Elätän tällä hetkellä neljää ihmistä palkallani, jonka netosta menee yli puolet autoon ja asunnon maksamiseen. Vihaan perhettäni, koska sen aikuiset miehet eivät voi/osaa hoitaa/ymmärrä/huvita/kiinnosta hoitaa omia asioitaan. Kaikki ikävyys ja hermoilu lankeaa aina minulle, joka hoidan oman talousasiani niin kuin pitää, koska olen vastuuntuntoinen ja ennakoin talouteni etukäteen. Tulen hulluksi heidän kanssaan, elämä tuo aivan jatkuvasti muutenkin vain surua ja taloudellisia menetyksiä ja muita takapakkeja. Jaksamiseni on nollassa, mutta silti nousen sängystä ylös aamuisin ajatellen että muuta keinoa selviytyä ei ole, koska kukaan ei voi auttaa minua tässä käsittämättömässä näkymättömässä taakassa. Ihmisiä ei voi heitellä elämästään aina noin vain pois tai takaisin. Siitä tässäkin on kyse. Onnekkaita ovat ne jotka siihen pystyvät. Järkipuhe miehiin ei auta, he vain lorvehtivat päivästä toiseen, eivätkä ota itseään niskasta kiinni parantaakseen itse omia talousasioitaan. Tänään maksoin ruokarahoista sadan euron puhelinlaskun, joka ei kuulunut minulle sekä sakot jotka eivät kuuluneet minulle. Vanhimman lapsen opintoraha on evätty toistaiseksi eikä ole tietoa, saako hän sossustakaan rahaa. Korko puhelinlaskussa olisi ollut 11 prosenttia eikä seuraava jo saapunut vielä isompi lasku saa lykkäystä ellei edellistä makseta. Velat ovat tuhansissa - muttei itselläni, vaan tällä kauhealla perheelläni. Inhoan katsella tällaista taloudenpitoa omassa huushollissani. Kunpa saisinkin pihalle molemmat aikuiset. Sekin on vain haavetta. He kun eivät lähde mihinkään, kun vasta sitten, kun heillä on rahaa. Ja silloinkin ryyppäämään. Ja minä jään pienen lapsen kanssa kahdestaan, vailla aikuista tukea ja seuraa. Sitähän minä juuri toivonkin, niin varmasti.
elätänkö kahta aikuista miestä
neljän elättäjä
111327
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Et tee lapsillesi palvelusta vaan karhunpalveluksen elättäessäsi heitä.
Ei ole tosi rakkautta antaa heille kaikkea valmiiksi, ilman omia ponnisteluita, ei maailma toimi niin kodin ulkopuolellakaan ja se on heidän hyvä oppia.
Koska he oppivat aikuisiksi ja ottamaan vastuun tekemisistään jos aika ei ole nyt?
Älä pelkää eivät he sinua vihaa kun ensiksi selität kunnolla miksi toimit niin kuin toimit (ole avoin raha-asioissasi, näytä oman jaksamisesi taso, ja kerro että teet niinkuin teet heidän parhaaksesi ja koska rakastat heitä)
Tällaisessa tapauksessa on pakko ottaa kovat keinot käyttöön. Olet ilmeisesti tähän mennessä opettanut pojat liian hyvälle, kun he ovat tottuneet siihen, ettei asioista tarvitse huolehtia. Nyt sinun on kovetettava mielesi. Pojat menkööt vaikka velkavankeuteen, jos eivät muuten opi. Tämä ei tietenkään tarkoita täydellistä hylkäämistä, vaan voit edelleen puhua heidän kanssaan, opastaa heitä käytännön asioissa jne., mutta laitat heidät vastaamaan tekemisistään.
1. Ilmoitat, ettet maksa enää yhtään heidän laskuistaan, ja myös pidät tämän päätöksen -muuten maksat niitä vielä 20 vuoden päästäkin. Et ole aikuisten ihmisten elatusvelvollinen, eikä muiden ottamat velat ole sinun murheesi, ellet ole erehtynyt takaajaksi.
2. Käsket, komennat, pakotat heidät muuttamaan muualle. Pienenä painostuskeinona voit keksiä uusia käyttäytymissääntojä kuten hiljaisuus asunnossa klo 20-06, työvuorot/ruuatta jättäminen, jne. Sano, että vain mammanpojat asuvat aikuisena äitinsä luona.
