Mielenkiintoinen juttu varsinkin, kun toinen vastaajista on Valtiokonttorin ylilääkäri.
* * * * * * * * * * *
Työkykyä, lääketiedettä ja vakuutuslääketiedettä
Lähes iäisyyskysymykseksi on muotoutunut varsin usein kuultu hämmästely: kuinka vakuutuslääkäri voi arvioida kenenkään työkykyä edes tapaamatta potilasta? ”Katujen miesten” sankariksi noussut kansanedustaja Ilkka Taipale ja ylilääkäri Anne Lamminpää Valtiokonttorista ovat iäisyyskysymyksestä samaa mieltä, mutta muuten he kirjoittavat erilaiset huoneentaulut.
Ilkka Taipaleen huoneentauluun:
Vakuutuslääketiede arvioi yksilön työkykyä
1. Vakuutuslääkäri ei näe potilasta
2. Vakuutuslääkäri ei tiedä työnteosta
3. Vakuutuslääketiede ei tutki seurauksia
Taipaleen teesi numero 1:
Vakuutuslääkäri tekee suosituksen asiakirjojen perusteella näkemättä potilasta.
”Kansa kritikoi tätä eniten, minä en. Vakuutuslääkäri näkee tuhansien potilaiden papereita ja voi verrata niitä toisiinsa ja luoda peruslinjan eläkkeiden hyväksymiseksi tai hylkäämiseksi. Pulmia on silti paljon. Ensinnäkin eri tautiryhmien hyväksymiskriteerit eivät ole kovin julkisia kenttälääkäreille ja osaa kriteereistä ei ole edes kirjallisena olemassa.”
”Toiseksi lääkäritodistukset ovat monesti heikkoja tai puutteellisia, eivätkä vakuutuslääkärit anna lausuntokohtaista palautetta. Jos lisätutkimuksia vaadittaisiin kirjallisesti, kuka ne maksaisi? Lisäksi lausunnon kirjoittanut lääkäri ei saa hylättyä eläkehakemusta edes tiedoksi. B-lausuntokaavakkeessa tulisi olla valtakirjaosuus, jolla annettaisiin lupa lääkärin saada tietää ratkaisu.”
”On aivan ilmeistä, että jokaista selkävika- tai fibromyalgiapotilasta vakuutuslääkärin ei tulisikaan nähdä. Sääli tai hyvä selitys- tai valitustaito ei voi olla argumentti eläkkeen saamiseen, mutta vakuutuslääkärin olisi hyvä tavata heikkolahjaisia, ressukoita, avuttomia ihmisiä, joista jo kiikarin oikein päin kääntämällä näkee, mistä on kysymys.”
”Mielenkiintoinen on käyttöön tuleva toimintakykykaavake. Kun potilas ja lääkäri täyttävät sen huolella, suurin piirtein puolet hylätyistä eläketapauksista selkävika- ja mielenterveysryhmässä hyväksytään. Eli aiemmin on tehty liian kireitä ratkaisuja elävään elämään nähden.”
Taipaleen teesi numero 2:
Vakuutuslääkäri ei väistämättä tiedä potilaan työntekokyvystä mitään
”Lääkäri tietää sairauksista ja oireista paljon ja niiden vaikutuksesta toimintakykyyn, mutta ei useinkaan työnteosta riittävästi. Työnantaja, työnjohtaja tai työkaveri näkee parhaiten, onko ihmisestä enää selvin päinkään töihin.”
”Henkilökohtaisesti tapaan vain sellaisia työttömiä henkilöitä, joita työ- tai sosiaaliviranomaiset arvioivat työkyvyttömiksi vapaille työmarkkinoille. Ikävä kyllä, joudun tapaamaan henkilöitä, joiden eläkehakemus on hylätty kerran tai useammin, mutta työviranomaisten ja työnantajien mielestä he eivät pärjäisi töissä.”
”En tapaa siis lainkaan ihmisiä, joiden eläkehakemus on hyväksytty. Siksi näkökulmani on vinoutunut, etsin ihmisistä vain negatiivisia puolia. Voin onnitella aivovammaistakin: onneksi olkoon, vammastasi on kerrankin elämässäsi hyötyä, kun voit sen perusteella päästä eläkkeelle.”
”Työssä olevat saavat lausunnon työnantajalta, työterveyslääkäriltä tai -hoitajalta, miten huonosti ovat oireidensa takia pärjänneet töissään. Pitkäaikaistyöttömät ovat huonossa asemassa, ei ole ketään lausunnon antajaa. Siksi soitankin heidän viimeisille työnantajilleen kysyäkseni asiaa luvan kanssa. Mikä on ollut työkyky selvin päin "normaalityöntekijään" nähden, kolmannes, puolet vai kaksi kolmannesta? Jos on puolet tai alle ja tautejakin on riittävästi, suosittelen eläkkeelle.”
”Ellei näin saada riittävästi näyttöä työkyvyttömyydestä, organisoimme työkokeilun. Valitettavasti heikko menestys selvin päin työkokeilussakaan ei varmista myönteistä eläkepäätöstä.”
