Muuntokoulutuksen on ehdottomasti jatkuttava. Tämän totesi aiemmin jo Maija Rask kannanotoissaan. Tässä artikkeli, joka saattaa antaa miettimisen aihetta.
http://www2.eduskunta.fi/fakta/edustaja/464/images/Vill e.pdf
"Sairaanhoitajista tulisi liian hyviä lääkäreitä
Julkisuudessa on puhuttu välillä kiivaastikin sairaanhoitajien kouluttautumisesta lääkäreiksi. Asia on tuntunut herättävän intohimoja niin puolustajien kuin vastustajienkin keskuudessa. Mitä mieltä on terveydenhoitaja ja sairaanhoidon opettaja, opetusministeri Maija Rask?
- Meillä on valtava lääkäripula. Esimerkiksi Itä- ja Pohjois-Suomessa on 900 lääkärin virkaa, joissa ei ole vakituista viranhoitajaa Rask selvittää.
- Asia on herkkä juttu varsinkin lääkärikunnalle. Mielestäni ehdotus on kuitenkin realistinen. On ikävää puhetta, että tässä olisi kyse
kahdesta eri ammatista. Kysymys on yhdestä samasta asiasta, yhdestä ainoasta ihmisestä, jota hoidetaan. Akuuttiin lääkäripulaan Raskilla on esittää muutama vakavasti otettava ehdotus.
- Ensinnäkin olemme lisänneet lääkärikoulutuspaikkoja yliopistoissa.
- Toinen epäkohta on se, että Suomessa on esimerkiksi 200 maahanmuuttajalääkäriä, jotka ovat lääkäreitä kotimaassaan, mutta eivät ole saaneet oikeutta hoitaa lääkärinvirkaa Suomessa. Tätä
asiaa hoidetaan yhdessä työministeriön kanssa.
- Kolmas osa lääkäripulan elvyttämisessä on se, että noin 200:sta hoitajasta koulutettaisiin lääkäreitä. Pieni lisäkoulutus toisi helpotusta
Raskin mukaan hoitotyöntekijöistä tulisi muutamassa vuodessa tarvittavan lisäkoulutuksen jälkeen päteviä lääkäreitä. Koulutus tapahtuisi
Oulussa ja Kuopiossa, missä suurin lääkäripula on.
- Eihän sitä lähdetä tyhjästä opiskelemaan. Ei se ihmisen anatomia ole sen kummempi, opetetaanko se lääkärille vai sairaanhoitajalle.
- Hoitajilla on pitkä koulutus ja työkokemus takana. On itsestään selvää, että lääkäriksi kouluttautuminen tapahtuisi nopeammin.
- Jos ajattelee ihan tavallista arkipäiväistä tilannetta sairaalassa, kun potilas leikataan, niin hoitaja on se, joka valmistaa potilaan
leikkaukseen, selvittää asiat, pitää huolen heräämössä, selittää lääkärin antamat ohjeet. Hoitaja on läsnä koko ajan. On kumma, että
voidaan sanoa, että potilasturva heikentyisi.
- Lääkärikunnan vahva vastustaminen johtuu käsitykseni mukaan siitä, että tässä jopa pelätään sairaanhoitajien menevän pätevyydessään lääkäreiden edelle, että heistä tulee liian hyviä lääkäreitä. Rask kuitenkin muistuttaa, että tärkeintä tässä ehdotuksessa
on täsmäkeinon löytäminen Suomessa vallitsevaan vakavaan lääkäripulaan.
Sairaanhoitajista tulisi liian hyviä lääkäreitä"
Suomessa on edelleen vakava lääkäripula. Tilannetta ei ainakaan helpota se, että lääkärit ovat kateellisia hoitajia kohtaan. Teemme kaikki kuitenkin työtä potilaan parhaaksi! On siis naurettavaa lakkauttaa muuntokoulutus, jolla varmasti on positiivista vaikutusta lääkäripulan ehkäisemiseen.
http://www2.eduskunta.fi/fakta/edustaja/464/images/Vill e.pdf
"Sairaanhoitajista tulisi liian hyviä lääkäreitä
Julkisuudessa on puhuttu välillä kiivaastikin sairaanhoitajien kouluttautumisesta lääkäreiksi. Asia on tuntunut herättävän intohimoja niin puolustajien kuin vastustajienkin keskuudessa. Mitä mieltä on terveydenhoitaja ja sairaanhoidon opettaja, opetusministeri Maija Rask?
