Seuraavat kirjoitukset ovat näytteitä Einari Lepistön kirjasta: "Jumalan sanan perustalla".Tarkoitus ei ole mainostaa kirjaa, vaan löytää poimituista teksteistä hyviä aiheita keskusteluun vanhoillislestadiolaisuudesta.
RAITTIUSKYSYMYKSIÄ
Keskioluen tultua myyntiin ruokatavarakauppoihin vuodenvaihteessa 1968-1969 useat kristityt kauppiaat esittivät halunsa kokoontua pohtimaan uutta tilannetta. Hekyselivät, miten asiaan tulisi suhtautua, jotta säilyisi hyvä omatunto.
Järjestimme tammikuussa 1969 keskustelutilaisuuden, johon saapui useita kauppiaita Oulusta ja sen lähiseuduilta.
Kaikki olivat yksimielisiä siitä, ettei olut sovi kristitylle nautittavaksi eikä myytäväksi. Vaikea tilanne oli sellaisilla kauppiailla, joiden liike oli tukkuliikkeen rahoittama.
Puheenvuoroissa korostui, että Jumala on apu vaikeissa tilanteissa. Hänen voimansa avulla kristitty kauppias varjeltuu hyvän omantunnon kantajana.
Keskiolutta oli saanut tähän asti vain alkoholiliikkeistä. Sen käyttö oli jo nyt tuonut koteihin tuskaa ja hätää, joista useimmiten kärsivät perheet.Maailmassa näkyi paljon esimerkkejä, kuinka monista keskioluen käyttäjistä oli tullut alkoholisteja. Oli pelko, että nämä murheelliset seuraukset lisääntyisivät keskioluen vapautumisen myötä.
Raamattu opettaa ehdottomaan raittiuteen suhteessa alkoholiin. Tämä koskee myös keskiolutta.
Samanaikaisesti alaikäisten tupakanpoltto lisääntyi yhteiskunnallisena ilmiönä. Vanhemman väen keskuudessa tupakka oli jäänyt paljolti pois, mutta nuoret näyttivät siihen innostuneen.
Tämä heijastui jossakin määrin rippikoululeireille, ja kiinnitimme huomiota leireillä tapahtuneeseen tupakanpolttoon. Näimme tarpeelliseksi antaa valistusta asiassa.
Eräät tutut lääkärit tarjoutuivat tulemaan leireille kertomaan tupakoinnin vaaroista, ja otimme tarjouksen kiitollisina vastaan.
Toimme esille, että vaikka tupakanpoltto ei ole synti, siitä on paljon haittaa terveydelle ja se on huono tapa. Esivalta on säätänyt omat lakinsa tupakkatuotteitten hankkimisesta, ja kristittyinä haluamme olla niille kuuliaisia. Korostimme myös, että alaikäisten tupakointi johtaa helposti vilpistelyyn ja syntielämän kokeiluihin. Nuoria kannattaa varjella tupakalta.
OIKEA AVAIN
Lukko ja avain muodostavat keskenään tärkeän kokonaisuuden. Pitää olla oma avain, jolla lukko avataan. Väärillä avaimilla ruhjottaessa särkyy pilalle avain ja lukko.
Pyhä kirja Raamattu on lukittu kirja. Sen sisältöä on yritetty tässä maailmassa tiirikoida auki jos minkälaisilla avaimilla. On keksitty mitä mielikuvituksellisimpia käsitteitä ja niitä on tarjottu ihmisille Jumalan sanan selityksen nimissä.
Raamatulla on oma avaimensa. Se on niin merkillinen, että siitä ei voi tehdä jäljennöstä. Raamattua voi avata vain tuolla yhdellä ainoalla avaimella.
Raamattu on Pyhältä Hengeltä kirjoitettu kirja. Millään muulla ei voida avata kirjoituksia kuin Pyhän Hengen avaimella. Siitä on yritetty kyllä tehdä jäljennöksiä. Ei tarvitse pitkäänkään kuunnella Raamatun selityksiä kun jo huomaa, etteivät ne ole oikeat avaimet vaan omatekoiset tiirikat ovat taskussa.
