Tämä Jeesuksen vertaus on pyörinyt mielessäni, sillä vaihdoin pari viestiä x-vl:n kanssa, hän sanoi: ”Olen tällä palstalla kysynyt tästä Jeesuksen vertauksesta, sitä, että miksi öljynmyyjät eivät itse olleet ollenkaan ylkää vastassa”. Niinpä kaiken järjen mukaan heidän olisi luullut olevan ylkää vastassa ensimmäisenä, koska heillä oli runsain mitoin ”öljyä”, jota he myivät. Sitä vastoin tyhmillä oli tyhjät astiat ja viisaillakin morsiusneidoilla oli, nippa nappa oma tarve.
Tämä vertaus löytyy Matt. 25:1 - 12 ”Oli kymmenen morsiusneitoa, jotka ottivat lamppunsa ja lähtivät sulhasta vastaan. Viisi heistä oli tyhmää ja viisi viisasta. Tyhmät ottivat lamppunsa mutta eivät varanneet mukaansa öljyä. Viisaat sitä vastoin ottivat lampun lisäksi mukaansa öljyastian. Kun sulhanen viipyi, heitä kaikkia alkoi väsyttää ja he nukahtivat. Mutta keskellä yötä kuului huuto: 'Ylkä tulee! Menkää häntä vastaan! Silloin kaikki morsiusneidot heräsivät ja panivat lamppunsa kuntoon. Tyhmät sanoivat viisaille: 'Antakaa meille vähän öljyä, meidän lamppumme sammuvat. Mutta viisaat vastasivat: 'Emme me voi, ei se riitä meille kaikille. Menkää ostamaan kauppiailta.
Mutta kun he olivat ostamassa öljyä, sulhanen tuli. Ne, jotka olivat valmiit, menivät hänen kanssaan häätaloon, ja ovi suljettiin. Jonkin ajan kuluttua toisetkin saapuivat sinne ja huusivat: 'Herra, Herra, avaa meille! Mutta hän vastasi: 'Totisesti, minä en tunne teitä.”
Biblia sanoo minusta viisaiden neitseiden vastauksen paremmin: ”Niin vastasivat taitavat, sanoen: ei suinkaan, ettei meiltä ja teiltä puuttuisi; mutta menkäät paremmin niiden tykö, jotka myyvät, ja ostakaat itsellenne.”
Kun me tätä Jeesuksen vertausta tutkimme, niin huomio kiinnittyy ensiksi siihen, että kaikki morsiusneidot olivat aika kehnoja uskovia – odottajia, nukkuivat, nukkuivat vaikka Jeesus on monissa yhteyksissä juuri tästä valvomattomuudesta varoittanut: Mark.!3:37 ”Minkä minä sanon teille, sen sanon kaikille: valvokaa!"
Kaikilla neidoilla oli kyllä lamput mukana, mutta tyhmät olivat olleet niin huolimattomia, etteivät olleet varanneet öljyä lamppuihinsa ja astioihinsa. Öljyn puuttumisesta tuli melkoinen hätä, koska keskellä yötä kuului huuto, ”Ylkä tulee!” Kun ylkä saapuu, silloin tulee lampussa olla öljyä, että lamppu palaisi.
Aina on ymmärretty, että raamatussa öljyllä kuvataan Pyhää Henkeä: 1 Sam. 16:13 ”Samuel otti öljysarvensa ja voiteli Daavidin siinä veljesten keskellä, ja Herran henki tuli Daavidiin ja pysyi hänessä siitä päivästä alkaen…”
Ps. 23: 5 ”Sinä katat minulle pöydän vihollisteni silmien eteen. Sinä voitelet pääni tuoksuvalla öljyllä, ja minun maljani on ylitsevuotavainen.”
Hebr. 1:9 ”Sinä rakastit oikeutta ja vihasit vääryyttä. Sen tähden Jumala, sinun Jumalasi, on voidellut sinut riemun öljyllä, sinut, ei kumppaneitasi.”
Jos me tätä vertausta tutkiessamme hyväksymme ilman lähempää tutkimista, siis sen, että Jeesus vertauksessa tarkoitti öljyllä Pyhää Henkeä, niin menemme harhaan, eikä vertaus avaudu meille. Tässä vertauksessa on ensinnäkin niin ihmeellinen asia, eli tämä: Jos öljyllä tarkoitetaan Pyhää Henkeä, niin Pyhää Henkeä ei kykene kukaan ihminen antamaan, ei kauppiaatkaan! Kun ihminen uskoo sovituksen sanan omalle kohdalleen, niin Jumala itse vuodattaa henkensä häneen, ei ihminen.
Mikä ainetta oli viisailla morsiusneidoilla lampuissa ja astioissa, aine jota viisaat neitseet eivät kenenkään kanssa suostuneet jakamaan. Voisi sanoa, että he aivan saidan tavoin itsekkäästi pitivät ja varjelivat ainetta itsellään. Eivät antaneet tilkkaakaan, sellaiselle jolta puuttui kokonaan, eivätkä he näin ollen saaneet lamppujaan palamaan.
