jää koukkuun, ei sitä voi öitään valvoakaan. Hulluksihan siinä tulee. Hyvä sellaisten hyväunisten on sanoa, etteivät käytä unilääkkeitä. Itse olen lapsuudesta asti ollut hyvin herkkäuninen. Olen kyllä nukkunut, mutta ympäristön pitää olla tosi rauhallinen. Herään pienimpäänkin rasahdukseen ja nyt vanhempana kärsin nukahtamisongelmista.
Itse otan joka ilta puolikkaan Zopinoxin/Imovanen, jo 14 vuotta. Joskus joutuu aamuyöstä ottamaan sen toisen puolikkaan. Yritän kesät olla ilman: lääkärin mukaan jatkuva käyttö ei ole haitaksi, jos kuitenkin pitää välillä taukoja.
Sama koskee mielialalääkkeitä: näin talvella otan 40-60 mg/vrk Cipramilia/Sepramia, mutta kesäisin yritän vähentää, joskus ollut ihan ilmankin.
käytin nukahtamislääkkeitä ja kipulääkkeitä kasvaimen aiheuttaman hermokivun takia.
Leikkauksen jälkeen meni kipulääkkeitä ja tietty antibioottia kolme, neljä viikkoa (mulla oli se leikkausinfektio).
Nyt olen pari tavallista buranaa joskus ottanut, kun tuo haavan paraneminen on lähestynyt ihon hermoja, mutta koitan pärjäillä ilman niin pitkään kuin mahdollista.
Uni on tullut hyvin ja olen nukkunut keskimäärin 8 tuntia öisin ilman lääkkeitä. Masennuslääkkeitä en ole hakenut, en tunne itseäni niin masentuneeksi että tarvisin. Pääosin olen optimistisella ja tyynellä mielellä.
Koitan säästääkin sisäelimiä tulevien myrkkykuurien takia, enemmän olen huolissani mitä sytostaatit aiheuttavat terveelle osalle solujani.. Syöpähoidot voivat aiheuttaa syöpää tulevaisuudessa :(