- Meillä on valtava lääkäripula. Esimerkiksi Itä- ja Pohjois-Suomessa on 900 lääkärin virkaa, joissa ei ole vakituista viranhoitajaa Rask selvittää.
- Asia on herkkä juttu varsinkin lääkärikunnalle. Mielestäni ehdotus on kuitenkin realistinen. On ikävää puhetta, että tässä olisi kyse
kahdesta eri ammatista. Kysymys on yhdestä samasta asiasta, yhdestä ainoasta ihmisestä, jota hoidetaan. Akuuttiin lääkäripulaan Raskilla on esittää muutama vakavasti otettava ehdotus.
- Ensinnäkin olemme lisänneet lääkärikoulutuspaikkoja yliopistoissa.
- Toinen epäkohta on se, että Suomessa on esimerkiksi 200 maahanmuuttajalääkäriä, jotka ovat lääkäreitä kotimaassaan, mutta eivät ole saaneet oikeutta hoitaa lääkärinvirkaa Suomessa. Tätä
asiaa hoidetaan yhdessä työministeriön kanssa.
- Kolmas osa lääkäripulan elvyttämisessä on se, että noin 200:sta hoitajasta koulutettaisiin lääkäreitä. Pieni lisäkoulutus toisi helpotusta
Raskin mukaan hoitotyöntekijöistä tulisi muutamassa vuodessa tarvittavan lisäkoulutuksen jälkeen päteviä lääkäreitä. Koulutus tapahtuisi
Oulussa ja Kuopiossa, missä suurin lääkäripula on.
- Eihän sitä lähdetä tyhjästä opiskelemaan. Ei se ihmisen anatomia ole sen kummempi, opetetaanko se lääkärille vai sairaanhoitajalle.
- Hoitajilla on pitkä koulutus ja työkokemus takana. On itsestään selvää, että lääkäriksi kouluttautuminen tapahtuisi nopeammin.
- Jos ajattelee ihan tavallista arkipäiväistä tilannetta sairaalassa, kun potilas leikataan, niin hoitaja on se, joka valmistaa potilaan
leikkaukseen, selvittää asiat, pitää huolen heräämössä, selittää lääkärin antamat ohjeet. Hoitaja on läsnä koko ajan. On kumma, että
voidaan sanoa, että potilasturva heikentyisi.
- Lääkärikunnan vahva vastustaminen johtuu käsitykseni mukaan siitä, että tässä jopa pelätään sairaanhoitajien menevän pätevyydessään lääkäreiden edelle, että heistä tulee liian hyviä lääkäreitä. Rask kuitenkin muistuttaa, että tärkeintä tässä ehdotuksessa
on täsmäkeinon löytäminen Suomessa vallitsevaan vakavaan lääkäripulaan.
Sairaanhoitajista tulisi liian hyviä lääkäreitä"
Suomessa on edelleen vakava lääkäripula. Tilannetta ei ainakaan helpota se, että lääkärit ovat kateellisia hoitajia kohtaan. Teemme kaikki kuitenkin työtä potilaan parhaaksi! On siis naurettavaa lakkauttaa muuntokoulutus, jolla varmasti on positiivista vaikutusta lääkäripulan ehkäisemiseen.
Vastaukset 18
Vanhimmat
kohtaan, miten niin ja miksi olisivat??
on tuota mieltä, kun tuohan oli hänen kuningatarajatuksensa. Itse oli hoitaja, joka ei ollut riittävän hyvä päästäkseen lääkikseen, ja siksi halusi nostaa omaa mainettaan.
Raskin jälkeen Suomen koulutukseen on jäänyt vain savuavia raunioita, joita hänen jälkeensä tulleet opetusministerit ovat sytytelleet uudelleen varmistaakseen sen, ettei koulutus missään nimessä Suomessa enää kohoaisi paremmaksi. Demarit kun haluavat tasapäistää kaiken - koulutuksessa tasa-arvo on hyvä asia, mutta tasapäistäminen ei.
pois jos "demarit haluavat tasapäistää kaiken"??? En ymmärrä näitä kokooomusvouhkaajia, jotka haluavat kasvattaa kuilua rikkaiden ja köyhien välillä ja purkaa hyvinvointivaltion sekä pistää ihmiset töihin alle kaikkien palkkarajojen. Muistakaa nyt hyvät ihmiset, te työttömät, opiskelijat köyhät ja sairaat, että vain Vasemmistoliitto (ja varauksin SDP) ajavat teidän etuanne, ei Kokoomus!