Kun minä nyt sanon, että tuo aine mitä viisailla morsiusneidoilla oli, oli oikea usko, jonka valo tulisi aina näkyä. Tässä vertauksessa viisaat neitseet nukkuivat, nukkuivat, vaikka oli varoitettu. Tämän vertauksen Jeesus puhui meille varoitukseksi, ennen kaikkea siksi, että me ymmärtäisimme uskoa Jumalansanan päälle, eikä mentäisi ihmisoppien mukaan. Tästä valosta, Jeesus puhuu: Matt. 5:14 "Te olette maailman valo. Ei kaupunki voi pysyä kätkössä, jos se on ylhäällä vuorella. 15 Eikä lamppua, kun se sytytetään, panna vakan alle, vaan lampunjalkaan. Siitä sen valo loistaa kaikille huoneessa oleville. 16 Näin loistakoon teidänkin valonne ihmisille, jotta he näkisivät teidän hyvät tekonne ja ylistäisivät Isäänne, joka on taivaissa.”
Nyt tulemmekin toiseen vaikeaan kysymykseen: Kun viisailla neitseillä oli oikea usko, miksi he eivät suostuneet yhtään antamaan niille, joilta kokonaan puuttui? Eikö Jeesus juuri lähettänyt opetuslapsiaan saarnaamaan, että kaikkien ihmisten synnit on maksettu, ei tarvita muuta kuin uskolla omistaa tämä ilosanoma! Entä miksi öljykauppiaat eivät olleet ollenkaan vastassa ylkää, heillähän oli varastossa öljyä jota he myivät?
Kun nyt tätä tutkimme, niin vastaus löytyy myytävästä tuotteesta. Eli mitä uskovan tulisi myydä, tai lahjoittaa, omaa uskoaanko? Jos tämän uskova tekee, niin hukassa ollaan, käy ihan niin kuin vertauksessa sanotaan: ”Niin vastasivat taitavat, sanoen: ei suinkaan, ettei meiltä ja teiltä puuttuisi”. Mitä sitte uskovien on käsketty kaupata, se selviää tästä, Biblia sanoo tästä selkeästi: Ilm. 14:12. Tässä on pyhäin kärsivällisyys. Tässä ne ovat, jotka Jumalan käskyt ja Jesuksen uskon pitävät.
Tässä tulee nyt selkeästi esiin se, että kukaan uskova ei voi käydä kauppaa omalla uskolla, uskoa ei voida edes myydä, ei vaikka Jesaja saarnaa: Jes. 55:1 ”Kuulkaa, kaikki janoiset! Tulkaa veden ääreen! Te, joilla ei ole rahaa, tulkaa, ostakaa viljaa ilmaiseksi, syökää, ottakaa maksutta viiniä ja maitoa!” Saarnasiko Jesaja ja möi omaa uskoaan? Ei myynyt, eikä lahjoittanut! Mitä hän kauppasi ihmisille lahjaksi, hän kauppasi ”Jeesuksen uskoa”.
Kun luemme tarkasti näiden tyhmien neitseiden ostotarjouksen, niin huomaamme, että he halusivat ostaa viisailta neitseiltä osan heidän uskoaan. Mutta jos on saanut Jumalalta lahjaksi ”Jeesuksen uskon”, niin siitä ei kärsi yhtään osaa luovuttaa kenellekään. Näitä ”öljykauppiaita” on maailma pullollaan, jotka myyvät omia käsityksiään uskosta – ihmisoppeja ja sääntöjä.
Kuten huomaatte, kukaan ”kauppias” ei ollut tullut Ylkää vastaan, vaan pysyivät omassa piirissään ja turvan hakivat toisistaan. Tämä vertaus kuvaa näkyväistä seurakuntaa, jossa oli puolet tyhmiä ja tämä vertaus pitäisi meitä kaikkia herätellä tutkimaan, ”mitä minun rauhaan kuuluu”. Ei ole yhdentekevää miten uskomme, meidän tulee seurata niin kuin apostoli kirjoittaa: 1 Piet. 2:21 ”Sillä siihen teidät on kutsuttu. Kärsihän Kristuskin teidän puolestanne ja jätti teille esikuvan, jotta seuraisitte hänen jälkiään.”
Tästä kirjoituksesta tulikin saarna ja tuskin moni tätä jaksaa läpi lukea, mutta laitan kuitenkin. Lähden aamulla aikaisin ”Ouksiin”, lääkäri pelotteli: ”Saattaa kuule Heino käydä niin, että jäät ”pöydälle”. Sanoin, että eipä tuo haittaa, minulla on varma tieto siitä, kuka minut noutaa. Saarnan lopuksi sanotaan Amen, niin minäkin sanon ja vielä muistutan Pietarin sanoin: 2 Piet. 3:14 ”Rakkaat ystävät! Kun te tätä kaikkea odotatte, pyrkikää siihen, että Herra aikanaan voisi havaita teidät puhtaiksi ja moitteettomiksi ja teillä olisi rauha.”