Etsikkoaikamme alussa oli tapauksia, että jotkut joutilaat kiertolaiset olivat tekeytyneet kristillisyytemme saarnaajiksi ja pitäneet puheita matkimalla kuulemiaan saarnoja. Mutta pitkälle he eivät päässeet. Pian kävi ilmi, etteivät asiat olleet oikein, vaan että nyt on mies liikkeellä väärät avaimet mukanaan.
Raamatun kirjoitusten avaamiseen ja ymmärtämiseen on Jumala pannut omat rajansa. Ne avautuvat vain Jumalan Pyhän Hengen antamalla ajalla ja tavalla. Kaiken sen, mitä me tarvitsemme sielumme autuuteen, on Jumala kirkkaasti ja monipuolisesti avannut.
Jos eMme kaikkia ajan tapahtumia osaa oikein sovittaa, ei se ole silloin meille tarpeellistakaan. Kaikesta kuuluu kunnia vain Jumalalle. Hän antaa meille vain sen verran, kuin meidän "värkkimme" kestävät.
Kirjoitettu 18.5.1966
TELEVISIO TUO HUOLIA
Olin nähnyt jo Amerikan matkallani televisioon liittyvät vaarat. Ohjelmat olivat usein uskoa turmelevia. Kun laite alkoi yleistyä Suomen kodeissa 1960-luvun alussa, ryhdyttiin sen vaaroista keskustelemaan kristittyjen kesken.
Monet kyselivät, sopiiko televisio uskovaiseen kotiin ja voiko uskovainen toimia television myyjänä.
Eräältä rauhanyhdistykseltä saapui toivomus, että kysymys otettaisiin keskustelun aiheeksi seuraavissa suviseuroissa.
Kesällä 1963 keskusteltiin televisiosta SRK:n vuosikokouksessa Ylivieskassa. Kokous totesi yksimielisesti, ettei televisio sovi kristittyyn kotiin sen uskoa turmelevan sisältönsä vuoksi.
Kannanilmaisu kuului kokonaisuudessaan seuraavasti:
- Rakkaat veljet! Minä neuvon teitä niin kuin outoja ja muukalaisia, välttäkää lihallisia himoja, jotka sotivat sielua vastaan. (1. Piet. 2:11). Jumalan sanan perustella uskon ja hyvän omantunnon säilyttämiseksi televisio ohjelmineen ei sovi kristittyyn kotiin, josta syystä kristitty ei voi myöskään ammatissaan edistää tälläisten välineitten liiketoimia.
Olosuhteitten pakosta vanhurskaskin joutuu tässä maailmassa elämään epäuskoisten seassa, josta apostoli Pietari sanoo: "Ja on pelastanut hurskaan Lootin, joka riettaisilta ihmisiltä heidän haureutensa menolla vaivattiin, sillä hän oli hurskas ja asui heidän seassansa, ja kuitenkin senkaltaisia piti näkemän ja kuuleman, he vaivasivat sitä hurskasta sielua joka päivä väärillä töillänsä."
Tälläkin kohdalla tahtoo Herra hoitaa seurakunnassaan, kuten profeetta sanoo: "Kadonneet tahdon minä etsiä ja eksyneet tallelle tuottaa, haavoitetut sitoa, heikkoja vahvistaa." (Hes. 34:16)
(SRK:n vuosikokouksen kannanilmaisu Ylivieskassa 1963.
Useimmat niistä, jotka olivat television hankkineet, osoittivat kuuliaisuutta Jumalan seurakunnalle ja laittoivat sen pois. Mutta oli myös muutamia sellaisia, jotka eivät yhtyneet yhteiseen näkemykseen asiassa. He saattoivat sanoa, että kyllä televisio hyväksytään, kun joitakin vuosia kuluu.
RAITTIUSKYSYMYKSIÄ
Keskioluen tultua myyntiin ruokatavarakauppoihin vuodenvaihteessa 1968-1969 useat kristityt kauppiaat esittivät halunsa kokoontua pohtimaan uutta tilannetta. Hekyselivät, miten asiaan tulisi suhtautua, jotta säilyisi hyvä omatunto.
