Aika tuoreena äitinä oon imeny itseeni enemmän ja vähemmän hyödyllistä tietoa liittyen vauvoihin, niiden hoitoon ja kasvamiseen. Tämä kaikki on niin uutta ja kiinnostavaa. Nyt kun hankittiin oma tietokone lapsen synnyttyä, löysin nämä äitien keskustelupalstat. On mukava lukea muiden äitien kokemuksia ja vinkkejä kaikista vauva-asioista.
Tämä on GALLUP siitä, kun teistä tuli äitejä ja saitte ensimmäisen lapsenne:
1. Mitkä oli fiilikset, kun teitte raskaustestin / saitte varmuuden ensimmäisen lapsen tulosta?
2.Kenelle kerroit ensin asiasta?
3. Oliko aiempaa kokemusta vauvoista / niiden hoidosta?
4.Miten raskaus meni?
5.Entä synnytys?
6.Miltä tuntui synnytyksen jälkeen, kun olit uudessa tilanteessa kahdestaan vauvan kanssa?
7.Minkä ikäinen vauva oli, kun tuntui, että asiat alkaa mennä rutiinilla?
8. Miltä tuntuu olla äiti?
Tässä omat vastaukset:
1. En voinut uskoa todeksi, että olen raskaana. Ei tiennyt pitäiskö itkeä vai nauraa ja kädet tärisi, kun pitelin testiä kädessä.
2.Soitin ensin parhaalle kaverille, jolla on lapsia.
3.Aiemmin olin vaan pitänyt vauvaa sylissä pari kertaa. Ei muuta kokemusta asiasta.
4.Raskaus meni hyvin. Ei mitään pahoinvointeja. Oli ihana nähdä, miten vartalo muuttui ja pyöristyi varsinkin, kun olin aina ollut niin hoikka.
5.Synnytys oli pitkä ja tietysti raskas. Kaikenlaisia kauhukertomuksia siitä olin kuullut, mutta kyllä se vauvan tulo sai unohtamaan kaikki kivut.
6. En osannu edes vaippaa vaihtaa ja oli aika avuton olo. En voinut irrottaa katsettani vauvasta ja tuntui ihmeelliseltä, että se on oikeesti mun ja mä oon äiti.
7. Kun vauva oli noin 2kk, kaikki perusjutut meni hyvin ja rutiinilla.
8. Äitinä olo verrattuna siihen, kun mulla ei ollu lasta on niin hienoa. On siistiä nähdä oman lapsen kehittyvän ja itse kasvavan siinä samalla. Hankala muistaa, miltä silloin tuntui, kun minulla ei ollut vielä lasta.
Tämä on GALLUP siitä, kun teistä tuli äitejä ja saitte ensimmäisen lapsenne:
1. Mitkä oli fiilikset, kun teitte raskaustestin / saitte varmuuden ensimmäisen lapsen tulosta?
2.Kenelle kerroit ensin asiasta?
3. Oliko aiempaa kokemusta vauvoista / niiden hoidosta?
4.Miten raskaus meni?
5.Entä synnytys?
6.Miltä tuntui synnytyksen jälkeen, kun olit uudessa tilanteessa kahdestaan vauvan kanssa?
7.Minkä ikäinen vauva oli, kun tuntui, että asiat alkaa mennä rutiinilla?
8. Miltä tuntuu olla äiti?
Tässä omat vastaukset:
1. En voinut uskoa todeksi, että olen raskaana. Ei tiennyt pitäiskö itkeä vai nauraa ja kädet tärisi, kun pitelin testiä kädessä.
2.Soitin ensin parhaalle kaverille, jolla on lapsia.
3.Aiemmin olin vaan pitänyt vauvaa sylissä pari kertaa. Ei muuta kokemusta asiasta.
4.Raskaus meni hyvin. Ei mitään pahoinvointeja. Oli ihana nähdä, miten vartalo muuttui ja pyöristyi varsinkin, kun olin aina ollut niin hoikka.
5.Synnytys oli pitkä ja tietysti raskas. Kaikenlaisia kauhukertomuksia siitä olin kuullut, mutta kyllä se vauvan tulo sai unohtamaan kaikki kivut.