”Paras kriteeri olisi: palkkaisiko vakuutuslääkäri itse tai hänen vakuutusyhtiönsä kyseisen henkilön siivoojaksi, rakennusmieheksi, hitsaajaksi - edes tukitöihin? Epäilenpä.”
Taipaleen teesi numero 3:
Vakuutuslääketiede ei ole tehnyt seurantatutkimuksia riittävästi
”Meillä on riittämättömästi tietoja siitä, mitä esimerkiksi vakuutusoikeuden hylkäämissä eläkehakutapauksissa on käynyt. Milloin henkilöt lopulta eläköityvät, mikä on heidän kuolleisuutensa, kuinka moni heistä on reaalisesti mennyt töihin - mitä heille ylipäänsä on tapahtunut?”
”Omista tutkimistani potilaista kuolee vuoden sisällä 5-10 prosenttia. Tiedän vain kaksi tapausta tutkimistani potilaista, joissa eläkehakemus on hylätty ja kaverit ovat työssä - toisin päin tilanne on paljon karmeampi.”
”Myös erilaisista lääkinnällisten ja ammatillisten kuntoutussuositusten toteutumisen seurantatutkimuksia on liian vähän. Suositukset paljastuvat kovin idealistisiksi.”
”Erityisesti huumeiden käyttö-, persoonallishäiriö-, MBD-, ADHD- ja heikkolahjaisuusdiagnooseilla ei tahdo päästä eläkkeelle, vaikka työhistoria olisi olematon eikä kukaan muu viranomainen arvioi heitä työkykyiseksi. Näistä ryhmistä on liian vähän tutkimuksia, mutta eipä voi syyttää vain vakuutuslääketiedettä, vaan ehkä enempi psykiatriaa ja neurologiaa.”
* * * * * * * *
Anne Lamminpään huoneentauluun:
Vakuutuslääketiede arvioi yksilön työkykyä
1. Hankkimalla tietoa tämän kliinisestä tilasta ja toimintakyvystä
2. Paneutumalla työuraan ja työssä pärjäämiseen
3. Tutkimalla hoitoa ja kuntoutusta ja niiden vaikutuksia
Lamminpään teesi numero 1:
Vakuutuslääketieteellä saadaan tietoa yksilön kliinisestä tilasta ja toimintakyvystä ja kuvataan niitä.
”Vakuutuslääketieteellinen työkyvyn arvio työeläkepuolella tehdään etuutta kuten osa- tai täystyökyvyttömyyttä ja työkyvyn menetyksen uhkaa arvioitaessa. Tällöin työntekijällä on vika, sairaus tai vamma, jonka tilan aiheuttamien objektiivisten löydösten kuvaaminen mahdollisimman selkeästi ja tarkasti on ensisijaista.”
”Tuorein tieto on merkittävin, mutta sairauden kululla ja historialla on myös merkityksensä.”
”Toimintakyky kuvaa ihmisen selviytymistä jokapäiväisen elämän moninaisista vaatimuksista.
Yksilön biologisen, psykologisen ja sosiaalisen elämän alueiden lisäksi toimintakykyyn vaikuttavat työntekijän pärjääminen yhteisössä ja ympäristössä.”
Lamminpään teesi numero 2:
Vakuutuslääkäri kuvaa yksilön työtä ja työuraa sekä arvioi siinä pärjäämistä.
”Valtionkonttorin työeläkepuolella arvioidaan useimmiten ammatillista työkykyä, jolloin työuralla ja ammatilla on vielä suurempi merkitys kuin yksityisellä sektorilla. Pyydämme myös työnantajan lausunnon, jossa selviävät muun muassa työssä tehdyt työjärjestelyt ja työnantajan näkemys nykyisestä pärjäämisestä suhteessa aiempaan työhistoriaan.”
”Lääkärinlausunnon, työnantajan lausunnon ja oman hakemuksen avulla arvioidaan selviämistä nykytyössä tai siihen läheisesti verrattavissa olevassa työssä. Samalla arvioidaan työn vaatimuksia suhteessa sairauteen ja tarkastellaan työuran pituutta.”
”Mikäli lausuntojen välillä on ristiriitaa, pyydämme Valtiokonttorissa lisäselvitystä. Puutteellisten tietojen perusteella ei yksilön työkykyä voida arvioida.”
”Työnantajan mahdollisuudet sijoittaa työntekijä koulutuksen kautta työhön tai osa-aikatyöhön ovat tärkeitä tietoja työeläkekuntoutuksen kannalta. Ennen asiakirjojen lähettämistä vakuutuslääketieteelliseen työkyvynarvioon on verkostoneuvottelu työntekijän, työnantajan ja työterveyshuollon kesken suotava. Näin tulee tutkittua työtilanne ja käytyä läpi työntekijän vahvuudet ja rajoitukset työssä sekä työn järjestelyiden mahdollisuudet.”