Järjestimme tammikuussa 1969 keskustelutilaisuuden, johon saapui useita kauppiaita Oulusta ja sen lähiseuduilta.
Kaikki olivat yksimielisiä siitä, ettei olut sovi kristitylle nautittavaksi eikä myytäväksi. Vaikea tilanne oli sellaisilla kauppiailla, joiden liike oli tukkuliikkeen rahoittama.
Puheenvuoroissa korostui, että Jumala on apu vaikeissa tilanteissa. Hänen voimansa avulla kristitty kauppias varjeltuu hyvän omantunnon kantajana.
Keskiolutta oli saanut tähän asti vain alkoholiliikkeistä. Sen käyttö oli jo nyt tuonut koteihin tuskaa ja hätää, joista useimmiten kärsivät perheet.Maailmassa näkyi paljon esimerkkejä, kuinka monista keskioluen käyttäjistä oli tullut alkoholisteja. Oli pelko, että nämä murheelliset seuraukset lisääntyisivät keskioluen vapautumisen myötä.
Raamattu opettaa ehdottomaan raittiuteen suhteessa alkoholiin. Tämä koskee myös keskiolutta.
Samanaikaisesti alaikäisten tupakanpoltto lisääntyi yhteiskunnallisena ilmiönä. Vanhemman väen keskuudessa tupakka oli jäänyt paljolti pois, mutta nuoret näyttivät siihen innostuneen.
Tämä heijastui jossakin määrin rippikoululeireille, ja kiinnitimme huomiota leireillä tapahtuneeseen tupakanpolttoon. Näimme tarpeelliseksi antaa valistusta asiassa.
Eräät tutut lääkärit tarjoutuivat tulemaan leireille kertomaan tupakoinnin vaaroista, ja otimme tarjouksen kiitollisina vastaan.
Toimme esille, että vaikka tupakanpoltto ei ole synti, siitä on paljon haittaa terveydelle ja se on huono tapa. Esivalta on säätänyt omat lakinsa tupakkatuotteitten hankkimisesta, ja kristittyinä haluamme olla niille kuuliaisia. Korostimme myös, että alaikäisten tupakointi johtaa helposti vilpistelyyn ja syntielämän kokeiluihin. Nuoria kannattaa varjella tupakalta.
OIKEA AVAIN
Lukko ja avain muodostavat keskenään tärkeän kokonaisuuden. Pitää olla oma avain, jolla lukko avataan. Väärillä avaimilla ruhjottaessa särkyy pilalle avain ja lukko.
Pyhä kirja Raamattu on lukittu kirja. Sen sisältöä on yritetty tässä maailmassa tiirikoida auki jos minkälaisilla avaimilla. On keksitty mitä mielikuvituksellisimpia käsitteitä ja niitä on tarjottu ihmisille Jumalan sanan selityksen nimissä.
Raamatulla on oma avaimensa. Se on niin merkillinen, että siitä ei voi tehdä jäljennöstä. Raamattua voi avata vain tuolla yhdellä ainoalla avaimella.
Raamattu on Pyhältä Hengeltä kirjoitettu kirja. Millään muulla ei voida avata kirjoituksia kuin Pyhän Hengen avaimella. Siitä on yritetty kyllä tehdä jäljennöksiä. Ei tarvitse pitkäänkään kuunnella Raamatun selityksiä kun jo huomaa, etteivät ne ole oikeat avaimet vaan omatekoiset tiirikat ovat taskussa.
Etsikkoaikamme alussa oli tapauksia, että jotkut joutilaat kiertolaiset olivat tekeytyneet kristillisyytemme saarnaajiksi ja pitäneet puheita matkimalla kuulemiaan saarnoja. Mutta pitkälle he eivät päässeet. Pian kävi ilmi, etteivät asiat olleet oikein, vaan että nyt on mies liikkeellä väärät avaimet mukanaan.