Tämä vertaus löytyy Matt. 25:1 - 12 ”Oli kymmenen morsiusneitoa, jotka ottivat lamppunsa ja lähtivät sulhasta vastaan. Viisi heistä oli tyhmää ja viisi viisasta. Tyhmät ottivat lamppunsa mutta eivät varanneet mukaansa öljyä. Viisaat sitä vastoin ottivat lampun lisäksi mukaansa öljyastian. Kun sulhanen viipyi, heitä kaikkia alkoi väsyttää ja he nukahtivat. Mutta keskellä yötä kuului huuto: 'Ylkä tulee! Menkää häntä vastaan! Silloin kaikki morsiusneidot heräsivät ja panivat lamppunsa kuntoon. Tyhmät sanoivat viisaille: 'Antakaa meille vähän öljyä, meidän lamppumme sammuvat. Mutta viisaat vastasivat: 'Emme me voi, ei se riitä meille kaikille. Menkää ostamaan kauppiailta.
Mutta kun he olivat ostamassa öljyä, sulhanen tuli. Ne, jotka olivat valmiit, menivät hänen kanssaan häätaloon, ja ovi suljettiin. Jonkin ajan kuluttua toisetkin saapuivat sinne ja huusivat: 'Herra, Herra, avaa meille! Mutta hän vastasi: 'Totisesti, minä en tunne teitä.”
Biblia sanoo minusta viisaiden neitseiden vastauksen paremmin: ”Niin vastasivat taitavat, sanoen: ei suinkaan, ettei meiltä ja teiltä puuttuisi; mutta menkäät paremmin niiden tykö, jotka myyvät, ja ostakaat itsellenne.”
Kun me tätä Jeesuksen vertausta tutkimme, niin huomio kiinnittyy ensiksi siihen, että kaikki morsiusneidot olivat aika kehnoja uskovia – odottajia, nukkuivat, nukkuivat vaikka Jeesus on monissa yhteyksissä juuri tästä valvomattomuudesta varoittanut: Mark.!3:37 ”Minkä minä sanon teille, sen sanon kaikille: valvokaa!"
Kaikilla neidoilla oli kyllä lamput mukana, mutta tyhmät olivat olleet niin huolimattomia, etteivät olleet varanneet öljyä lamppuihinsa ja astioihinsa. Öljyn puuttumisesta tuli melkoinen hätä, koska keskellä yötä kuului huuto, ”Ylkä tulee!” Kun ylkä saapuu, silloin tulee lampussa olla öljyä, että lamppu palaisi.
Aina on ymmärretty, että raamatussa öljyllä kuvataan Pyhää Henkeä: 1 Sam. 16:13 ”Samuel otti öljysarvensa ja voiteli Daavidin siinä veljesten keskellä, ja Herran henki tuli Daavidiin ja pysyi hänessä siitä päivästä alkaen…”
Ps. 23: 5 ”Sinä katat minulle pöydän vihollisteni silmien eteen. Sinä voitelet pääni tuoksuvalla öljyllä, ja minun maljani on ylitsevuotavainen.”
Hebr. 1:9 ”Sinä rakastit oikeutta ja vihasit vääryyttä. Sen tähden Jumala, sinun Jumalasi, on voidellut sinut riemun öljyllä, sinut, ei kumppaneitasi.”
Jos me tätä vertausta tutkiessamme hyväksymme ilman lähempää tutkimista, siis sen, että Jeesus vertauksessa tarkoitti öljyllä Pyhää Henkeä, niin menemme harhaan, eikä vertaus avaudu meille. Tässä vertauksessa on ensinnäkin niin ihmeellinen asia, eli tämä: Jos öljyllä tarkoitetaan Pyhää Henkeä, niin Pyhää Henkeä ei kykene kukaan ihminen antamaan, ei kauppiaatkaan! Kun ihminen uskoo sovituksen sanan omalle kohdalleen, niin Jumala itse vuodattaa henkensä häneen, ei ihminen.
Mikä ainetta oli viisailla morsiusneidoilla lampuissa ja astioissa, aine jota viisaat neitseet eivät kenenkään kanssa suostuneet jakamaan. Voisi sanoa, että he aivan saidan tavoin itsekkäästi pitivät ja varjelivat ainetta itsellään. Eivät antaneet tilkkaakaan, sellaiselle jolta puuttui kokonaan, eivätkä he näin ollen saaneet lamppujaan palamaan.
Kun minä nyt sanon, että tuo aine mitä viisailla morsiusneidoilla oli, oli oikea usko, jonka valo tulisi aina näkyä. Tässä vertauksessa viisaat neitseet nukkuivat, nukkuivat, vaikka oli varoitettu. Tämän vertauksen Jeesus puhui meille varoitukseksi, ennen kaikkea siksi, että me ymmärtäisimme uskoa Jumalansanan päälle, eikä mentäisi ihmisoppien mukaan. Tästä valosta, Jeesus puhuu: Matt. 5:14 "Te olette maailman valo. Ei kaupunki voi pysyä kätkössä, jos se on ylhäällä vuorella. 15 Eikä lamppua, kun se sytytetään, panna vakan alle, vaan lampunjalkaan. Siitä sen valo loistaa kaikille huoneessa oleville. 16 Näin loistakoon teidänkin valonne ihmisille, jotta he näkisivät teidän hyvät tekonne ja ylistäisivät Isäänne, joka on taivaissa.”