6. En osannu edes vaippaa vaihtaa ja oli aika avuton olo. En voinut irrottaa katsettani vauvasta ja tuntui ihmeelliseltä, että se on oikeesti mun ja mä oon äiti.
7. Kun vauva oli noin 2kk, kaikki perusjutut meni hyvin ja rutiinilla.
8. Äitinä olo verrattuna siihen, kun mulla ei ollu lasta on niin hienoa. On siistiä nähdä oman lapsen kehittyvän ja itse kasvavan siinä samalla. Hankala muistaa, miltä silloin tuntui, kun minulla ei ollut vielä lasta.
Vastaukset 15
Vanhimmat
1. Yritystä oli plussatessa takana kolmisen kuukautta ja osasin aavistella plussaa testissä jo ennen kuin menkat oli myöhässä. Mies hiippaili minun töissäollessani apteekkiin ja haki testin, joka sitten yhdessä tehtiin illalla. Kyllä siinä hymyä ja halailua riitti kun se viiva testin näyttöön paukahti :)
2. Jos miestä ei lasketa mukaan, niin äitini taisi olla ensimmäisenä tietoinen mummoksi pääsystään, muut sukulaiset saman päivän aikana. Kerrottiin melkein heti testin tulos koko maailmalle, niin innoissaan oltiin!
3. Minulla ei ollut minkäänlaista kokemusta. Mieheni oli hoitanut nuorempana 9 vuotta itseään nuorempaa veljeään, siinä meidän kokemuksemme vauvanhoidosta.
4. Raskaus meni kirjoja lukiessa, päättötyötä tehdessä, ihmetellessä ja jännityksellä tulevaisuutta odottaen. Ai niin, alussa masennuin, vaikkei syytä ollutkaan, onneksi meni ohi itsestään. itse raskaus eteni hyvin, vaikka minulla ruokavaliohoitoinen raskausdiabetes olikin.
5. Ei puhuta siitä :/ Imukuppisynnytys ja siitä synnytyspelko.
6. Vauvba joutui sepsis-epäilyn takia teho-osastolle neljäksi päiväksi, joten olo oli sekava ja pelokas. Muutenkin tais hormonit sekoittaa päätä kun itketti koko ajan kahden viikon ajan lapsen syntymän jälkeen.
7. Olisiko ollut noin kahden kuukauden ikäinen, kun unirytmi löytyi ja imetys sujui ongelmitta.
8. Ihanalta. :D
No moi! En ole enää ihan tuore äiti, lapset ovat jo 10 ja 5, mutta vastaan silti :)
1. Mitkä oli fiilikset, kun teitte raskaustestin / saitte varmuuden ensimmäisen lapsen tulosta?
** Heräsi aamulla ennen viittä (olin jo illalla päätttänyt, että teen testin aamulla, enkä juuri saanut nukuttua), tein testin ja herätin mieheni. Kerroin heti ja niinpä meillä oli yhteinen salaisuus aamulla töihin mennessä (Olimme samassa paikassa töissä). Olin mielessäni varma asiasta ennen neuvolan testiin menoa.
2.Kenelle kerroit ensin asiasta?
** Miehelleni. En enää muista kenelle seuraavaksi.
3. Oliko aiempaa kokemusta vauvoista / niiden hoidosta?
** Pikkusiskoa (minua 11 v nuorempi hoidin jonkin verran, koska äitimme sairasteli)
4.Miten raskaus meni?
** Hyvin. Kahvin ja kissanruuan hajut tekivät jossain vaiheessa pahaa. Painoa tuli alle kymmenen kiloa ja oli tosi reipas ihan loppuun asti.
5.Entä synnytys?
** Kaikki meni hyvin. Lapsivesi meni kotona, sitten sairaalaan odottelemaan. Meni n. vuorokausi ja lapsi oli maailmassa. Ponnistusvaihe alle 15 min.
6.Miltä tuntui synnytyksen jälkeen, kun olit uudessa tilanteessa kahdestaan vauvan kanssa?