Eli toisin sanoen toiset pitäisi elättää toisten kustannuksella. Se ei ole koskaan niin mennyt eikä tule tulevaisuudessakaan menemään. Onko mielestäsi oikein, että esimerkiksi yhteiskunnan tukea nauttivalla alkoholisoituneella puliukolla on leveämpi elämä kuin opiskelijalla, joka tekee sentään jotain työtä tulevaisuutensa eteen? Äly hoi, älä jätä.
Hyvinvointiyhteiskunnassa pidetään huolta heikoimmista, myös niistä "puliukoista", jotka kaikkein mieluiten olisivat aivan taatusti mielenterveydeltään ehjiä ja alkoholista vapaita. Mutta oletko koskaan kuullut, että jotkut eivät ole syntyneet kultalusikka suussa, vaan syntyneet rikkinäiseen perheeseen. OK, moni selviää vaikeista oloista alkoholisoitumatta, mutta sitten on herkkiä ihmisiä, geneettisesti alttiita, jotka sairastuvat. Pelottaa, miten teillä nuorilla kulta lusikka suussa syntyneillä on kovat arvot. Nyt kaikki pehmeitä arvoja kannattavat, niin miehet kuin naisetkin VAsemmistoliittoa äänestämään. Rikkaat suurituloiset pärjää aina, heidän etujaan ajavaa Kokoomusta ei siis pidä mennä äänestämään. Onko sinusta oikeudenmukaista se, että Suomen varakkaimmista yksikään ei maksanut v. 2005 enempää 30%:a veroa??? Eli maksatko sinä esim. mielelläsi 2500 euron palkasta 30%:a veroa , samaan aikaan kun jättimäisiä pääomatuloja (miljoonia) nostava maksaa hänkin vain 30%:a ???
Järki hoi äly, älä jätä.
"hoitoalalla" olevilla on jo kauan ollut mahdollisuus päästä helpommin lukemaan lääkäriksi kuin ns. normijampoilla. Stadin lääkiksessä on jo monta vuotta ollut kiintiö sairaanhoitajille ym. Minkä takia piti kehittää vielä helpompi väylä (muuntokoulutus) hoitajille jne.? Jos kerran on sama opetetaanko anatomiaa hoitajille vai lääkäreille niin minkä takia pitää helpottaa sisäänpääsyä hoitajille, tämähän on epäoikeudenmukaista. Kyseessähän on kaksi eri ammattia, hoitajat pyrkiköön samassa kiintiössä kuin muutkin! Luuletteko toisiaan että muuntokoulutus on ratkaisu lääkäripulaan, eihän voi olettaa että Oulussa/Kuopiossa muuntokoulutetut jäävät kyseisille alueille duuniin?
Jos hotajilla on kerran niin vankka osaaminen, he pääsevät silloin myös sisään normaalikiintiössä, eikö? En ymmärrä, miksi pitäisi olla tällainen epätasa-arvokiintiö. Sama juttu, kun siivoojille tarjottaisiin mahdollisuus pikakouluttautua sairaanhoitajiksi, jos he työskentelevät sairaalassa.
siivoojista sairaanhoitajia.eiväthän nuo ole mitenkään verrattavat sairaanhoitajaan ja lääkäriin.sairaanhoitajalla on jo valmiiksi paljon tietoa muun muassa lääkkeistä,hoidosta jne.jokuhan tuossa muunnossa oli ongelmana,kun opinnot eivät nopeutuneet käytännössä ollenkaan.
sairaanhoitajalla on lisäksi korkeakoulutason tutkinto,joten osaaminen on sitä kautta jo hyvin laajaa.
täytyy myös muistaa,että sairaanhoitajalla saattaa olla pitkä aika fysiikan ja kemian opiskelusta,jolloin myös pääsykoe saattaa mennä huonommin.lisäksi koulutuksessa ei tarvitse noita aineita käytännössä lainkaan.
En ymmärrä, eivätkö sairaanhoitajat osaakaan farmakologiaa? Eihän sitä ole edes mahdollista ymmärtää ilman kemiaa. Kemian pitäisi olla sairaanhoitajilla hanskassa paljon paremmin kuin lukiosta tulleilla.
Muunnossahan juuri ongelmana oli se, että havaittiin sairaanhoitajien tietotason olevan paljon luultua alempana, korvaavia opintoja heiltä ei juuri löytynyt.
"- Eihän sitä lähdetä tyhjästä opiskelemaan. Ei se ihmisen anatomia ole sen kummempi, opetetaanko se lääkärille vai sairaanhoitajalle."