Nyt tulemmekin toiseen vaikeaan kysymykseen: Kun viisailla neitseillä oli oikea usko, miksi he eivät suostuneet yhtään antamaan niille, joilta kokonaan puuttui? Eikö Jeesus juuri lähettänyt opetuslapsiaan saarnaamaan, että kaikkien ihmisten synnit on maksettu, ei tarvita muuta kuin uskolla omistaa tämä ilosanoma! Entä miksi öljykauppiaat eivät olleet ollenkaan vastassa ylkää, heillähän oli varastossa öljyä jota he myivät?
Kun nyt tätä tutkimme, niin vastaus löytyy myytävästä tuotteesta. Eli mitä uskovan tulisi myydä, tai lahjoittaa, omaa uskoaanko? Jos tämän uskova tekee, niin hukassa ollaan, käy ihan niin kuin vertauksessa sanotaan: ”Niin vastasivat taitavat, sanoen: ei suinkaan, ettei meiltä ja teiltä puuttuisi”. Mitä sitte uskovien on käsketty kaupata, se selviää tästä, Biblia sanoo tästä selkeästi: Ilm. 14:12. Tässä on pyhäin kärsivällisyys. Tässä ne ovat, jotka Jumalan käskyt ja Jesuksen uskon pitävät.
Tässä tulee nyt selkeästi esiin se, että kukaan uskova ei voi käydä kauppaa omalla uskolla, uskoa ei voida edes myydä, ei vaikka Jesaja saarnaa: Jes. 55:1 ”Kuulkaa, kaikki janoiset! Tulkaa veden ääreen! Te, joilla ei ole rahaa, tulkaa, ostakaa viljaa ilmaiseksi, syökää, ottakaa maksutta viiniä ja maitoa!” Saarnasiko Jesaja ja möi omaa uskoaan? Ei myynyt, eikä lahjoittanut! Mitä hän kauppasi ihmisille lahjaksi, hän kauppasi ”Jeesuksen uskoa”.
Kun luemme tarkasti näiden tyhmien neitseiden ostotarjouksen, niin huomaamme, että he halusivat ostaa viisailta neitseiltä osan heidän uskoaan. Mutta jos on saanut Jumalalta lahjaksi ”Jeesuksen uskon”, niin siitä ei kärsi yhtään osaa luovuttaa kenellekään. Näitä ”öljykauppiaita” on maailma pullollaan, jotka myyvät omia käsityksiään uskosta – ihmisoppeja ja sääntöjä.
Kuten huomaatte, kukaan ”kauppias” ei ollut tullut Ylkää vastaan, vaan pysyivät omassa piirissään ja turvan hakivat toisistaan. Tämä vertaus kuvaa näkyväistä seurakuntaa, jossa oli puolet tyhmiä ja tämä vertaus pitäisi meitä kaikkia herätellä tutkimaan, ”mitä minun rauhaan kuuluu”. Ei ole yhdentekevää miten uskomme, meidän tulee seurata niin kuin apostoli kirjoittaa: 1 Piet. 2:21 ”Sillä siihen teidät on kutsuttu. Kärsihän Kristuskin teidän puolestanne ja jätti teille esikuvan, jotta seuraisitte hänen jälkiään.”
Tästä kirjoituksesta tulikin saarna ja tuskin moni tätä jaksaa läpi lukea, mutta laitan kuitenkin. Lähden aamulla aikaisin ”Ouksiin”, lääkäri pelotteli: ”Saattaa kuule Heino käydä niin, että jäät ”pöydälle”. Sanoin, että eipä tuo haittaa, minulla on varma tieto siitä, kuka minut noutaa. Saarnan lopuksi sanotaan Amen, niin minäkin sanon ja vielä muistutan Pietarin sanoin: 2 Piet. 3:14 ”Rakkaat ystävät! Kun te tätä kaikkea odotatte, pyrkikää siihen, että Herra aikanaan voisi havaita teidät puhtaiksi ja moitteettomiksi ja teillä olisi rauha.”
Vastaukset 45
Vanhimmat
Hoitokokouksia perusteltiin kymmenen neitseen vertauksella 70-luvulla ja ko. vertaus oli tuollon suosittu saarnatekstin aihe. Selitettiin, että maailmanloppu on lähellä ja taivasten valtakunta (=vl-liike) on kymmmenen neitseen kaltainen. Siellä on sekä viisaita neitseitä (oikeasti uskovia) että tyhmiä neitseitä (salaisesti synnissä eläviä tai muuten väärähenkisiä) Jokaisen tuli katsoa kumpaan porukkaan kuuluu. Se orjuutti monia. Monet kokivat olevansa väärässä hengessä ja tekivät parannusta seurakunnan edessä. Vl-liike sortui joukkohysteriaan. Tyhmiä neitseitä alkoi olla viisaita enemmän.