**Luonnolliselta. Kaikki hyvin.
7.Minkä ikäinen vauva oli, kun tuntui, että asiat alkaa mennä rutiinilla?
** Ekan lapsen kanssa kaikki sujui rutiinilla alusta asti, vasta toinen kerta takkuili. Vauvat ovat persoonia heti syntymästä asti :)
8. Miltä tuntuu olla äiti?
** Luonnolliselta. Siltä se on tuntunut alusta asti. Vaistoihin voi luottaa.
1. yllätys ja mitä-häh ja toisaalta ei. oltiin oltu niin vähän aikaa yhdessä ja se yksi kerta meni huumassa ilman ehkäisyä
2. poikaystävälle tietysti ja sen jälkeen siskolle
3. ei sitten yhtään mitään!
4. ensimmäinen kolmannes meni oksentaen ja osaksi myös sairaalassa.
5. loppujen lopuksi yllättävän hyvin vaikka tyttö tulikin etuajassa reilusti
6. kaikki tietysti vastaa, että aivan mahtavalta :) mutta oli se tunne niin sanoinkuvaamaton ja mun avomies oli niin ihana, että liikutuin vauvan lisäksi hänen liikutuksestaan
7. aika nopeasti, se on niin ihme juttu kuinka se koko vauvanhoito oli yhtäkkiä niin luonnollista
8. hienolta, upealta ja ylpeältä, ylpeältä nöyrin mielin.
ihana kysymyssarja! ja onnea sinne äitylille!
Unohtui mainita, että meidän tytär on 3 kk.
1. Mitkä oli fiilikset, kun teitte raskaustestin / saitte varmuuden ensimmäisen lapsen tulosta?
Olo oli epäuskoinen, yllättynyt, mutta silti iloinen.oltiin yritetty jo aika kauan ja ehdittiin jo epäillä että lapsia ei tule. sen takia oltiin vähän hölmistyneitä, että nytkö se sitten onnistuikin.
2.Kenelle kerroit ensin asiasta?
hyvälle ystävälle, joka oli juuri saanut vauvan.
3. Oliko aiempaa kokemusta vauvoista / niiden hoidosta?
Eipä oikeastaan ollenkaan, kummipoikaa en osannut/uskaltanut hoitaa
4.Miten raskaus meni?
aika huonosti.kauheaa pahoinvointia n 4kk, loppuvaiheessa alkoi verenpaineet nousta liikaa, olin kuukauden saikulla ennen äippälomaa.
5.Entä synnytys?
käynnistettiin verenpaineiden takia, supistukset kamalia, muuten ei ollut hirveitä kipuja koska epiduraali tehos hyvin.lopuksi kuitenkin pyörryin
6.Miltä tuntui synnytyksen jälkeen, kun olit uudessa tilanteessa kahdestaan vauvan kanssa?
aika paniikissa suorastaan, pelkäsin että en osaa hoitaa ja itkeskelin aika paljon ihan alussa, mutta meni nopeesti ohi.
7.Minkä ikäinen vauva oli, kun tuntui, että asiat alkaa mennä rutiinilla?
muistaakseni noin 2 kk
8. Miltä tuntuu olla äiti?
vieläkin välillä oudolta(vieläkin tuntuu etten osaa esim.käyttää itsestäni äiti sanaa...tuntuu jotenkin hassulta), mutta ihanalta
1. Mitkä oli fiilikset, kun teitte raskaustestin / saitte varmuuden ensimmäisen lapsen tulosta?
- No aika lepposa ja onnellinen olo yllätysvauvasta
2.Kenelle kerroit ensin asiasta?
-Parhaalle ystävälle
3. Oliko aiempaa kokemusta vauvoista / niiden hoidosta?
- Kyllä, 6vee pikkusiskoa vauvasta asti
4.Miten raskaus meni?
- Ei pahoinvointeja eikä ihmeempiä kipuja tai suppareita. Ihan huippuhyvässä kunnossa pysyin koko ajan. Oikein pelottaa että ei voi mennä seuraava raskaus noin hyvin... Tulee varmaan tiputus maan pinnalle ;) No tietty olin vähän yksinäinen, se täytyy myöntää.
