LEVIEN TUNNISTAMINEN

Elikkä pistän tähän pikkuisen listaa levien tuntomerkeistä..ja vastatoimista

VIHERSAMENNUS

-Vesi vihreää,sameaa läpinäkymätöntä(Keijulevää)

TUPSULEVÄ

-Väriltään tummanvihreitä.yhdestä pisteestä tupsumaisesti leviäviä haaroittumattomia ,2-20mm;n pituisia rihmoja.

PENSASLEVÄT

-Väriltään vaaleenvihreetä,lähtee myös ns.yhdestä pisteestä pensasmaisesti leviämään haaroittuvia 15-25mm pituisia rihmoja.

TURKKILEVÄT

-On sellasta ohutta noin 2-20 mm pituisia haarattomia rihmoja jotka kasvaa niin tiheässä että muodostaa sellasen turkkimaisen pinnan.

SINILEVÄT

-Limainen,irtonainen siniviherrusehtava kelmu,HAJU voimakasta ja pistävvää

PIILEVÄ

-On sellaista ohutta,tiivistä mutta sormilla hieromalla lähtee helposti pois,
Väritykseltään ruskeeta ja tekee sellaisen kelmun erilaisille pinnoille

VIHREÄT TÄPLÄLEVÄT

-Pieniä,n muutaman millin läpimitoiltaan olevia vaaleenvihreitä täpliä.Laseissa yleensä niitä huomaa.

MUSTAT TÄPLÄLEVÄT

-Eli pieniä ,tummanvihreitä täpliä jotka saattavat kasvaa silleen yhteen.


-Vielä joitain vastatoimia yms LEVISTÄ-

SINILEVÄ

Sinilevää tulee jos altaassa on liikaa ravinnekuormitusta eli jos Nitriittiä,Nitraattia,Fosfaattia on lisääntynyt akvan veteen.
Sinilevät sietää jopa 200 mg/litra Nitraattitason nousun(viherlevät n30mg/L)
Elikkä tämän vuoksi saattaa tulla Sinilevää juuri perustettuihin altaisiin
koska bakteerien hajoitus toiminta ei ole vielä täydessä vauhdissa ja veteen kertyy näin ollen kaikenlaisia typpiyhdisteitä esim kalojen liikaruokinnasta ja ulosteista.

VASTATOIMET:Kun akva on perustettu huolellisesti (KYPSYTETÄÄN),ei sinilevien ns massaesiintymiselle ole edellytyksiä.Jotkut kalat ,kuten esim synnyttävät hammaskarpit voivat osaltaan hieman auttaa,sillä kun ne näykkii jatkuvasti kasvien ja kivien pintoja niin samalla ne häiritsevät sinilevien kasvua.
Myös eräät ripsimonnit voi järsiä sinilevää.

Mutta jos sinilevää alkaa jostain syystä tulla altaaseen on syytä hieroa se alustastaan irti ja imuroida(lapota) ne pois.
Toiminta uusitaan päivittäin muutaman päivän ajan ,kunnes leviä ei enää ilmesty.Samalla lopetetaan kalojen ruokinta muutamaksi päiväksi .

PIILEVÄT
niitä on useita tuhansia erilajeja n 5000lajia tunnetaan jotka kuuluu ns kultaleviin.
Useimmat niistä kuuluu mereiseen planktoniin kuuluvia perustuottajia.Eräät lajit taasen muodostuu akvaarioihin.
VASTATOIMET
-piilevät ovat yleensä ns pioneerileviä jotka ilmestyy kanssa yyleensä uusiin akvoihin ja sitten häviävät itsestään muutaman viikon kuluessa kun akvan biologiset toiminnat alkaa vakiintua.
Ei ole oikeestaan kovinkaan haitallista.