Niin, kyllähän jo yläasteellakin opetetaan ihmisen anatomia, taitaa alakoulussakin tulla. Eikä silti puhuta, että yläastetiedoilla olisi samat tiedot kuin lääkäreillä tms. Sairaanhoitajakoulutuksen tentit kyseisestä aiheesta saa luiruteltua hyvin arvosanoin läpi hatarammilla tiedoilla kuin lääkiksen pääsykokeissa - ei joo lähdetä siis hoitajien kanssa tyhjästä. :P
Samoin "farmakologia" (jota sanaa harvemmin hoitsukouluissa edes käytetään, puhutaan vaan lääkeaineopista tai muusta sellaisesta) on käytännössä sitä, että käydään läpi että "tämä on pilleri, tämä on silmätippa, tämä on inhaloitava lääke..." ja tietenkin lääkelaskut, eli "tabletti sisältää 400 mg, lääkäri määrää 800mg, montako tablettia annat?".
Ja tämä on tosi. En usko, että lääkiksessä käytetään koulutusaikaa hetkeäkään (tai ehkä joku vartti) tuollaisiin asioihin, joita hoitsukoulussa tankataan olevinaan hyvinkin hankalina aiheina.
Kemiaa ja fysiikkaa ei käytännössä ole ollenkaan, yksi kurssi, jonka senkin saa sätkyteltyä läpi osaamatta mitään ihmeempiä. Kaikki saavat ne kurssit läpi vähintäänkin opettelemalla ulkoa muutaman asian, mitään kemian tai fysiikan ymmärrystä vaativia juttuja ei kysellä, laskuja ei ole ollenkaan.
Hoitsukoulusta olen itse käynyt lähes kaikki teoriakurssit, joten tiedän mistä puhun.
Kuka tahansa sairaanhoitaja voi aivan vapaasti hakea mihin tahansa Suomen lääkiksistä. Toisin sanoen: minkä ihmeen takia tarvittaisiin erillinen, eriarvoistava linja? Sairaanhoitajille opetettavan anatomian määrä on melkoisen vähäinen, toisaalta sairaanhoitajille opetetaan paljon sellaista mitä lääkäri ei tarvitse työssään. Eli: toki saikulle voi antaa pieniä vapautuksia osasta opintoja (en tiedä miten paljon vapautuksia muuntokoulutuksessa on mahdettu sairaanhoitajille myöntää) mutta mistään pikakurssista ei ole kyse koska niistä asioista mitä lääkärin tarvitsee osata tietää sairaanhoitaja lopulta aika pintapuolisesti ja vähän.
Hoitaja ei ole vajaakoulutettu lääkäri, eikä lääkäri ole ylikoulutettu hoitaja!
On yhteiskunnan varojen silmitöntä tuhlausta kustantaa yhdelle ihmiselle kaksi korkeakoulututkintoa. Se on myös ajan tuhlausta. Lääkis on 6 vuotta ja siihen päälle sh-opinnot. Miksei vain jompikumpi, kun kummankin alan osaajista on pula?
Toistan vielä: kuka tahansa sairaanhoitaja voi vapaasti hakea lääkikseen.
Miten niin sanottua lääkäripulaa helpottaa se että osa opiskelijoista otetaan tiedekuntaan sisään erillisellä kiintiöllä ihan normaalii LL-ohjelmaan joka kestää sen 5,5-6 vuotta? Sh-tutkinnosta saatavat korvaavuudethan eivät käytännössä lyhennä koulutusta; tukevat lähinnä lääkäriksi kasvamista.
Mitä yhteiskunta säästää siinä että se tukee lääkärikoulutusta jossa "tuotetaan" lääkäreitä joiden ura lääkärinä on ainakin 5 vuotta lyhyempi kuin tuoreesta ylioppilaasta koulutetun lääkärin, puhumattakaan siitä että kyseiset yksilöt otetaan tieten tahtoen riman ali uudelleenkoulutukseen alalta jolla myös on työvoimapula?
Ainoa joka muuntokoulutuksessa voittaa on opiskelemaan motivoitunut hoitaja joka ei pääse sisään lääkikseen normaalikiintiössä. Mitään ongelmaahan ei ole eikä ole ollut niillä hoitajilla joilla on ollut rahkeita pärjätä samalla viivalla muiden hakijoiden kanssa.
pääsykokeet on kuitenkin samat, joten ei sinne yhtään helpommalla pääse.tiedoksi.
samat, mutta minimipisterajat sisäänpääsyyn ovat huomattavsti matalammat kuin normikiintiössä. Eli sisäänpääsy on helpompaa!!!!!!!