5.Entä synnytys?
- Tuskaiset kaksi päivää meni avautumiseen laitoksella, käynnisteltiin ja supistukset vaan koveni mutta 4 senttiin jumahti. Kalvot puhkastiin ja tunnin päästä oli vauva sylissä. Ponnistusvaihe oli helppo, kipu ei ollut mitään verrattuna supistukseen. Eli vois sanoa että pitkä mutta kuitenkin loppujen lopuks helppo synnytys.
6.Miltä tuntui synnytyksen jälkeen, kun olit uudessa tilanteessa kahdestaan vauvan kanssa?
-Ihan luonnolliselta ja onnelliselta. Pikkuhiljaa kuitenkin hiipi pelko siitä mitenkä pärjätään kahdestaan kotona..
7.Minkä ikäinen vauva oli, kun tuntui, että asiat alkaa mennä rutiinilla?
- No yhtä sumua on koko vauva-aika.. Mutta ristiäisten jälkeen alkoi helpottaa ja arki rullata.
8. Miltä tuntuu olla äiti?
- Olen hyvin hyvin onnekas :D
1. Mitkä oli fiilikset, kun teitte raskaustestin / saitte varmuuden ensimmäisen lapsen tulosta?
Säikähdin ihan täysillä vaikka vauva olikin toivottu.
2.Kenelle kerroit ensin asiasta?
Testi tehtiin yhdessä miehen kanssa. ekaksi soitettiin mummoille. Sitten kerroin parhaalle kaverilleni joka odotti kanssani tiiviisti plussaustani. Seuraavaksi kerroin tulevalle kummille.
3. Oliko aiempaa kokemusta vauvoista / niiden hoidosta?
Eipä oikeestaan. Isompia 2v-> ylös päin olin hoitanu, mutta ihan vauvat oli ihan hepreaa. Joskus 13veenä hoidin yhtä alle vuoden ikästä mut en siitä kyllä mitään muista.
4.Miten raskaus meni?
Pahoinvointi oli paha aina vko:lle 12 asti. Sitten sain munuaistulehduksen, mutta muuten meni hienosti. Perus vaivoilla... pukamia, kohuja, suonen vetoja, jne.
5.Entä synnytys?
synnytys kesti 6h ja oli kivaa. Paljon kivempaa kun raskaana oleminen. Kohdunkaulan puudutuksella ja ilokaasulla mentiin.
6.Miltä tuntui synnytyksen jälkeen, kun olit uudessa tilanteessa kahdestaan vauvan kanssa?
Aluksi vierastin vauvaa koska hän oli 3päivää toisessa sairaalassa infektion takia, mutta sitten se hurmasi minutkin.
7.Minkä ikäinen vauva oli, kun tuntui, että asiat alkaa mennä rutiinilla?
Kyllä se melkein heti oli sairaalasta päästyä. Oltiin siellä 11pvää. Hyvin tuli harjotusta.
8. Miltä tuntuu olla äiti?
Mukavaahan tämä toisinaan. Mutta väsyneenä olen inhottava.
1. Ei ollut ollenkaan suunniteltu, pillerit petti. Olo oli tosi sekava ja seuraavat 2 kuukautta oltiin avokin aika paljon riidoissa, kun halusin pitää ja avokki sanoi, ettei ollut valmis. Loppujen lopuks me päästiin yksimielisyyteen.
2. No, avokille kerroin. Sitten puolitoista vuotta nuoremmalle siskolleni, josta tuli myöhemmin sitten kummi.
3. Nuorin pikkusiskoni on 9 vuotta nuorempi, häntä hoidin parhaimman mukaan ja raskausaikana avokkini siskon poikaa, serkuksilla on ½ vuotta ikäeroa.
4. Raskaus sujui lähes oppikirjan mukaan. Ei mainittavaa pahoinvointia, närästystä ja suonenvetoja kyllä senkin edestä. Viikkoja oli kasassa 33 3 kun jouduin saikulle kivuliaiden supistusten takia, kohdun kaula oli selkeästi lyhentynyt ja pehmennyt.