Jos taas KYPSYNEESEEN AKVAAN ilmestyy piilevää silloin on jotain häikkää??
-Huonontunut veden laatu
-liian vähän valoa

Elikkä mitattava veden NITRAATTIpitoisuus ja vaihtaa vettä noin kolmannes.Valon lisääminen myös voi auttaa.
Piilevän voi myös hieroa sormilla pois kasvien pinnoilta .Muilta pinnoilta esim hammasharjalla(Ei tarvi tahnaa ;OD)
Monet kalat kuitenkin tekevät tuon työn puolestasi.

VIHERLEVÄT
Niitä nyt sitten onkin jokunen laji jopa 10000.
Akvassa yleisempiä leviä on just viherlevät ja harmittomimpia.
Niiden kasvu on yleensä merkki hyvästä veden laadusta ja useemmat levänsyöjäkalat juuri järsiväyt sitä mielellään.
Mutta jos ne liikaa pääsevät leviämään niin silloin niistä rupee olemaan haittaa ne häiritsee akvan biologista tasapainoa ja tietty rumentavat "akvan maiseman"
Viherlevät kasvavat parhaiten kirkkaassa valossa,joten hieman kun vähennetään valoa saadaan kasvua hieman hillittyä.
Ei välttämättä paras ratkaisu koska taasen kasvitkin tarvitsee valoa menestyäkseen.
Eri viherlevät kumminkin poikkeavat hieman toisitaan ja samoin myös torjunta keinot.
jotkut on helppo hävittää ,toiset taas kiinnittyy tiukasti alustaansa ja ei tahdo irrota millään.
VIHREÄT TÄPLÄLEVÄT

Ei aiheuta kauheeya vahinkoa mutta on ikävän näköisiä katsella laseissa ja pinnoilla.
ilmestyy myös kovalehtisten kasvien vanhoille lehdille esim Anubiaat.
Niitä tulee yleensä uusiin akvoihin veden laadun huononemisen seurauksena.
Olojen vakiintuessa ne useimmiten katoaa ilman mitään erikois toimenpiteitä.
Postitorvikotilotja kiekkokotilot,Partamonnit ja Otot järsivät mielellään vihreitä täpliä.

HARSOLEVÄT
niistä nyt yleensä ei ole kauheesti haittaa muutakuin etualan matalille kasveille ,jotka ne voi kietoa kokonaan sellaiseen harsomaiseen vaippaan
VASTATOIMET:Voidaan poistaa lapolla imemällä ja imumonnit myös syövät näitä leviä.

RIHMALEVÄT
-Näiden elinvaatimukset ovat kutakuinkin samat kun kehittyneempien vesikasvien ja siten niiden esiintyminen kertoo hyvästä vedn laadusta.Toisaalta ne kumminkin kilpailevat vesikasvien kanssa ravinnosta.
VASTATOIMET
-Pitkät rihmalevät on helppo poistaa esim kietomalla jonkun puikon ympärille.
Useimmat levänsyöjä kalat saattavat niitä popsia ihan alkuvaiheessa.
Mutta tietty leväntorjunta aineet tappavat ne levät tai ainakin ehkäisevät niiden leviämisen.

TURKKILEVÄT
Sopivissa oloissa se kasvaa kaikkialle akvaan n viikossa.myös aktiivisesti kasvaville kasvin lehdille.
jos vesi on tarpeeksi kuormitettu kuonaaineilla niin saattaa tulla ns levien massaesiintymä.
Muuten valaistuksella tai vedenlaadulla ei ole suurta merkitystä näiden levien kasvulle.

VASTATOIMET
säännöllisia osittaisia vedenvaihtoja se ainakin ennalta ehkäisee turkkilevien kasvua.
Monet levänsyöjäkalat ja kotilot myös järsii lyhyitä levärihmoja.leväbarbi on yksi apuri mutta vain tietyn kokoisiin altaisiin.
Myös pitkävaikutteiset levän torjunta aineet auttavat

PENSASLEVÄT
kiinnittyessän kiviin ja kantoihin ne näyttävät ihan koristeellisilta ja komeilta jos vaan tykkää niin ei kannata niitä hävittää

VASTATOIMET
Jos taasen päättää ne hävittää niin ihan vaan nyppimällä irtoo koska ei ole kauheesti kiinnittyneenä alustaansa.