SRK:n johto alkoi jarrutella kymmenen neitseen liiallista kytkemistä hoitokokouksiin. Lopulta johtajat joutuivat totemaan, että kymmenen neitseen soveltaminen "sionin" sisäiseen tilanteesen onkin kyseenalainen. Vertausta selittivät kuulemma erityisen innokkaasti ne kososlaishenkiset hoitomiehet, jotka halusivat puhdistaa puimatantereen.
"Kun luemme tarkasti näiden tyhmien neitseiden ostotarjouksen, niin huomaamme, että he halusivat ostaa viisailta neitseiltä osan heidän uskoaan. Mutta jos on saanut Jumalalta lahjaksi ”Jeesuksen uskon”, niin siitä ei kärsi yhtään osaa luovuttaa kenellekään. Näitä ”öljykauppiaita” on maailma pullollaan, jotka myyvät omia käsityksiään uskosta – ihmisoppeja ja sääntöjä.
Kuten huomaatte, kukaan ”kauppias” ei ollut tullut Ylkää vastaan, vaan pysyivät omassa piirissään ja turvan hakivat toisistaan. Tämä vertaus kuvaa näkyväistä seurakuntaa, jossa oli puolet tyhmiä ja tämä vertaus pitäisi meitä kaikkia herätellä tutkimaan, ”mitä minun rauhaan kuuluu”. Ei ole yhdentekevää miten uskomme, meidän tulee seurata niin kuin apostoli kirjoittaa: 1 Piet. 2:21 ”Sillä siihen teidät on kutsuttu. Kärsihän Kristuskin teidän puolestanne ja jätti teille esikuvan, jotta seuraisitte hänen jälkiään.”
muuta kuin sen että toivon että tapaamme vielä täällä ! Voin vain esittää toivomuksen ja pyynnön kuitenkaan lopputulos ei ole minun eikä sinun kädessä Heino.....
Heino, olipa taas pitkä ja mielenkiintoinen tutkimine/ pohtiminen ja tulkinta.
Minä kuitenkin näen, että ne kaikki kymmenen neitoa kuvaa meitä ihmistä ja öljy sitä uskoa ja luottamusta Jeesuksen Kristuksen pelastustyöhön.
Nämä viisaat neidot olivat ihmisiä, jotka olivat elävässä uskossa Jeesukseen, joten heillä ei ollut syntiä, joka heidät eroiltaisi Jumalista. Heillä ei ollut humalaa, heillä ei ollut tupakkaa suussa, joihin tulee himo. Heillä oli vain uskoa, ja se riittää. He ovat uudestisyntyneitä Kristittyjä. Joh. 3; 3 > Jeesus vastasi hänelle: "Totisesti, totisesti: jos ihminen ei synny uudesti, ylhäältä, hän ei pääse näkemään Jumalan valtakuntaa."
Nämä toiset viisi olivat niitä, joiden öljy oli vähää, se ei riittänyt, sillä he ovat ihmisiä, jotka tietävät Jeesuksen ja ovat kuulleet evankeliumia, mutta eivät ole sitä ottaneet vastaan omana henkilökohtaisenaan vapahtajanaan, ilman ehtoja. He eivät ole uudestisyntyneitä ylhäältä, he juopuvat viinasta ja oluesta, he homoonsa polttavat tupakkaa ja heille seurakunta on Jumala ja välikappale taivaaseen. Nämä vievät helvettiin. 1 Tom 1;7 > He haluavat esiintyä lainopettajina, vaikka eivät itsekään ymmärrä, mitä puhuvat ja mitä niin varmasti väittävät. Ja Johannes sanoo juuri VL:ille, jotka eivät kasta Uskovaista > Johannes vastasi heille sanoen: "Minä kastan vedellä; mutta teidän keskellänne seisoo hän, jota te ette tunne.
Kuitenkin perimmäisesti käsitin sinua niin, että vain usko, ja jatkuva Jeesuksen seuraaminen on se joka pelastaa, pidämme siis lampussamme öljyä, Jeesus on Herra.
Toisaalta jos haemme uskoomme vahvistusta, miksi leikkiä vertauksilla, koska Jeesus on selkeästikkin sanonut, että Joh. 3:16 Jumala on rakastanut maailmaa niin paljon, että antoi ainoan Poikansa, jottei yksikään, joka häneen uskoo, joutuisi kadotukseen, vaan saisi iankaikkisen elämän. Tämä se meille riittää.
Srk käyttäytyy kun "tyläislehdet ennen " käyttivät palajon sivistys- ja vieraskileisä sanoja, jotta vaikuttais vakuuttavammalta. Itseasissa se oli tyhmyyttä, ei sitä kummtkaan ymmärrä. Sama on Raamatussa, osa lahkoista puhuu vain vertauksilla, vaikka Jeesus on sanonut, että kuka uskoo se pelastuu, kunhan vielä uudestsyntyy ylhäältä. Tämä on simppeli juttu.