5. Pojan synnytys käynnistyi kun viikkoja oli 37 5 vesien menolla. Lähes 60 km ajettiin sairaalaan kipeiden supistusten polttaessa mahaa ja selkää alle 5 min välein. Sisääntulotarkastuksesta päästiin suoraan synnytyssaliin. Epiduraalia ei ehditty antaa. Ilokaasulla ja toimimattomilla kohdunakaulan puudutuksilla poika syntyi 4,5 tunnissa. Synnytys oli tosi positiivinen kokemus, selvisin yhdellä tikillä pieneen nirhaumaan virtsaputken seudulla. Tosin ponnistus kesti 1 h ja 1 min, koska supistusten teho loppui aivan yhtäkkiä ja oksitosiinitippaa annettiin niitä tehostamaan.
6. Olin aivan ihmeissäni ja onnessani, samoin kuin avokkini ja hän sanoikin, että oli aivan oikea ratkaisu pitää vauva. Viikon olimme sairaalassa, koska poika joutui 2 päiväksi teholle. Olin silloin aivan peloissani ja hormonit vain lisäsivät pientä paniikkia.
7. Ne alkoivat sujua jo sairaalassa, hoitajaa ei tarvinnut kutsua paikalle kuin muutaman kerran ja silloinkin tarvittiin lisää maitoa. Jotenkin kaikki tuntui tulevan niin luonnollisesti, kuin suoraan takaraivosta... :)
8. Vielä välilläkin tuntuu hassulta miettiä, että tuo pieni kuolaava, naurava ja hampaita tekevä iloinen poitsu on minun ja että minä olen äiti. Samalla se on maailman ihanin asia, mutta myöskin pelottava, kun turhaan välillä tulee pohdittua osaanko olla oikeanlainen äiti tuolle suloiselle esikollemme.
Meidän vauvoilla on 5pv ikäeroa: mun tyttö on syntyny 31.10.06. ;)
1. Mitkä oli fiilikset, kun teitte raskaustestin / saitte varmuuden ensimmäisen lapsen tulosta?
-Ihan hullu olo oli, plussaa kun oli jo kolmisen vuotta odoteltu...itkuhan siinä tuli
2.Kenelle kerroit ensin asiasta?
-äidille ja sen jälkeen kaikille, hyvä kun en lehteen ilmotusta laittanu :)
3. Oliko aiempaa kokemusta vauvoista / niiden hoidosta?
-olin hoitanut siskoni kolmea lasta aika paljon
4.Miten raskaus meni?
-raskaus oli ihanaa aikaa, ei ollut pahoinvointeja yms. Halusin että kaikki ihailee masuani, melkein loukkaannuin jos joku ei kommentoinut mahaa :)
5.Entä synnytys?
-2 viikkoa yli, kolme päivää käynnistelyä, mutta tulihan se sieltä vihdoin...olin ajatellut synnyttää luomuna, mutta taisin käyttää kaikkia kivunlievityksiä mitä tarjolla oli... :)
6.Miltä tuntui synnytyksen jälkeen, kun olit uudessa tilanteessa kahdestaan vauvan kanssa?
-poikani joutui teholle seuraavana päivänä synnytyksestä, joten se alku oli aika kamalaa, mutta kun päästiin kotiin ja arki alkoi, niin minun oli vaikea ymmärtää heti että se vauva on aikuisten oikeesti minun vauva...
7.Minkä ikäinen vauva oli, kun tuntui, että asiat alkaa mennä rutiinilla?
-vauva 3kk, ja periaatteessa menee rutiinilla, mutta jokapäivä tulee jotain uutta, on nuo vauvat niin ihmeellisiä otuksia :)
8. Miltä tuntuu olla äiti?
-todella hyvältä!!!!!
