Osaako kukaan valottaa tekniseltä kannalta miksi vesikiertoisessa lattialämmityksessä täytyy laittaa järjettömän suuri varaaja? Eikö lämpöä voisi varata sähkökaapeleiden tapaan laattaan? Maalämmöllä toteutettunakin varaajat ovat inhimillisen kokoisia.
Miksi 2m3 varaaja?
Ihmettelijä
81292
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Jos lämmität varaajan vettä puilla, saa suureen vesimäärään varattua paljon lämpöä. Ei tarvitse yhtenään olla tulia tekemässä. Sama pätee vielä yösähköönkin.
Puulla lämmitettäessä on ihan mukavaa, jos ei tarvitse 5 ketaa päivässä olla lämmittämässä pannua.
Kovilla pakkasilla kerta päivässä riittää ja pikku pakkasilla joka toinen tai kolmas päivä. Kesällä kerta viikossa pesällinen. Kaikilla ei tietenkään ole betonilattiaa, mihin varata lämpöä tai, jos onkin, niin liian ohut. Ei ne putkiliikkeessäkään tajunneet asiaa, vaan siinäpä eivät tajunneet. Jätä se varaaja kokonaan pois ja laita lattiaan 0,5m betonikakku, niin johan varaa sekin lämpöä, tosin lämmön säätely on hidasta.
se osaa selittää miksi siihen on valitta ko. varaaja.
Ilmeisesti koetetaan hyödyntää yösähköä?
Lämpimän veden takia ei noin suurta tarvita, yösähkön edullisuuskin pienenee kaiken aikaa joten kysymyksesi on aiheellinen, mutta paikka vähän väärä.
Vesikiertoinen lattialämmitys ei tarvitse isoa varaajaa, se toimii esim. Nibe Fighter tyyppisellä sähköllä tomivalla laitteella jossa 170l varaaja. Isoa varaaja tarvitaan vain jos halutaan varata energiaa esim. yösähkön takia tai lämpimän käyttöveden tarve suuri (poreallas).
Kyllä lämpöä voi tietenkin varata laattaan myös vesikiertoisella lämmityksellä, mutta mitä järkeä on sitten enää investoida moninkertaisesti vastuslämmitykseen verrattuna? 2 kuution varaajaan lämpö varataan yösähköllä ja sitä käytetään talon lämmitykseen vain sen verran kuin tarvitaan eli jos lämpöä jää jäljelle niin seuraavana yönä ei tarvitse lämmittää niin paljon.
Varaamalla laattaan vesikiertoisella järjestelmällä saataisiin vain yhdistettyä kahden järjestelmän huonot puolet, vastuslämmityksen heikompi säädettävyys ja vesikiertojärjestelmän kalliimpi hankintahinta ja vuotoriskit. Erillisen varaajan idea on juuri siinä, että lämmön varastointi ja luovutus tapahtuvat eri paikoissa. Varastointia tietenkin taas tarvitaan, jos lämmön tuotto ei ole jatkuvaa (esim. puiden polttaminen tai yösähkökäyttö).
Naapurilla on pönttö ja vesikiertoinen. Minulla kaapelit ja 100 mm laatta. Naapurilla lämmitys toimii miten kuten, mutta se on sivuseikka. Kalliimpaa sähköä menee 20%. Minulla kalliimpaa on 22-25% ja lämmöt on tasaiset. Vuorokautinen vaihtelu +/- 1 aste. Tuo ero energiassa on minusta kovin pieni poltettuun rahaan nähden. Jos on mahdollisuus vuodenaikatariffiin, kannattaa miettiä pari kertaa. Jos vesikiertoisen ehdottomasti haluaa, on sähkökattilakin mahdollinen pöntön sijaan. Ja tuollaisessa onnistuu yöaikana varaus laattaan, kun vähän soveltaa.
Jos haluaa lämmittää pelkää laattaa, niin kaapelit on halvempi vaihtoehto ja toimivat vieläpä paremmin.
Varaajan lämmitettään yösähköllä ja parituhatta litraa riittää talvella noin 150 neliön talon lämmittämiseen, edellyttäen että lämmpimälle käyttövedelle on oma varaaja. Oma systeemi riittää yösähköllä. Jos verrataan osittain varaavaan systeemiin ja oletetaan että toisessa päiväsähköä menee 25% lämmityskuluista, niin vuotuinen säästö on jotain 175€. Eli yösähkön käyttömahdollisuutta saa kuolettaa noin 10 vuotta