Muutama vuosi sitten Turkuun ei saatu kaikkia muuntokoulutuspaikkoja täytettyä, koska pääsykokeisiin osallistuneet hoitajat eivät saaneet pääsykokeista tarvittavia pisteitä sisäänpääsyyn. Eli tulikohan tuona vuonna 25:stä paikasta n. puolet käytettyä..?
Tarkoitushan muuntokoulutuksella oli nimenomaan kouluttaa hoitajista terveyskeskuslääkäreitä. Tehtyjen kyselyjen mukaan muuntokoulutettavista alle 10% on hakeutumassa tk-lääkäreiksi.
Lääketieteellisestä tipahtaa n. 5% pois opiskelujen aikana. Tällä hetkellä luku on muuntokoulutettavien kohdalla n. 10%.
Se tuleeko hoitajaista parempia lääkäreitä kuin ns. normaalia linjaa kulkevista on kai yksilöllisistä ominaisuuksista kiinni. Kuitenkin näillä normaali linjaa kulkevilla on pääsääntöisesti vahvempi looginen ajattelukyky, luonnontieteellinen pohja sekä sopivampi asenne koulutuksen akateemiseen lähtökohtaan nähden.
ei todellakaan hoitajista tulisi sen parempia lääkäreitä. Kyllä lääkärin ja hoitajan työ on kuitenkin erilaista. Lääkäri tekee vastuulliset hoitopäätökset, joihin hoitajat eivät lähellekään aina tietotaidoillaan pystyisi. Anestesialääkäri kertoi kerran, miten oli tullut elvytyspaikalle, jossa hoitaja oli sanonut että potilaallahan on näköjään jo rytmi, ei tarvitse enää elvyttää. Anestesialääkäri totesi, että eihän tuossa monitorissa mitään rytmiä ole, se näyttää vain sille kun pumppaatte rintakehää, ja kun painelun lopetti, loppui "sykekin" :) eli siinä olisi menty päin honkia jos olisi hoitajaa uskottu. Monesti toki hoitajat tietävät mitä lääkettä voisi antaa johonkin vaivaan jne. kun ovat lääkärien määräämiä lääkkeitä antaneet potilaille ja ajattelevat että "tuolle rintakipupotilaalle vois antaa varmaan tätä kun viimeksikinhän...." ja lääkäri loppujen lopuksi tuntee farmakologian&toksikologian ja osaa tehdä oikean lääkevalinnan potilaskohtaisesti, kunkin tilanteen huomioon ottaen. Teho-osastolla kerran hoitaja olisi antanut potilaalle, jolle oli aikoinaan tehty ohitusleikkaus, niroinfuusion kun valitti rintatuntemusta ja kysyi sitä jo lääkäriltä, mutta lääkäri ei päätynyt samaan ratkaisuun. Syynä oli, että potilaalla tahtoi olla liian matalat paineet ja niitä piti jo muutenkin yrittää nostaa ja nitroinfuusio olisi saattanut romahduttaa ne lopullisesti. Ratkaisu tilanteeseen löytyi toisesta lääkkeestä, mutta sitäpä hoitaja ei olisi osannut valita. Eli kyllähän se näin on, että hoitajat tekevät sitä työtä, mutta lääkärit tietävät mitkä lääkkeet ja millainen hoito täytyy tehdä. Siis näin kärjistettynä.
Eipä yllättänyt umpipoliittisen muuntosekoilun jälkeen ettei Maija Rask enää päässyt eduskuntaan.
Järjetöntä koko muuntokoulutus. Hoitajapula lienee jopa pahempi kuin lääkäripula. Jotenkin tuntuu, ettei Raskin pohjimmainen into muuntokoulutukseen lähde lääkäripulasta vaan jostain aivan muusta... Ei muuntokoulutus edes "tuota" lääkäreitä merkittävästi normilääkistä nopeammin.
Kaikista järjettömintä tässä on se, että muuntokoulutettavia oltaisiin sullomassa Kuopioon, jossa taitaa olla Suomen lääkiksistä eniten opiskelijoita ja vieläpä pienin yliopistosairaala. Nytkin jo tekee opiskelijalla tiukkaa saada tarvittava määrä potilaita tutkittua ja pakolliset päivystykset kasaan. Ja mikä muka pakottaisi muuntokoulutetut lääkärit jäämään juuri niille alueille, missä pula on pahin? Hyvä tahto? Niin varmaan.
Tuo teksti antaa Raskista suoraan (ja lievästi) sanottuna hieman yksinkertaisen kuvan.