1. Kolmannen raskauden puolessa välissä aloin vihdoinkin uskoa, että meille saattaa sittenkin tulla vauva.
2. Miehelleni, eli lapseni isälle
3. Vauvojen hoidosta oli, mutta ihan vastasyntynyttä en ollut koskaan hoitanut.
4. Ihan hyvin lukuunottamatta suonenvetoja, raskausdiabetesta, hepatogestoosia ja ennenaikaisia supistuksia.
5. Hyvin, tyttö syntyi rv 38 0, samana päivänä, jolle oli suunniteltu käynnistys.
6. Pää oli ihan pyörällä, ja perä kipeänä. Maailmaani ei mahtunut muuta kuin me kaksi.
7. Tyttö on kohta 8v, eikä vieläkään kaikki asiat mene rutiinilla. Läksyjen teko tökkii usein, eikä ulkovaatteet mene naulakkoon ilman että käsketään ja komennetaan monesti, jne.
8. Kaikesta huolimatta ihanalta.
1. en koskaan tehnyt testiä vaan menin sitten kun kuukautiset oli olleet pariin otteeseen pois neuvolaan. Siellä sitten testattiin, tosin silloin testattiin vaikka kotona plussaa, sekin vaihteli jossain vaiheessa. Olin siis asiasta niin varma etten viitsinyt kotona..
2. puolisolle ja muille ei hiiskuttu pitkään aikaan erinäisistä syistä lähipiiriin liittyen
3. kaikki raskaudet on sujuneet hyvin ja olen elämäni vedossa silloin eli on kuin normaali olotilani olisi olla raskaan..
5. mielestäni hyvin ja helposti vaikka kipuherkkänä ja kammoisena sitä etukäteen työstin paljon. Kätilöllä oli ratkaiseva rooli synnytyksen kulkuun ja siihen ettemme ole yksilapsinen perhe..
6. kuin liisa ihmemaassa. Kun oli työkseen hoitanut erikokoisia ihmisiä joiden avut usein oli samalla tasolla kuin vauvan niin koko vauvahan loppui kesken ja auttamatoman pieni. Omana turvanani oli ihana opaskirja Penelope Leachin vauvakirja joka oli yksi laadukkaimpia siihen aikaan eikä tieto ole vanhentunut nytkään. Tasaisesti se haetaan lainaan uusiin lapsiperheisiin edelleen hyllystämme. Onneksi en ole hermoilevaa tyyppiä ja vaikk avauvakokemus oli nolla niin lopulta hienosti pärjättiin vaikka puoliso ajoittain asia aepäilikin..
7. meille tuli oikeastaan heti tietyt rutiinit ja olimem aika rohkeita vauvan kanssa joten tavallaan se vauvaperheen arki alkoi kyllä viikossa suunnilleen. Imetys oli se kaikein tuskaisin osio ja sen kanssa tappelin sitten pari kuukautta kuin elämää isomman aisan kanssa konsanaan.
8. äkkiä unohtui millaista oli kun ei ollut äiti. Hienoahan se oli vauvaa lykkiä vaunuissa sillä oli oma statuksensa silloin.
Saanko olla utelias ja kysyä, minkä ikäisiä ja montako lasta sinulla on?
nuorin on eskarissa nyt ja aloittaa syksyllä koulun eli täyttää tänä vuonna seitsemän. Seuraava on reipas viitosluokkalainen eli täytti 12-vuotta. Seuraavat ovat puolentoista vuoden välillä olevat tytöt eli nuorempi pääsee ripille kesällä ja vanhempi täyttää 16 syksyllä.
Tuo viiosluokkalainen on poika, muut tyttöjä.
1. Yllätyin todella paljon mutta aika äkkiä se muuttui iloksi :)
2.Tytön isälle.
3. Kyllä jonki verran, pienemmistä sisaruksistani ja kavereiden lapsista.
4.Raskaus meni muuten hyvin paitti että vkolla 30 kohtu oli auennut 1,5 cm ja loppuajan sainkin ottaa sitten todella rauhallisesti.
5.Synnytyskin meni hyvin käynnistyksellä 6,5 tunnissa, vaikka olikin TODELLA kivulias mutta unohtui kipu kun tytön sai syliin :)
6.Aivan uskomattomalta.
7.Olen maailman onnelisin 2,5 vuotiaan rinsessan äiti :) :) :)