Rauhaa.
Uskomaton selitys sinulla. Käännät asiat päälaelleen. Ostajista tuleekin yhtäkkiä myyjiä!
Tyhmät tulee kysymään öljyä viisailta, jotka eivät sitä anna. Mutta sinun selityksessäsi ostajat ovatkin yhtäkkiä väärien oppien myyjiä.
ostaa eikä myydä vaan se saadaan lahjaksi ilman ansiota.
Kiitos Heino kirjoituksestasi. Se valaisi tätä Raamatunkohtaa, jota minäkin olen mietiskellyt, ja joskus täälläkin kysellyt. Tosin kysyin ainoastaan viisaiden neitseiden osalta, miksi he nukkuivat.
Nyt minulle tuli mieleen, että neitseet saattaisivat olla myös seurakuntia, Jeesuksen morsiamia. Häätaloonhan he olivat menossa. Tämä osoittaisi silloin sen, että kaikki seurakunnat erehtyvät, ovat joskus valvomattomia ja nukahtavat. Heidän onnekseen, jotka ovat varanneet Jeesuksen uskoa mukaan matkalle, he kuitenkin heräävät ja rientävät häätaloon. Tyhmät morsiamet hätääntyvät siinä vaiheessa, ja alkavat anella, että viisaat morsiamet jakaisivat heillekin öljyä. Mutta öljy on kallista ainetta, eikä sitä voi antaa toiselle, se pitää itse hankkia. Kyllä se öljy on uskoa, koska se pitää uskon lampun palamassa. Näin uskon.
Tuli mieleen vertaus, jossa on kaksi hukkuvaa. Toisella on pelastusrengas, toisella ei. Se jolla ei ole, pyytää toiselta "osan pelastusrenkaasta", jotta hänkin pelastuisi. Mutta silloin saattaisi käydä niin, että pelastusrenkaasta ei enää olisi hyötyä kummallekaan, ja molemmat hukkuisivat.
Mutta Heino, jos sinä vielä voisit kommentoida ennen lähtöäsi tätä asiaa, olisin iloinen. Jos et ehdi, siunaan sinua rukouksilla sinne pöydälle.
täältä sivusta jos tuo Heino vielä ehtisi komenoida....
Minusta nuo eivät voi olla seurakuntia sillä perusteella että jokaisleta ihmiseltä vaaditaan omakohtaista uskoa joka ei ole sidottu mihinkään ihmisryhmään...
Komentisi ja näkökulmasi oli kiinostava ja mielellään otan vastaan avoimia kommenteja aiheesta.
Kiitos kommentistasi hys. Toisaalta, kirjoitit itsekin ettei uskoa voi ostaa, ja kuitenkin vertauksessa kehotetaan nimenomaan o s t a m a a n öljyä, eikö vain. Eli Raamatun vertaukset eivät ole sillä tavalla vain loogisia tarinoita tai kertomuksia, joita voisi suoraan sellaisenaan lukea ja soveltaa. En tietenkään sano olevani oikeassa, ja siksi halusinkin kysyä vanhemmalta paljon elämää nähneeltä, ja paljon myös Raamattua tutkineelta henkilöltä tätä asiaa.
Osatakaa vanhurkaus ilman rahaa ilman palkaa. Usko on se hinta jolla me ostamme öljyä lappuihin. Ei teoilla ettei kukaan kerskaisi. Lahjana ei lain töillä.
Eli usko on se joka meiltä hintana vaaditaan siitä että meidän lapuissamme öljy riittää ja pääsemme perille asiti.
Kyllä minäkin voisin Heinolta kysyä yhtä ja toista mutta kuitenkin tässä tilanteessa jätän sen tekemättä siksi että tiedän hänellä olevan paljon mielen päällä. Ne kysymysket voin huoletta siirtää HEinon osalta tuonnemmaksi.
Kyllä ymmärtäisin, laitoin sen vain esimerkiksi, jotta sinä ymmmärtäisit mitä ajan takaa. Heinosta vielä sen verran, ettei ole häntä tarkoitus painostaa, eikä häneltä mitään vaatia. Kuten ei muiltakaan. Tällainen tarkennus. Anteeksi jos sekoitin ajatuksesi.
minua millään tavalla. Mutta minun täytyy myöntää, että tuo hyshyssin ja vaimoni huolehtiminen minun hyvinvoinnista, se hivelee niin miellyttävästi. Minä kun tykkään kanelikorpuista, paljon enemmän kuin täytekakusta – vaimoni kävi päivällä ihan varta vasten ostamassa niitä kaupasta. Kun luin hysshyssin viestin ja vielä vaimoni huolenpidon kohteena olin, niin tunnustan sinulle, että menin makuuhuoneeseen, ristin käteni ja kiitin Jumalaa, että hän on meille noin ihmeellisen avun valmistanut, kuin naisen.