VIHERSAMENNUKSET
Vihersamennusten kehittymistä edistää voimakas valo ja ravinneikas vesi.
VASTATOIMET
muutaman päivän välein toistettu pohjan imurointi ja ja osittainen vedenvaihto auttavat ,kun akva on myös samanaikaisesti pimennettynä.
Vesikirput käyttävät myös ravintonaan keijuleviä.
Myös UV-valo auttaa ja suodatus pienihuokoisen piimaamassan läpi mutta piimaa on vaihdettava päivittäin.

PUNALEVÄT
Niitä tunnetaan n 3000 lajia ovat enimmäkseen merissä mutta joitakin lajeja elää myös virtaavissa suolattomissa vesissä.
Ne joskus vuosikymmeniä sitten kulkeutui Eurooppaan kaakkois-aasiasta tuotettujen kalojen mukana ja niistä on tullut aikasmoinen riesa,sillä niihin ei tahdo edes tehota leväntorjunta- aineet eivätkä perinteiset levänsyöjä kalatkaan välitä niistä

TUPSU-PARTA-MUSTAT TÄPLÄLEVÄT

Kiinnittyy tiukasti kaikille pinnoille ja voivat kasvattaa tiheitä kasvustoja.Runsaasti esiintyessään rumentaa akvan ja tukahduttaa kasvien kasvun peittäessään niiden lehdet

VASTATOIMET
-Punalevät tykkäävät virtaavista paikoista joten ovat tottuneet happirikkaaseen ja hiilidioksidiköyhään veteen.Näin ollen jatkuva hiilarin lisäys näyttäis ehkäisevän sen kasvua.
Ja tietty leväbarbi on tehokas levän tuhooja mutta tarvii reilusti tilaa akvalta.
Myös juovaimubarbi ,palettikalanpoikaset ja toisinaan partamonnin poikaset syövät tupsuja ja myös kotilot ja nuolimonnit.
Jos on levinnyt enemmänkin altaaseen kannattaa saastuneimmat kasvien lehdet nyppiä pois. jne...

NÄKINPARTAISLEVÄT
Useimmat levät ovat akvaariossa kiusallisia mutta poikkeuksena on tämä näkinpartaislevä.
Niitä kasvatetaan joitain lajeja ihan koristeeksi akvoihin ja kutualustoiksi mädinsirottelijoille.
Yleisinlaji on viuhkanäkinparta sekä eräät Chara-suvun lajitKumpiaki tavataan suomessa sisävesissä.

PALLOPARTALEVÄ
on kuin tummanvihreä karvapallo jonka läpimitta voi olla n 5cm.Keskusta kasvaa säteittäin tiheässä levärihmoja,ja kädessä puristettaessa pallo tuntuu pehmeältä vähä niinkuin pesusieneltä.
Pallopartalevä on sukua suomen rannikkovesissä kasvavalle ahdinparralle.
Sitä tavataan myös suomessa ainakin joissain etelärannikon vähäsuolaisissa merenlahdissa sekä venäjällä ja ilmeisesti myös keski-euroopassa.

meille lajia on tuotu silloin tällöin.

Se on erikoisen ulkonäkönsä vuoksi varsin hauska lisä akvaarion kasvistoon.
Se ei tartu kiinni alustaan ,vaan elää vapaasti pohjalla.

Leväpallo toimii eräänlaisena suodattimena,sillä se imee sisäänsä veden virtausten mukana kulkeutuvia leijuvia roskia ja lietettä.

Pallo kannattaa huuhdella käsissä varovasti puristellen muutaman viikon välein.


Korjatkoon tai/ja lisätköön viisaammat lisää!!!