Raamatun kirjoitusten avaamiseen ja ymmärtämiseen on Jumala pannut omat rajansa. Ne avautuvat vain Jumalan Pyhän Hengen antamalla ajalla ja tavalla. Kaiken sen, mitä me tarvitsemme sielumme autuuteen, on Jumala kirkkaasti ja monipuolisesti avannut.
Jos eMme kaikkia ajan tapahtumia osaa oikein sovittaa, ei se ole silloin meille tarpeellistakaan. Kaikesta kuuluu kunnia vain Jumalalle. Hän antaa meille vain sen verran, kuin meidän "värkkimme" kestävät.
Kirjoitettu 18.5.1966
TELEVISIO TUO HUOLIA
Olin nähnyt jo Amerikan matkallani televisioon liittyvät vaarat. Ohjelmat olivat usein uskoa turmelevia. Kun laite alkoi yleistyä Suomen kodeissa 1960-luvun alussa, ryhdyttiin sen vaaroista keskustelemaan kristittyjen kesken.
Monet kyselivät, sopiiko televisio uskovaiseen kotiin ja voiko uskovainen toimia television myyjänä.
Eräältä rauhanyhdistykseltä saapui toivomus, että kysymys otettaisiin keskustelun aiheeksi seuraavissa suviseuroissa.
Kesällä 1963 keskusteltiin televisiosta SRK:n vuosikokouksessa Ylivieskassa. Kokous totesi yksimielisesti, ettei televisio sovi kristittyyn kotiin sen uskoa turmelevan sisältönsä vuoksi.
Kannanilmaisu kuului kokonaisuudessaan seuraavasti:
- Rakkaat veljet! Minä neuvon teitä niin kuin outoja ja muukalaisia, välttäkää lihallisia himoja, jotka sotivat sielua vastaan. (1. Piet. 2:11). Jumalan sanan perustella uskon ja hyvän omantunnon säilyttämiseksi televisio ohjelmineen ei sovi kristittyyn kotiin, josta syystä kristitty ei voi myöskään ammatissaan edistää tälläisten välineitten liiketoimia.
Olosuhteitten pakosta vanhurskaskin joutuu tässä maailmassa elämään epäuskoisten seassa, josta apostoli Pietari sanoo: "Ja on pelastanut hurskaan Lootin, joka riettaisilta ihmisiltä heidän haureutensa menolla vaivattiin, sillä hän oli hurskas ja asui heidän seassansa, ja kuitenkin senkaltaisia piti näkemän ja kuuleman, he vaivasivat sitä hurskasta sielua joka päivä väärillä töillänsä."
Tälläkin kohdalla tahtoo Herra hoitaa seurakunnassaan, kuten profeetta sanoo: "Kadonneet tahdon minä etsiä ja eksyneet tallelle tuottaa, haavoitetut sitoa, heikkoja vahvistaa." (Hes. 34:16)
(SRK:n vuosikokouksen kannanilmaisu Ylivieskassa 1963.
Useimmat niistä, jotka olivat television hankkineet, osoittivat kuuliaisuutta Jumalan seurakunnalle ja laittoivat sen pois. Mutta oli myös muutamia sellaisia, jotka eivät yhtyneet yhteiseen näkemykseen asiassa. He saattoivat sanoa, että kyllä televisio hyväksytään, kun joitakin vuosia kuluu.
Vastaukset 11
Vanhimmat
einarisetä:
"Raamattu opettaa ehdottomaan raittiuteen suhteessa alkoholiin. Tämä koskee myös keskiolutta.
"
Raamattu opettaa kristityitä että: käyttäkää alkoholia kohtuudella.
Ehdotonta raittiutta ei Raamatussa ilmoiteta kristityn elämänohjeeksi yhtään missään kohdassa.
einarisetä opettaa siis väärin
On se kuitenkin hyvä, kun tuovat niin selvästi esille sen, ettei Jeesus ollut vl.
Jeesuksen ensimmäinen ihmeteko, oli valmistaa viiniä Kaanaan häissä.