Vaikka minä en ole joutanut juuri sairastamaan, vasta tulin Kälviältä, käytin pystykorvaani siellä, joten toiveena on, että parinkuukauden kuluttua meillä on koiranpentuja. Tuohon sinun heittämääsi ajatukseen: ”neitseet saattaisivat olla myös seurakuntia”, siihen vastaan kunhan käyn tuon reissun. Kyllä hyshys siinä on oikeassa, että ajatukset karkailevat ihan muualle. Luulen lisäksi, että sinä et tyydy sellaiseen vastaukseen, jota ei ole perusteltu Jumalansanalla.
Kyllä tuota keskustelua tästä vertauksesta on mielenkiintoista käydä ja toivonkin vertauksesta viriävän syvällisen keskustelun. Palstalla on muitakin vanhoja ja nuorempia uskovaisia joilla on ”sana hallussa”. Minä olen, jos hyvin käy, jo viikonlopulla kotona ja voin tulla mukaan keskustelemaan. Kuitenkin on niin, että minä ja me kaikki tulkitsemme raamatun kirjoituksia vain puolittain, eli emme kykene vertauksia ymmärtämää täydellisesti, on niin kuin Paavali kirjoittaa: 1 kor. 13:12 ”Nyt katselemme vielä kuin kuvastimesta, kuin arvoitusta, mutta silloin näemme kasvoista kasvoihin. Nyt tietoni on vielä vajavaista, mutta kerran se on täydellistä, niin kuin Jumala minut täydellisesti tuntee.”
Kun te keskustelette, niin huomioikaapa, että oikeastaan vertauksessa on kolme ihmisryhmää: Viisaat neitseet, tyhmät neitseet ja öljyn myyjät jotka eivät tulleet ollenkaan ylkää vastaan. Ja vielä tärkeä asia: Ylkä ei ollut ikinä tuntenut tyhmiä neitseitä. Herättele Sectori keskustelu käyntiin. Mieltäni lämmitti rukouksesi: ”Jos et ehdi, siunaan sinua rukouksilla sinne pöydälle”, kiitos sinulle. t. Heino
Vastauksesi lämmitti minua, kiitos sinulle siitä. Jatkan tuota keskustelua heti, etten unohda,mitä ajattelin. Vastuksestasi tuli mieleeni sellainen asia, että viisi tyhmää neitsyttä voisivat olla seurakuntia, jotka eivät tunnusta Jeesusta, niitähän on paljon. Silloin olisi luonnollista, että Jeesus sanoisi heille: "Menkää pois, minä en tune teitä". Tällainen näkemys ei tietysti oikein sovellu vl-oppiin, koska siinä tulisi olla 1 viisas neitsyt ja 9 tyhmää!
Tuo kanelikorppujuttu oli hauska. Siunausta sinulle edelleen Heino.
..Jeesuksen Taivaan valtakunnan vertauksista selitettynä:
http://www.ruusuristi.net/pages/Tiedostot/Jeesuksen_salakoulu.pdf
Sinulla saattaa olla suvun perintona tallella Ville Suutarin saarnoja.
Olisiko niita mahdollista saada joskus johonkin naille palstoille?
(Muistelin kuulleeni nama sukulaisuusjutut jostakin. Jos muuistan vaarin, niin... no, silloin siis tiedustelin vaaralta henkilolta.)
on Heinon vaimon isä. Et ole muistanut väärin. Hänen saarnojaan taitaa olla monellakin.
"Kun te keskustelette, niin huomioikaapa, että oikeastaan vertauksessa on kolme ihmisryhmää: Viisaat neitseet, tyhmät neitseet ja öljyn myyjät jotka eivät tulleet ollenkaan ylkää vastaan. Ja vielä tärkeä asia: Ylkä ei ollut ikinä tuntenut tyhmiä neitseitä."
Tämän ajatuksen Heino jätti meille pohdittavaksi ja kieltämättä sen pohtiminen kiehtoo ainakin minua.
Ensimmäisenä teksi mieli kysyä että keneltä viisaat neitseet saivat öljynsä? He eivät ostaneet sitä kauppiailta vaan se oli heillä öljyastiassa?
Ajattelisin ettei viisaat neitset olleet ensikään ostaneet tuota öljyä vaan saaneet sen lahjaksi uskon kautta.
Toinen asia jota jään miettimään on se että uskoa ei voi ostaa. Ja näin ollen jään miettimään että kun tyhmät neitseet yrittivät ostaa tai pyytää uskoa viisailta neitseiltä ja nämä kieltäytyivät siitä. Miksi? Eikö siksi että uskoa ei voi toinen ihmien anataa edes lahjaksi? Vaan usko on aina Jumalan laja ja Jumalan teko?
Etsikää ensin Jumalan valtakunta niin kaikki sen ohessa annetaan.
Halusivatko tyhämät neitseet ennemmin uskoa ihmiseen kuin Jumalan pojan päälle?
Komas pohdittavaksi heitetty asia olivat nuo kauppiaat. Miksi he eitä tuleet häätaloon?
