En kysy, että mikä on kaikkein kauhein kauhuleffa, vaan kysyn millainen on kaikkein kauhein kauhuleffa?
Eli millainen olisi sellainen kauhuleffa, joka saisi kunnolla paineet nousemaan, ja se jäisi pyörimään mielenpäälle?
Eli millainen olisi sellainen kauhuleffa, joka saisi kunnolla paineet nousemaan, ja se jäisi pyörimään mielenpäälle?
Vastaukset 9
Vanhimmat
1. wolf creek, siinä jää miettimään leffan jälkeen paljonki
2. teksasinmoottorisahamurhaaja- pahan alku
heikkohermoisille raakaa toimintaa ja sadismismia, kannattaa katsoa, tässä painetta saa helposti nousemaan.
3. hostel, ihan hyvä, heikkohermoisille kauhea, ei mulle, kun kauhuystävä oon
4. saw 3
5. kauna 1 ja 2
Parasta viihdettä!
Yksi tabu jota edes kauhuelokuva ei ole uskaltanut käsitellä on lasten tappaminen, tai oikeastaan sen näyttäminen.
Olisi helppo hankkia elokuvalle kyseenalaista mainetta ja kunniaa teurastamalla valkokankaalla yksityiskohtia peittelemättä lapsia, ja uusi kulttileffa olisi valmis!
Eli mahdollisimman julma elokuva.
Julmia ja häiriintyneitä elokuvia kauhussa on luotu yllinkyllin, esim. kannibaalielokuvien auteenttiset eläinrääkkäykset, mutta lasten tappaminen on tabu johon ei ole uskallettu tarttua.
En välttämättä haluisi nähdäkään sellaista valkokankaallla, ellei se sitten palvele tarkoitusta, mutta tämänkaltainen elokuva jäisi varmasti pyörimään mieleen pidemmäksikin aikaa.
Se on kyllä varsin arka aihe, mutta kauhu on kauhua ja sitä pitää pelätä.
Varsin monet pahoittavat mielensä kyseisestä aiheesta, mikä johtaa tekijöiden vihaamiseen tai vastaavaan.
Tietysti oikean tyyppinen "lastentappo"leffa herättäisi kiinnostusta, mutta aihetta on vaikea valikoida. Esimerkiksi, jos leffassa on murhaajapedofiili, niin se aiheuttaisi pahennusta ja suurta keskustelua julkisuudessa.
Aihe olisi kyllä arkipäiväinen jne...
Katso se, niin tiedät miksi mainitsin sen
Mieleepainuva epäilemättä, mutta myös huono kuin mikä!
En voi tajuta sitä, miten jotkut elokuvataiteesta jotain ymmärtävät voivat ylistää CH:n kaltaista roskafilmiä, elokuvasivusto Elitistinkin yleensä asiantuntevat arvostelijat antoivat tälle torsolle pistekeskiarvoksi 4 tähteä!
Elokuvassa ei ole muuta hyvää kuin loistava musiikki ja ajoittain tunnelma, joka sekin rakentuu pitkälti musiikin ansiosta. Muuten elokuva on rikkonainen, kohtaukset irtonaisia, (vaikkakin on onnistuttu luomaan pari ikimuistettavaa kohtausta) ja näyttelijät ja heidän dialoginsa kiusallisen kökköjä. Leffan sanomakin on niiiiin alleviivattu, että pahaa tekee.
parhaiten tätä Deodaron tekelettä kuvaa sana amatöörimäinen.
Joku voisikin valottaa, minua ymmärtämätöntä, mikä tekee tästä leffasta niin merkittävän!
Deodato onnistui paljon paremmin yhdessä aiemmista kannibaalifilmeistään Jungle Holocaustissa, jota voi jo kutsua hyväksi elokuvaksi!
Cravenin Last House On the Left oli jotenkin niin todellinen että mun teki pahaa. Varsinkin kun viime aikoina on ollut lehdissä juttua esim. Oulussa tapahtuneista raiskauksista (kolme miestä pitelee 17-v tyttöä paikallaan kun yksi raiskaa sitä). Tuo tulee mieleen kotio baarista kävellessä.
Olen niin skeptikko ettei yliluonnolliset jutut oikein sykähdytä, ja Hannibal Lecterin tapaisia tyyppejä on kuitenkin aika harvassa, mutta tuollaista voisi oikeasti tapahtua.