”Ohjaamme aktiivisesti työpaikkoja ja työterveyshuoltoja yhteistyöhön. Työterveyshuollon roolin vahvistuminen on tuottanut tulosta.”
Lamminpään teesi numero 3:
Vakuutuslääketieteen avulla saadaan tietoa hoidosta ja kuntoutuksesta ja niiden vaikutuksista.
”Pysyvän työkyvyttömyyden arviointi voidaan suorittaa vasta silloin, kun hoidon ja kuntoutuksen keinot on käytetty ja niillä on saavutettu maksimaalinen pysyvä vaste.”
”Kuntoutustukea haettaessa on oltava hoito- ja kuntoutussuunnitelman, jolla pyritään parantamaan yksilön alentunutta työkykyä.”
”Sairauden aiheuttamaa työkyvyttömyyden uhkaa arvioitaessa otetaan kantaa myös siihen, voidaanko ammatillisella kuntoutuksella siirtää tai ehkäistä työkyvyttömyyseläkkeelle joutumista.”
”Valtiokonttori vastaa Suomen suurimman organisaation eläkkeistä. Asiakkaamme, valtion työntekijät, edustavat kokeneinta ja iäkkäintä työntekijäjoukkoa. Työn vaatimusten kasvamisesta ja ikääntymisestä huolimatta työkyvyttömyyseläkehakemusten määrä on laskenut ja hakemusten hylkyjä on 14 prosenttia. Kasvava määrä työntekijöitä jatkaa työssä pidempään. Pitkäjänteinen ja systemaattinen työhyvinvointityö sekä työkyvyn hoito ja kuntoutus ovat tuottaneet tulosta.”
Taipale kommentoi Lamminpäätä:
Tiedon hankinnasta:
”Vakuutuslääketiede ei käy ihmisten kotona katsomassa, miten reaalisesti ihminen pärjää arkitoiminnoissaan. Pitkäaikaistyöttömien osalta vakuutuslääketiede ei ole kiinnostunut edes hankkimaan tietoja henkilön pärjäämisestä viimeisissä työsuhteissaan. Vakuutuslääketiede ei opeta kenttälääkäreitä tekemään tässä suhteessa parempia B-lausuntoja.”
Työterveyshuollosta:
”Valtiokonttori ei ole julmin eläkehakemusten tyrmääjä, kuntapuolella on kovempi ote. Valtiolla on hyvä työterveyshuolto, eduskunnallakin se on maksuton erikoissairaanhoitoa myöten. Valtio on vain hylännyt työttömien työterveyshuollon.”
Kuntoutuksen seurannasta:
”Kuntoutuspuheissa on paljon katteetonta idealismia ja höpötystäkin. Monet kuntoutuslaitokset ovat pienten paikkakuntiensa suuria työllistäjiä ja joutuvat sotainvalidien ja -veteraanien vanhennuttua haalimaan asiakkaita muista ryhmistä ja antamaan todellisuutta valoisampia raportteja toimintansa tuloksellisuudesta yksittäisten potilaiden kohdalla. On lisäksi suuri joukko ihmisiä, jotka eivät pääse kyseisiin laitoksiin, koska heidän kuntouttamistaan pidetään hyödyttömänä, mutta silti heitä ei lasketa eläkkeelle.”
”Helsingin varhempi sosiaalijohtaja tokaisi suoraan: me emme selvitä eläke-edellytyksiä, me kuntoutamme. Siksi kaikkein raihnaisin porukka joutui odottamaan oikeutettuja eläkkeitänsä viitisen vuotta. Nyt sosiaalitoimiston eläkeprojektin kautta on liki 1500 helsinkiläistä päässyt eläkkeelle. Valtion tuottavuusohjelma takaa sen, ettei vajaatyökykyisiä ja pitkäaikaistyöttömiä enää palkata valtiolle, eikä heitä kohta palkkaa kukaan muukaan.”
”Suosittelen eläketukilain säätämistä kerran uudelleen ja koskemaan 55-vuotiaista niitä, jotka ovat olleet kahdeksan vuotta työttöminä. Lisäksi suosittelen yksilöllistä eläketukilakia, joka tiukoilla kriteerillä voisi koskea nuorempiakin henkilöitä, joilla ei ole juurikaan edellytyksiä työllistyä elämässään.”
Lamminpää kommentoi Taipaletta:
Potilaan näkemisestä:
”Vakuutuslääketieteellinen arvio perustuu asiakirjoihin. Ei ole realistista, että vakuutuslääkäri arvioi työkykyä paremmin yksittäisen näkemisen perusteella kuin hoitava lääkäri tekee useimmiten pitkäaikaisen potilas-lääkärisuhteessa kertyneiden tietojen pohjalta. Järjestelmämme toimii, mutta vuoropuhelua on hyvä lisätä.”