Teki ja joi viiniä = ei VL
Kristillisyydessä ei ole ymmärretty niin, että tupakka sinänsä olisi synti, eikä sitä ole siksi saarnattu, mutta se muodostuu nuorille Jumalan lapsille sittenkin sellaiseksi asiaksi, ettei se ole hyvä vanhempien edessä, ja kun se ei ole hyvä vanhempien edessä, ei se ole hyvä myöskään Jumalan edessä. Tämänkin otamme sellaisena asiana, ettei siitä tehdä itselle paulaa, siksi sitä ei ole tarkoitettu
Kirjoituksessa on selvästi havaittavissa HS:n vaikutus.
Tuo tiirikointijuttu oli ainakin HS:n opetusta liittyen Jumalanhuoneen hallitusoppiin. Ainoastaan SRK:lla ja SRK:n hyväksymillä saarnaajilla, erityisesti maallikkosaarnaajilla, oli avaimet, joilla Raamatun sai auki ilman tiirikointia. Kaikki ev.lut.kirkon papit joutuivat ja ilmeisesti nykyäänkin joutuvat tiirikoimaan Raamatun auki saarnatakseen kirkkokansalle.
Tuo tv-juttu kai on HS:n opetuksen seurausta puhtaimmillaan.
Kirjoituksissa päinvastoin heijastuu oppi, joka on ollut voimassa Jumalan valtakunnassa aina aikojen alusta asti.
Jeesushan teki, käytti, ja tarjoili toisillekin humalluttavaa hyvää viiniä
einari tiukkuudessaan kielsi jopa keskarin myymisenkin
Julistuksessa heijastuu kolmen kyynärän jumalaoppi.
Kirjoituksissa mainittu:
"Jumalan sanan perustella uskon ja hyvän omantunnon säilyttämiseksi televisio ohjelmineen ei sovi kristittyyn kotiin, josta syystä kristitty ei voi myöskään ammatissaan edistää tälläisten välineitten liiketoimia."
Mitä peliä se tällainen on. VL-tukkuliikkeet nykyään myvät niitä että "OVET PAUKKUU"
sana muuttuu, Jumalan sana ei.
MOT: SRK-lestadiolaisuus yhteisönä on kolmen kyynärän epäjumala.
lukiessa tuli mieleeni, kuinka montaa jeesusta minäkin taksikuskina Oulussa kirjakauppaan piirimielisairaalasta kuljetin Raamatun ostoon tai kuinka nämä sairaat sisaret ja veljet mielisairaalan pusikoissa ilojaan kastruoituina hankkivat ja syntinsä anteeksi keskenään julistivat
No niin, seuraava kertomus on siis Einari Lepistön kirjasta "Jumalan sanan perustalla".
LEVOTTOMUUDEN AIHEITA
Muutaman vuoden ajan oli eräiden pappisveljien saarnoissa ilmennyt erilaista käsitystä sakramenteista ja seurakuntaopista kuin mitä kristillisyydessä oli aikaisemmin opetettu.
Heidän saarnoistaan ei kuulunut puhtaana Kristuksen oppi. Olin miettinyt tätä asiaa seuramatkoilla.
Heitä kuunnellessani tuli aivan pelko: voi, kun he eivät poikkeaisi Kristuksen opista.
Heillä ilmeni saarnoissaan esimerkiksi synninpäästön julistamisen väheksymistä. keskusteluissa he saattoivat olla sitä mieltä, että evankeliumin pyytäminen saarnan aikana kirkossa ja ehtoollistilaisuudessa häiritsee toimitusta. Eräs pappisveli sanoi: -Ehtoollisen vietto on niin pyhä toimitus, ettei sitä saa häiritä siunauksen pyytämisellä.
Huolenaiheet lisääntyivät Kuopion suviseuroissa 1957. Siellä oli seurakuntavanhinten ja puhujien kokouksessa esillä kasteen sakramentti. Alustajina olivat kristillisyydessä tutut puhujat, tuomiorovasti L.P.Tapaninen Oulusta ja maanviljelijä Toivo Leppänen Kannonkoskelta.
