Kun usko Jumalaan romahtaa ja kuolee, tuntuu, että elämä on ilman tarkoitusta. Näin usein kuulee.
Onko asia todella niin?
Oman maailmankuvan romahtaminen ei ole mukavaa. Ihminen toivoo elämäänsä pysyvyyttä ja turvallisuutta. Jokainen avioero ja ihmisuhteen rikkoontumien syö miestä ja naista. Sama pätee henkisellä puolella. Ihminen kaipaa ihanteita ja itseään suurempia ja arvokkaampia asioita. Uskonto tarjoaa oman tukensa ihmisen eheydelle ja elämänhallinnalle.
Kun usko kuolee, jää paljon hyvää ja kaunista vielä jäljelle. Ihminen vapautuu elämääm terveen järjen varassa ja kohtaamaan jokaisen päivän ainutkertaisuuden. Elämä on tässä ja nyt. Tämä hetki on kullankallis. Silloin sitä tajuaa perheen ja lähimmäisten arvon aivan uudella tavalla.
Sisältöä elämään saa lisäksi työstä ja harrastuksista sekä hyvää mieltä olemalla aidosti hyvä kaikkia kohtaa. Kun elämä on vain tässä ja nyt, miksi tuhlata se vihaan ja kiihkoon, kun voi antaa itsestään hyvän kuvan kaikille. Ihmisen ei tarvitse enää kiihkoilla Jumalan puolesta ja olla suvaitsematon, kun ei ole olemassa mitään jumalaa eikä uskoa.
Elämän tarkoitus on aina itse elämä ja rakkaus, oli sitten uskossa tai ei. Järjen avulla voi löytää kaikki humanistiset elämänohjeet, joita hyvä uskotokin voi tarjota parhaimmillaan. Ilman ikuistakin elämää voi olla onnellinen.
Onko asia todella niin?
Oman maailmankuvan romahtaminen ei ole mukavaa. Ihminen toivoo elämäänsä pysyvyyttä ja turvallisuutta. Jokainen avioero ja ihmisuhteen rikkoontumien syö miestä ja naista. Sama pätee henkisellä puolella. Ihminen kaipaa ihanteita ja itseään suurempia ja arvokkaampia asioita. Uskonto tarjoaa oman tukensa ihmisen eheydelle ja elämänhallinnalle.
Kun usko kuolee, jää paljon hyvää ja kaunista vielä jäljelle. Ihminen vapautuu elämääm terveen järjen varassa ja kohtaamaan jokaisen päivän ainutkertaisuuden. Elämä on tässä ja nyt. Tämä hetki on kullankallis. Silloin sitä tajuaa perheen ja lähimmäisten arvon aivan uudella tavalla.
Sisältöä elämään saa lisäksi työstä ja harrastuksista sekä hyvää mieltä olemalla aidosti hyvä kaikkia kohtaa. Kun elämä on vain tässä ja nyt, miksi tuhlata se vihaan ja kiihkoon, kun voi antaa itsestään hyvän kuvan kaikille. Ihmisen ei tarvitse enää kiihkoilla Jumalan puolesta ja olla suvaitsematon, kun ei ole olemassa mitään jumalaa eikä uskoa.
Elämän tarkoitus on aina itse elämä ja rakkaus, oli sitten uskossa tai ei. Järjen avulla voi löytää kaikki humanistiset elämänohjeet, joita hyvä uskotokin voi tarjota parhaimmillaan. Ilman ikuistakin elämää voi olla onnellinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
siinä opiksi otettavaa muslimeille ja meille muillekin.
Kiitos kommentista. Elämä vailla uskontoja ei ole kurjaa eikä lohdutonta. Ihminen voi olla tyytyväinen ja onnellinen ilman uskontojakin. Tämä on minusta hyvä sanoa ääneen kaikille.
Islamistakaan luopuminen ei ole elämän loppu. Luulen, että ateismista ei saa paljon jutella avoimesti muslimiperheissä tai epäuskosta annetaan hyvin kielteinen kuva. Rakkauden uskontoa ei tarvitse opettaa pelottelemalla tai uhkaamalla. Aina on vaihtoehtoja.
Elämässä on tarkoitusta aina, vaikkei uskoisi Jumalaan. Haluan rohkaista jokaista olemaan oma itsensä ja kuuntelemaan itselleen rehellisesti elämää ja uskontoja. Elämä jatkuu, vaikka jopa Jumalat kuolisivat.