”Työkyvyttömyyden hoidon sijasta tulee keskittyä työ- tai toimintakyvyn hoitoon. Tautikohtaista hyväksymis- tai hylkäämiskriteereitä ei ole tehtävissä, mutta yleisistä työkyvyttömyyseläkekriteereistä pitäisi lääkäreillä olla tietoa. Hoitavan lääkärin ei tarvitse tuntea vallitsevaa korvauskäytäntöä. Vakuutuslääkärille riittävät lääkärin tiedot. Ei ole tarkoituksenmukaista, että kaikki lääkärit perehtyvät eläkelainsäädäntöön sekä eläkelautakuntien ja vakuutusoikeuksien ratkaisuihin.”
”Hakijan oikeusturva ei saisi heikentyä puutteellisten lausuntojen perusteella. Valtiokonttorissa pyydämme lisäselvityksiä puutteellisiin lausuntoihin ja soitamme lääkärille hakijan luvalla.”
”Hoitava lääkäri kirjoittaa lausunnon ja näin käytännössä useimmiten kuulee potilaaltaan ratkaisun sisällön. Valtakirjamenettely ratkaisun sisällöstä lausunnon kirjoittaneelle lääkärille on mahdollista, mutta tällaista ei käytännössä ole ollut.”
”Työttömiä koskevat lausunnot ovat toivottavasti terveyskeskuksen omalääkärin kirjoittamia. Kunnalliset kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmät ovat arvokkaita työrukkasia vaikeissa tilanteissa. Työttömien työterveyshuoltoon ei ole aihetta.”
”Yleisesti tiedetään fibromyalgian tulevan hylätyksi vallitsevassa korvauskäytännössä. Hoitavat lääkärit paneutuvatkin hoitoon ja kuntoutukseen sekä kannustavat järjestämään työolot sopiviksi. Heikkolahjaiset tai muut hyvin vajaakykyiset ovat harvemmin enää työelämässä, vaan usein he hakevat vähäisen ja rikkonaisen työuran takia Kelan kansaneläkettä ja tarvittaessa esimerkiksi toimeentuloturvaa.”
”PCA- toimintakykymittari tuonee tarvittavan lisän, mutta sitä ei tarvita, jos lausunnot ovat hyviä.”
Työnteon tuntumasta
”Vakuutuslääkärillä tulee olla tietoa työurasta, vaikka olisi kysymys pitkäaikaisesta työttömästä henkilöstä. Arviointi työkyvyn alenemasta tehdään sen tiedon perusteella, mitä toimintakyvystä ja tehdyn työn vaatimuksista on. Työuran pituudesta on eläkelaitoksessa tieto.”
Vakuutuslääketiede ei tutki seurauksia
”Työeläkelaitokset seuraavat muutoksenhakuasteissa tehtyjä ratkaisuja, jotka joskus ovat luonteeltaan ennakkopäätöksen kaltaisia.”
”Kuntoutuksen vaikututtavuustutkimuksia on tehty merkittävä määrä. Systemoituja katsauksia tai meta-analyyseja on yli 700 ja satunnaistettuja kontrolloituja tutkimuksia noin 10 000. Vaikuttavuustutkimuksia kaivataan kuitenkin lisää. Työeläkekuntoutussektori seuraa ammatillisen kuntoutuksen vaikuttavuutta. Kuntoutus kannattaa, esimerkiksi viime vuosina ammatillisena kuntoutuksena Valtiokonttorin rahoituksella kouluttautuneet ja valmistuneet ovat lähes poikkeuksetta työelämässä. Työelämä on myös sinällään kuntouttava elementti.”
”Tutkimustietoa on myös syrjäytyneiden työikäisten ihmisten sairastamisesta ja kuolleisuudesta. Erityisesti nuorena alkanutta syrjäytymistä tulisi tutkia ja ennaltaehkäistä kaikin keinoin.”
”Aktiivinen vuoropuhelu terveydenhuollossa toimivien lääkäreiden ja vakuutuslääkäreiden kesken on tärkeää, ja sitä tulee lisätä. Rakentava keskustelu vie kehitystä paremmin eteenpäin kuin vastakkainasettelu.”
* * * * * * * * *
Valtiokonttori
Lääketieteen tohtori, työterveyshuollon erikoislääkäri Anne Lamminpää on nimitetty 1.6. lukien ylilääkäriksi Valtiokonttorin Vakuutustoimialalle.
Tehtävässään Lamminpää vastaa Valtiokonttorin lääketieteellisen toiminnan johtamisesta ja asiantuntijalääkäreiden työn koordinoinnista.
Lamminpää on hoitanut vuodesta 2002 lähtien Valtiokonttorin apulaisylilääkärin virkaa.
Nykyinen ylilääkäri Juhani Wikström jää eläkkeelle tämän vuoden lopussa.
Lähde: Työeläke 4/2006
* * * * * * * * * * *
Työkykyä, lääketiedettä ja vakuutuslääketiedettä
Lähes iäisyyskysymykseksi on muotoutunut varsin usein kuultu hämmästely: kuinka vakuutuslääkäri voi arvioida kenenkään työkykyä edes tapaamatta potilasta? ”Katujen miesten” sankariksi noussut kansanedustaja Ilkka Taipale ja ylilääkäri Anne Lamminpää Valtiokonttorista ovat iäisyyskysymyksestä samaa mieltä, mutta muuten he kirjoittavat erilaiset huoneentaulut.