L.P.Tapaninen toi alustuksessaan esille, että kastamattomille lapsille ei kuulu taivaan valtakunta. Hän esitti myös, että uudestisyntyminen - Jumalan lapseksi tuleminen - tapahtuu kasteessa.
Alustus aiheutti syvää levottomuutta. Jumalan seurakunnassa oli aina ymmärretty Vapahtajan opetuksen mukaisesti, että lapset ovat uskonsa tähden autuaita. Laestadiuskin kirjoitti: "Lapsille kuuluu taivaan valtakunta jo ennen kastetta heidän uskonsa nojalla siitä syystä, ettei heillä ole mitään epäuskoa--."
Nyt oli esitetty uudenlainen käsitys. Samana keväänä Utajärvellä pidetyssä pappisveljien kokouksessa asetuttiin tukemaan Tapanisen näkemystä. Opilliset eroavaisuudet tulivat kesän ja syksyn kuluessa laajasti tietoisuuteen.
Konttorilla pohdimme Eino KImpimäen kanssa, pitäisikö meidän kysellä hieman laajemmin veljien mielipidettä ongelmasta, varsinkin kun olimme SRK:n palveluksessa.
Olisko maallikkopuhujien hyvä kokoontua keskustelemaan tilanteesta?
Vanhoillislestadiolaisia puhujia oli yhteensä noin 300, joista 70-80 oli kansankirkkomme pappeja.
Keskustelimme ensin Oulun puhujaveljien kanssa.
Tämän jälkeen kutsuimme koolle puhujia eri puolilta maakuntaa, muun muassa Kajaanista, Kemistä, Oulusta, Raahesta ja Ranualta.
Yhden iltapäivän keskustelimme Eino KImpimäen olohuoneessa nummikadulla. Kysyimme, mikä oli veljien käsitys asiasta. Teimme sitten yksimielisen esityksen työvaliokunnalle, että puhujat kokoontuisivat laajemmin keskustelemaan tilanteesta.
Maallikkopuhujien kokous pidettiin Oulun rauhanyhdistyksellä 6.-7.11.1957. Siinä ilmaistiin huoli siitä, että opillisten harhojen myötä Jumalan valtakunnan rajat olivat joiltakin pappisveljiltä hämärtymässä. Oltiin huolissaan erityisesti heidän kasteopetuksestaqan. Kokous laati julkilausuman, jossa todettiin entisen ymmärryksen mukaisesti, että lapsi on uskovainen ja saanut Pyhän Hengen jo ennen kastetta.
Julkilausumassa todettiin muun muassa:
- Puhujain kokous tahtoo Raamatun hengen mukaan todeta, että lapsi on uskovainen ja Pyhän Hengen saanut jo ennen kastettakin ja että kasteessa hänet otetaan uskovaisena hyvän omantunnon liittoon Jumalan kanssa. Ehtoollinen on uskovaisille asetettu armoateria uskon vahvistukseksi.
Kun näissä sakramenteissa ja syntien anteeksiantamisessa esiintyy usein epäraamatullisuutta ja arkuutta, tahtoo maallikkopuhujaveljien kokous terottaa sitä, että autuutemme asia on niin kallis, että meidän on pysyttävä tinkimättä Kristuksen opissa ja tunnustuksessa--.
(maallikkopuhujien kokouksen julkilausuma 7.11.1957)
Kokouksessa ilmeni omakohtaisen uskon hoitamisen halua. Veli toisensa perään nousi tekemään parannusta kertoen:
- Kyllä me olemme niin paljon valvoneet tässä asiassa ja kuivanneet sydämemme. Olemme asioita värittäneet ja hosuneet silloinkin, kun ei ole vielä ollut Jumalan aika. Tällaista yleistä itsensä löytämistä tapahtui.
Koimme siunattuna asiana, että Jumala hoiti meitä evankeliumillaan.
MURHEELLISTA KEHITYSTÄ
Yhteiskunnassamme 1960-luvulla alkanut arvojen murros jatkui 1970-luvulla. Lapsirajoitusten ja abortin lisäksi alkoi avioliiton pyhyyttä murentaa avoliitto. Avioerot lisääntyivät, ja niiden saamista helpotettiin lainsäädännöllä.