3. Jos edellinen ei auta, muuta itse pois, sellaiseen asuntoon, johon he eivät voi tulla perässä. Omistusasunnosta on tietenkin vaikea lähteä.. Vuokra-asunnon kohdalla muista irtisanoa vuokrasopimus/siirtää se poikien nimelle, ettet joudu vastuuseen seuraavasta maksamattomasta vuokrasta.
Ja aika radikaalia muutosta. Kyseinen ihmistyyppi ei nimittäin muutu, ainakaan kovin helposti tai nopeasti. Tiedän kaveripiiristäni esim. yhden ihmisin, joka edelleen lypsää äidiltään suuren osan rahoista vaikka on kohta 40-v.
Voimia sinulle. Ajatukset vain kirkkaina ja selviytymissuunnitelmat kehiin.
jos sinun on pakko maksaa heidän puhelinlaksujaan,laita edes niihin jokin saldoraja esim 20 euroa kuukaudessa.100 euroa puhelinlasku on aivan kestämätön kelle tahansa.
eikös ne puh. laskut ja sakot ole määrätty näiden asianomaisten nimellä? Eihän ne puhliittymät sun nimissä ole eikä poliisisetä sinua ole sakottanut?
Eli älä maksa tuommoisia. Jos asianomaiset eivät itse hoida rästejään niin kyllä se operaattori pitää saamisistaan huolen ja sulkee liittymän ja poliisi omistaan.
Sinua käytetään hyväksi koska et pistä hanttiin - olet helppo.
tosissaan. Mistä olet sen pikkulapsen saanut? Onko sekin poikiesi hankkeita?
Älä anna käyttää itseäsi hyväksi!
Kutsu heti vielä tänään koko porukka perheneuvotteluun!
Lyö pöytään kuukauden laskut ja oma palkkakuittisi. Kerro että nyt meno loppuu ja MYÖS TEE SE! Eli kerro aikuisille lapsillesi, että et enää maksa heidän menojaan ja jos he asuvat samassa taloudessa, he maksavat oman osuutensa (eivät kuitenkaan maksa, siis joko he muuttavat tai sinä muutat) elämisestä, asumisesta, ruuasta jne.
Anna kännylaskujen ja sakkojen erääntyä, eiväthän ne ole sinun nimissäsi. Vaikka kuinka pahalta tuntuu, anna poikien mennä vaikka veloistaan vankilaan, poliisin hakea kotoa jos ei muu tehoa. Eiväthän he muuten ota vastuuta omasta elämästään. Rahat kuluu heillä pelkästään ryyppäämiseen? No sitten et osta ruokaa kotiin, et tee sitä muille kun itsellsi ja nuorimmalle pojallesi.
Eli joko muutat pois itse pienen lapsesi kanssa tai annat käyttää itseäsi edelleen hyväksi. Tuo pelihän jatkuu aivan niin kauan kun maksat säälistä tai maanittelusta laskut. Älä ole pahvi, tee jotain!
Hienoa, että olet väsynyt tilanteeseen. Nyt sinulla on hyvä kannustin pistää aikuiset koltiaiset omaan elämään. Sanot, että et jaksa etkä halua vetää heitä loppuelämää perässäsi. Kyllä sinulla on jo oikeus elämää nuorimmaisen kanssa kahdestaan. Kyllä se yhteiskunta pojista huolehtii. Et voi suojella ja varjella heitä loppuelämää. He juotuvat ottamaan itsestään vastuun, kun pistät omaan asuntoon asumaan. Ota rohkeasti yhteyttä sosiaalitoimistoon, ja kerro tilanne rehellisesti. Varmasti he auttavat sinua.
noin siinä sitten käy, kun paapotaan ja paapotaan, eikä minkäänlaista kuria pidetä. Lapsi käyttäytyy juuri niin, kuin on kasvatettu. Turhapuroja tähän maahan syntyy joka päivä, et ole varmaankaan ainut kyseisen ongelman kanssa.
ja viimeinen erhe, murheellisten laulujen maa
En ole päivääkään ollut sosiaalityöntekijänä, mutta kyllä voisi kuvitella olevan helppoa sanoa että nyt ulos täältä omaan kotiin.
Siinä mielessä myötätuntoni on poikiesi puolella (ja siksi vastaankin) että itsekin olin osa-aikatöissä juuri yliopiston jälkeen, ja jouduin asumaan suht pitkään vanhempieni luona. Ostin kuitenkin omat ruuat ja maksoin omat laskut.
Njää, Siperia opettaa. Mäkeen vaan, ihan kylmästi, jollei lapsesi edes yritä rakentaa omaa tulevaisuutta.