Ilkka Taipaleen huoneentauluun:
Vakuutuslääketiede arvioi yksilön työkykyä
1. Vakuutuslääkäri ei näe potilasta
2. Vakuutuslääkäri ei tiedä työnteosta
3. Vakuutuslääketiede ei tutki seurauksia
Taipaleen teesi numero 1:
Vakuutuslääkäri tekee suosituksen asiakirjojen perusteella näkemättä potilasta.
”Kansa kritikoi tätä eniten, minä en. Vakuutuslääkäri näkee tuhansien potilaiden papereita ja voi verrata niitä toisiinsa ja luoda peruslinjan eläkkeiden hyväksymiseksi tai hylkäämiseksi. Pulmia on silti paljon. Ensinnäkin eri tautiryhmien hyväksymiskriteerit eivät ole kovin julkisia kenttälääkäreille ja osaa kriteereistä ei ole edes kirjallisena olemassa.”
”Toiseksi lääkäritodistukset ovat monesti heikkoja tai puutteellisia, eivätkä vakuutuslääkärit anna lausuntokohtaista palautetta. Jos lisätutkimuksia vaadittaisiin kirjallisesti, kuka ne maksaisi? Lisäksi lausunnon kirjoittanut lääkäri ei saa hylättyä eläkehakemusta edes tiedoksi. B-lausuntokaavakkeessa tulisi olla valtakirjaosuus, jolla annettaisiin lupa lääkärin saada tietää ratkaisu.”
”On aivan ilmeistä, että jokaista selkävika- tai fibromyalgiapotilasta vakuutuslääkärin ei tulisikaan nähdä. Sääli tai hyvä selitys- tai valitustaito ei voi olla argumentti eläkkeen saamiseen, mutta vakuutuslääkärin olisi hyvä tavata heikkolahjaisia, ressukoita, avuttomia ihmisiä, joista jo kiikarin oikein päin kääntämällä näkee, mistä on kysymys.”
”Mielenkiintoinen on käyttöön tuleva toimintakykykaavake. Kun potilas ja lääkäri täyttävät sen huolella, suurin piirtein puolet hylätyistä eläketapauksista selkävika- ja mielenterveysryhmässä hyväksytään. Eli aiemmin on tehty liian kireitä ratkaisuja elävään elämään nähden.”
Taipaleen teesi numero 2:
Vakuutuslääkäri ei väistämättä tiedä potilaan työntekokyvystä mitään
”Lääkäri tietää sairauksista ja oireista paljon ja niiden vaikutuksesta toimintakykyyn, mutta ei useinkaan työnteosta riittävästi. Työnantaja, työnjohtaja tai työkaveri näkee parhaiten, onko ihmisestä enää selvin päinkään töihin.”
”Henkilökohtaisesti tapaan vain sellaisia työttömiä henkilöitä, joita työ- tai sosiaaliviranomaiset arvioivat työkyvyttömiksi vapaille työmarkkinoille. Ikävä kyllä, joudun tapaamaan henkilöitä, joiden eläkehakemus on hylätty kerran tai useammin, mutta työviranomaisten ja työnantajien mielestä he eivät pärjäisi töissä.”
”En tapaa siis lainkaan ihmisiä, joiden eläkehakemus on hyväksytty. Siksi näkökulmani on vinoutunut, etsin ihmisistä vain negatiivisia puolia. Voin onnitella aivovammaistakin: onneksi olkoon, vammastasi on kerrankin elämässäsi hyötyä, kun voit sen perusteella päästä eläkkeelle.”
”Työssä olevat saavat lausunnon työnantajalta, työterveyslääkäriltä tai -hoitajalta, miten huonosti ovat oireidensa takia pärjänneet töissään. Pitkäaikaistyöttömät ovat huonossa asemassa, ei ole ketään lausunnon antajaa. Siksi soitankin heidän viimeisille työnantajilleen kysyäkseni asiaa luvan kanssa. Mikä on ollut työkyky selvin päin "normaalityöntekijään" nähden, kolmannes, puolet vai kaksi kolmannesta? Jos on puolet tai alle ja tautejakin on riittävästi, suosittelen eläkkeelle.”
”Ellei näin saada riittävästi näyttöä työkyvyttömyydestä, organisoimme työkokeilun. Valitettavasti heikko menestys selvin päin työkokeilussakaan ei varmista myönteistä eläkepäätöstä.”
”Paras kriteeri olisi: palkkaisiko vakuutuslääkäri itse tai hänen vakuutusyhtiönsä kyseisen henkilön siivoojaksi, rakennusmieheksi, hitsaajaksi - edes tukitöihin? Epäilenpä.”