Jumalan säätämän lepopäåivän arvo laski. Kansan siveellisen elämän rappeutuminen näkyi räikeänä.
keskioluen tultua myyntiin elintarvikemyymälöihin ja kahviloihin oli yhä suurempi osa kansasta ja nuoremmista ikäluokista luisunut käyttämään alkoholia. Tämä oli johtamassa jossakin määrin myös huumeiden käyttöön. Ongelma näkyi hälyttävänä siinä määrin, että SRK:n puhujienkokouksessa 1974 tähdennettiin, että alkoholi on johtamassa kansaamme rappioon, ellei ryhdytä kiireellisiin toimenpiteisiin sen käytön vähentämiseksi.
Suurimmat vaikeudet kasvatustyössä aiheutuivat koululaitoksessa tapahtuneista muutoksista. Uskonnon tuntimäärät laskivat, ja monista oppikirjoista ohentuivat keskeisimmät kristinopin perusasiat. Kouluihin oli tullut elokuvia, teatteria ja tanssiopetusta, ja oppilaille ryhdyttiin antamaan ehkäisyvalistusta.
Ajan henki suosi vapaata kasvatusta. Lasta ei saanut neuvoa, eikä kieltää, vielä vähemmän nuhdella tai rangaista. Tämän seurauksena oli kasvamassa vanhemmilleen tottelematon sukupolvi, josta raamattu varoittaa. Monet vanhemmat koettivat kuitenkin kasvattaa lapsiaan hyviin tapoihin, kuuliaisuuteen vanhemmille ja esivallalle sekä Jumalan kunnioitukseen.
Kristityitä neuvottiin pysymään elämässään Jumalan sanan turvallisella perustalla. Tärkeintä oli omakohtaisen uskon säilyttäminen hyvässä omassatunnossa. Kasvatustehtävässä nähtiin tärkeimpänä evankeliumin kylvö lasten sydämiin. Samalla korostettiin myös sitä, että oli tärkeää kasvattaa lapset jo pieninä tottelevaisiksi ja hyviä tapoja noudatettaviksi.
Kunnat saivat ohjeita ehkäisyneuvonnan järjestämisestä. Lääkärien ja terveystyöntekijöiden oli ryhdyttävä antamaan ehkäisyvalistusta. Uskovaiset terveystyöntekijät olivat ahdistuneita tästä suunnitelmasta. Monet ottivat yhteyttä SRK:lle kysellen, mitä voisimme tehdä.
Kutsuimme uskovaiset terveystyöntekijät koolle keväällä 1974. Paikalle saapui yli kaksisataa alan henkilöä. Tilaisuudessa olivat esillä abortti, perhesuunnittelu ja muut kansanterveyslain tuomat ongelmat. Keskustelun pohjaksi kuultiin kolme alustusta, joiden pitäjinä olivat lääkäri, terveyssisar-kätilö ja lakimies.
Keskustelun puheenvuoroissa tuli yksimielisesti esille, ettei kristitty tahdo osallistua aborttiin, sterilisaatioon ja ehkäisyneuvontaan omantunnon syistä.
Ihmiselämän lopettaminen on murhan synti, tapahtui se vaikka sikiöasteella. Myös syntymä on Jumalan kädessä, ei ihmisen päätettävissä. Eräät työntekijtä kertoivat hakeneensa erivapautta omantuntonsa vastaisista tehtävistä. ja heille oli järjestetty muuta työtä.
Eräässä opetussairaalassa uskovaiset hoitajat ja opiskelijat olivat joutuneet vaikeuksiin, kun he eivät halunneet osallistua abortin valmisteleviin toimenpiteisiin. Lähetimme sairaalan johtajalle kirjeen. Toimme siinä esille, että kristityt hoitajat haluavat tehdä työnsä tunnollisesti. Toivoimme, etteivät heidän työjärjestelynsä aiheuttaisi omantunnon ristiriitoja.