Taipaleen teesi numero 3:
Vakuutuslääketiede ei ole tehnyt seurantatutkimuksia riittävästi
”Meillä on riittämättömästi tietoja siitä, mitä esimerkiksi vakuutusoikeuden hylkäämissä eläkehakutapauksissa on käynyt. Milloin henkilöt lopulta eläköityvät, mikä on heidän kuolleisuutensa, kuinka moni heistä on reaalisesti mennyt töihin - mitä heille ylipäänsä on tapahtunut?”
”Omista tutkimistani potilaista kuolee vuoden sisällä 5-10 prosenttia. Tiedän vain kaksi tapausta tutkimistani potilaista, joissa eläkehakemus on hylätty ja kaverit ovat työssä - toisin päin tilanne on paljon karmeampi.”
”Myös erilaisista lääkinnällisten ja ammatillisten kuntoutussuositusten toteutumisen seurantatutkimuksia on liian vähän. Suositukset paljastuvat kovin idealistisiksi.”
”Erityisesti huumeiden käyttö-, persoonallishäiriö-, MBD-, ADHD- ja heikkolahjaisuusdiagnooseilla ei tahdo päästä eläkkeelle, vaikka työhistoria olisi olematon eikä kukaan muu viranomainen arvioi heitä työkykyiseksi. Näistä ryhmistä on liian vähän tutkimuksia, mutta eipä voi syyttää vain vakuutuslääketiedettä, vaan ehkä enempi psykiatriaa ja neurologiaa.”
* * * * * * * *
Anne Lamminpään huoneentauluun:
Vakuutuslääketiede arvioi yksilön työkykyä
1. Hankkimalla tietoa tämän kliinisestä tilasta ja toimintakyvystä
2. Paneutumalla työuraan ja työssä pärjäämiseen
3. Tutkimalla hoitoa ja kuntoutusta ja niiden vaikutuksia
Lamminpään teesi numero 1:
Vakuutuslääketieteellä saadaan tietoa yksilön kliinisestä tilasta ja toimintakyvystä ja kuvataan niitä.
”Vakuutuslääketieteellinen työkyvyn arvio työeläkepuolella tehdään etuutta kuten osa- tai täystyökyvyttömyyttä ja työkyvyn menetyksen uhkaa arvioitaessa. Tällöin työntekijällä on vika, sairaus tai vamma, jonka tilan aiheuttamien objektiivisten löydösten kuvaaminen mahdollisimman selkeästi ja tarkasti on ensisijaista.”
”Tuorein tieto on merkittävin, mutta sairauden kululla ja historialla on myös merkityksensä.”
”Toimintakyky kuvaa ihmisen selviytymistä jokapäiväisen elämän moninaisista vaatimuksista.
Yksilön biologisen, psykologisen ja sosiaalisen elämän alueiden lisäksi toimintakykyyn vaikuttavat työntekijän pärjääminen yhteisössä ja ympäristössä.”
Lamminpään teesi numero 2:
Vakuutuslääkäri kuvaa yksilön työtä ja työuraa sekä arvioi siinä pärjäämistä.
”Valtionkonttorin työeläkepuolella arvioidaan useimmiten ammatillista työkykyä, jolloin työuralla ja ammatilla on vielä suurempi merkitys kuin yksityisellä sektorilla. Pyydämme myös työnantajan lausunnon, jossa selviävät muun muassa työssä tehdyt työjärjestelyt ja työnantajan näkemys nykyisestä pärjäämisestä suhteessa aiempaan työhistoriaan.”
”Lääkärinlausunnon, työnantajan lausunnon ja oman hakemuksen avulla arvioidaan selviämistä nykytyössä tai siihen läheisesti verrattavissa olevassa työssä. Samalla arvioidaan työn vaatimuksia suhteessa sairauteen ja tarkastellaan työuran pituutta.”
”Mikäli lausuntojen välillä on ristiriitaa, pyydämme Valtiokonttorissa lisäselvitystä. Puutteellisten tietojen perusteella ei yksilön työkykyä voida arvioida.”
”Työnantajan mahdollisuudet sijoittaa työntekijä koulutuksen kautta työhön tai osa-aikatyöhön ovat tärkeitä tietoja työeläkekuntoutuksen kannalta. Ennen asiakirjojen lähettämistä vakuutuslääketieteelliseen työkyvynarvioon on verkostoneuvottelu työntekijän, työnantajan ja työterveyshuollon kesken suotava. Näin tulee tutkittua työtilanne ja käytyä läpi työntekijän vahvuudet ja rajoitukset työssä sekä työn järjestelyiden mahdollisuudet.”
”Ohjaamme aktiivisesti työpaikkoja ja työterveyshuoltoja yhteistyöhön. Työterveyshuollon roolin vahvistuminen on tuottanut tulosta.”
Lamminpään teesi numero 3:
Vakuutuslääketieteen avulla saadaan tietoa hoidosta ja kuntoutuksesta ja niiden vaikutuksista.
”Pysyvän työkyvyttömyyden arviointi voidaan suorittaa vasta silloin, kun hoidon ja kuntoutuksen keinot on käytetty ja niillä on saavutettu maksimaalinen pysyvä vaste.”
”Kuntoutustukea haettaessa on oltava hoito- ja kuntoutussuunnitelman, jolla pyritään parantamaan yksilön alentunutta työkykyä.”
”Sairauden aiheuttamaa työkyvyttömyyden uhkaa arvioitaessa otetaan kantaa myös siihen, voidaanko ammatillisella kuntoutuksella siirtää tai ehkäistä työkyvyttömyyseläkkeelle joutumista.”
”Valtiokonttori vastaa Suomen suurimman organisaation eläkkeistä. Asiakkaamme, valtion työntekijät, edustavat kokeneinta ja iäkkäintä työntekijäjoukkoa. Työn vaatimusten kasvamisesta ja ikääntymisestä huolimatta työkyvyttömyyseläkehakemusten määrä on laskenut ja hakemusten hylkyjä on 14 prosenttia. Kasvava määrä työntekijöitä jatkaa työssä pidempään. Pitkäjänteinen ja systemaattinen työhyvinvointityö sekä työkyvyn hoito ja kuntoutus ovat tuottaneet tulosta.”
Taipale kommentoi Lamminpäätä:
Tiedon hankinnasta:
”Vakuutuslääketiede ei käy ihmisten kotona katsomassa, miten reaalisesti ihminen pärjää arkitoiminnoissaan. Pitkäaikaistyöttömien osalta vakuutuslääketiede ei ole kiinnostunut edes hankkimaan tietoja henkilön pärjäämisestä viimeisissä työsuhteissaan. Vakuutuslääketiede ei opeta kenttälääkäreitä tekemään tässä suhteessa parempia B-lausuntoja.”
Työterveyshuollosta:
”Valtiokonttori ei ole julmin eläkehakemusten tyrmääjä, kuntapuolella on kovempi ote. Valtiolla on hyvä työterveyshuolto, eduskunnallakin se on maksuton erikoissairaanhoitoa myöten. Valtio on vain hylännyt työttömien työterveyshuollon.”
Kuntoutuksen seurannasta:
”Kuntoutuspuheissa on paljon katteetonta idealismia ja höpötystäkin. Monet kuntoutuslaitokset ovat pienten paikkakuntiensa suuria työllistäjiä ja joutuvat sotainvalidien ja -veteraanien vanhennuttua haalimaan asiakkaita muista ryhmistä ja antamaan todellisuutta valoisampia raportteja toimintansa tuloksellisuudesta yksittäisten potilaiden kohdalla. On lisäksi suuri joukko ihmisiä, jotka eivät pääse kyseisiin laitoksiin, koska heidän kuntouttamistaan pidetään hyödyttömänä, mutta silti heitä ei lasketa eläkkeelle.”
”Helsingin varhempi sosiaalijohtaja tokaisi suoraan: me emme selvitä eläke-edellytyksiä, me kuntoutamme. Siksi kaikkein raihnaisin porukka joutui odottamaan oikeutettuja eläkkeitänsä viitisen vuotta. Nyt sosiaalitoimiston eläkeprojektin kautta on liki 1500 helsinkiläistä päässyt eläkkeelle. Valtion tuottavuusohjelma takaa sen, ettei vajaatyökykyisiä ja pitkäaikaistyöttömiä enää palkata valtiolle, eikä heitä kohta palkkaa kukaan muukaan.”
”Suosittelen eläketukilain säätämistä kerran uudelleen ja koskemaan 55-vuotiaista niitä, jotka ovat olleet kahdeksan vuotta työttöminä. Lisäksi suosittelen yksilöllistä eläketukilakia, joka tiukoilla kriteerillä voisi koskea nuorempiakin henkilöitä, joilla ei ole juurikaan edellytyksiä työllistyä elämässään.”
Lamminpää kommentoi Taipaletta:
Potilaan näkemisestä:
”Vakuutuslääketieteellinen arvio perustuu asiakirjoihin. Ei ole realistista, että vakuutuslääkäri arvioi työkykyä paremmin yksittäisen näkemisen perusteella kuin hoitava lääkäri tekee useimmiten pitkäaikaisen potilas-lääkärisuhteessa kertyneiden tietojen pohjalta. Järjestelmämme toimii, mutta vuoropuhelua on hyvä lisätä.”
”Työkyvyttömyyden hoidon sijasta tulee keskittyä työ- tai toimintakyvyn hoitoon. Tautikohtaista hyväksymis- tai hylkäämiskriteereitä ei ole tehtävissä, mutta yleisistä työkyvyttömyyseläkekriteereistä pitäisi lääkäreillä olla tietoa. Hoitavan lääkärin ei tarvitse tuntea vallitsevaa korvauskäytäntöä. Vakuutuslääkärille riittävät lääkärin tiedot. Ei ole tarkoituksenmukaista, että kaikki lääkärit perehtyvät eläkelainsäädäntöön sekä eläkelautakuntien ja vakuutusoikeuksien ratkaisuihin.”
”Hakijan oikeusturva ei saisi heikentyä puutteellisten lausuntojen perusteella. Valtiokonttorissa pyydämme lisäselvityksiä puutteellisiin lausuntoihin ja soitamme lääkärille hakijan luvalla.”
”Hoitava lääkäri kirjoittaa lausunnon ja näin käytännössä useimmiten kuulee potilaaltaan ratkaisun sisällön. Valtakirjamenettely ratkaisun sisällöstä lausunnon kirjoittaneelle lääkärille on mahdollista, mutta tällaista ei käytännössä ole ollut.”
”Työttömiä koskevat lausunnot ovat toivottavasti terveyskeskuksen omalääkärin kirjoittamia. Kunnalliset kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmät ovat arvokkaita työrukkasia vaikeissa tilanteissa. Työttömien työterveyshuoltoon ei ole aihetta.”
”Yleisesti tiedetään fibromyalgian tulevan hylätyksi vallitsevassa korvauskäytännössä. Hoitavat lääkärit paneutuvatkin hoitoon ja kuntoutukseen sekä kannustavat järjestämään työolot sopiviksi. Heikkolahjaiset tai muut hyvin vajaakykyiset ovat harvemmin enää työelämässä, vaan usein he hakevat vähäisen ja rikkonaisen työuran takia Kelan kansaneläkettä ja tarvittaessa esimerkiksi toimeentuloturvaa.”
”PCA- toimintakykymittari tuonee tarvittavan lisän, mutta sitä ei tarvita, jos lausunnot ovat hyviä.”
Työnteon tuntumasta
”Vakuutuslääkärillä tulee olla tietoa työurasta, vaikka olisi kysymys pitkäaikaisesta työttömästä henkilöstä. Arviointi työkyvyn alenemasta tehdään sen tiedon perusteella, mitä toimintakyvystä ja tehdyn työn vaatimuksista on. Työuran pituudesta on eläkelaitoksessa tieto.”
Vakuutuslääketiede ei tutki seurauksia
”Työeläkelaitokset seuraavat muutoksenhakuasteissa tehtyjä ratkaisuja, jotka joskus ovat luonteeltaan ennakkopäätöksen kaltaisia.”
”Kuntoutuksen vaikututtavuustutkimuksia on tehty merkittävä määrä. Systemoituja katsauksia tai meta-analyyseja on yli 700 ja satunnaistettuja kontrolloituja tutkimuksia noin 10 000. Vaikuttavuustutkimuksia kaivataan kuitenkin lisää. Työeläkekuntoutussektori seuraa ammatillisen kuntoutuksen vaikuttavuutta. Kuntoutus kannattaa, esimerkiksi viime vuosina ammatillisena kuntoutuksena Valtiokonttorin rahoituksella kouluttautuneet ja valmistuneet ovat lähes poikkeuksetta työelämässä. Työelämä on myös sinällään kuntouttava elementti.”
”Tutkimustietoa on myös syrjäytyneiden työikäisten ihmisten sairastamisesta ja kuolleisuudesta. Erityisesti nuorena alkanutta syrjäytymistä tulisi tutkia ja ennaltaehkäistä kaikin keinoin.”
”Aktiivinen vuoropuhelu terveydenhuollossa toimivien lääkäreiden ja vakuutuslääkäreiden kesken on tärkeää, ja sitä tulee lisätä. Rakentava keskustelu vie kehitystä paremmin eteenpäin kuin vastakkainasettelu.”
* * * * * * * * *
Valtiokonttori
Lääketieteen tohtori, työterveyshuollon erikoislääkäri Anne Lamminpää on nimitetty 1.6. lukien ylilääkäriksi Valtiokonttorin Vakuutustoimialalle.
Tehtävässään Lamminpää vastaa Valtiokonttorin lääketieteellisen toiminnan johtamisesta ja asiantuntijalääkäreiden työn koordinoinnista.
Lamminpää on hoitanut vuodesta 2002 lähtien Valtiokonttorin apulaisylilääkärin virkaa.
Nykyinen ylilääkäri Juhani Wikström jää eläkkeelle tämän vuoden lopussa.
Lähde: Työeläke 4/2006
Vastaukset 1
Vanhimmat
Muuten. Tuosta edellä kerrotusta alueesta tietää erinomaisesti perussuomalaisten kansanedustaja Raimo Vistbacka. Hän on tuonut sitkeästi vakuutuslääketieteen synnyttämiä ongelmia esille eduskunnassa. Muun muassa tekemällä hallitukselle useita kirjallisia kysymyksiä home-ja kosteusvaurioista sairastuneiden ongelmista.
Kokeilkaapa lisäksi tiedon hakuja netistä sanoilla:
oikeusturvan ajankuva
oikeusturvanperikato
Ai niin. Meinasi unohtua. Puheenjohtajana Timo Soini on ollut taas tekemässä kirjallisia kysymyksiä vakuutuslääkäreistä, joka on tällä hetkellä isompi ongelma kansalaisten parissa kuin EU.
http://www.oikeusturva.info/eduskunta/eduskunta.htm
…ellei satu sitten omaavan sopivia suhteita…