Tyhmät neitseet kuitenkin ostivat heiltä öljyä lappuihinsa? Eivätkö kauppiaan uskoneet ylkää Herraksi Jeesukseksi ja näin olen eivät "vaivautuneet" paikalle. Äkkipäätä ajatellen ajattelisin että kauppiaat ovat omavanhurkaita. En tiedä kuinka raamatullinen ajatus se on mutta se kuitenkin päälimmäisenä noudee esille. Tai kauppiaille öljyn myyminen oli tärkeämpää kuin oikea usko.
Yksi kysymys vielä nousee esille ja se on se että kun Ylkä sanoo että hän ei tunne heitä....
Siksikö että heillä ei pala valo lapussa vai siksi että heidän tulivat liian myöhään?
vanhurskauden uskon kautta, joka armotuomio on yksin Kristuksen ansaitsema ja Kristuksen tähden ihmiselle lahjoitettu. Viisaat neitseet ovat niitä, jotka oman syntisyytensä tuntevat ja tunnustavat ja näkevät, että yksin Jumalan armo voi heidät pelastaa.
Tyhmien neitseitten lamppu, so heidän ulkoinen Jumalanpalveluksensa, on yhdenmukainen viisaitten kanssa, mutta heiltä puuttuu todellinen usko evankeliumiin eli JUMALAN voima oikeaan uskoon ja hyviin töihin. Heidän uskonsa ja työnsä eivät kestä Jumalan tuomiota.
Viisaat neitseet neuvovat tyhmiä korjaamaan pahat tekonsa ja näin tunnustamaan syntisyytensä ennenkuin armonaika umpeutuu. Ja vaikka viisaat näin tyhmiä neuvovat, eivät he voi tyhmille antaa synnintuntoa. Sen voi yksin Jumala antaa.
Vertauksen pääsisältö onkin omakohtaisen uskon mittaamattoman arvon näkeminen, mutta samalla synnin vaarallisuuden tunnustaminen.
tämä, että nuo viisaat neitseet eivät voineet "myydä" sitä uskon perustetta, joka yksin kestää Jumalan edessä. He eivät myöskään voineet tunnustaa muotojumalisuutta, eli juuri tuota tyhmien neitseitten uskoa oikeaksi, se kun oli osoittanut karvaat hedelmänsä viisasten nähtäväksi ja kuultavaksi.
"Viisaat neitseet neuvovat tyhmiä korjaamaan pahat tekonsa ja näin tunnustamaan syntisyytensä ennenkuin armonaika umpeutuu. Ja vaikka viisaat näin tyhmiä neuvovat, eivät he voi tyhmille antaa synnintuntoa. Sen voi yksin Jumala antaa"
Jään miettimään tässä kohdassa sitä että miksi viisaat neitsyet kehoittivat tyhmiä menemään ostamaan öljyä kauppiailta? Oliko kauppiailla oikea uskoa myytävänä?
Jos ajattelemme kuten Heino että öljy tuolla lampussa on uskoa niin miksi viisaat neitsyet eivät neuvoneet tyhmiä kääntymään sen puoleen jolta oikea usko tulee?
Tuot esille monta kiinnostavaa näkökulmaa asiaan.
Kuitenkin kysyn keitä nuo kaupiaat olivat ja mitä he myivät? Väärää jumalanpalvelustako?
"Ensimmäisenä teksi mieli kysyä että keneltä viisaat neitseet saivat öljynsä? He eivät ostaneet sitä kauppiailta vaan se oli heillä öljyastiassa?"
Vastaus: JUMALALTA SUORAAN.
Viisaat neityseet olivat niitä jotka olivat omilla synneillään ostaneet öljyä = Pyhää Henkeä. Joka rikkomuksensa tunnustaa ja hylkää (=antaa pois itseltään oikeuden tehdä syntiä) se saa Armon. Sellainen ihminen alistuu sitten Pyhän Hengen ohjaukseen ja mitä enemmän ihmisellä on Pyhää Henkeä ja mitä enemmän hän elää sen mukaisesti sitä enemmän hän saa uutta. Aivan kuten ne talenttien saajat. Se joka oli saanut monta sai jatkossakin monta. Se joka kaivoi maahan ainoan talenttinsa heitettiin pimeään.
Viisaat neitsyet kehottivat tyhmiä toimimaan samoin kuin itse olivat tehneet. Ostamaan Jumalalta suoraan.
Kauppiaat olivat esimerkiksi vanhoillislestadiolaisia jotka kehottavat tulemaan itsensä luokse, eivät kääntymään Jumalan puoleen.
"Tai kauppiaille öljyn myyminen oli tärkeämpää kuin oikea usko."
Niin juuri. Papeille ja vl-porukalle OMA SEURAKUNTA on tärkeämpää kuin OIKEA USKO, jonka saa siis Jumalalta kääntymällä Jumalan puoleen.
jäin nimittäin tätä asiaa miettimään itsekkin moneltakin kantilta....
Eli ajatteletko että viisaat neitseet eivät voineet tunnustaa noita tyhmiä neitseitä sirariksi ja veljiksi ja näin olen "jakaa" öljyä tai olla sen ölyastian osallisuutta tyhmien keskensä koska heiltä puuttui oikea usko?
..viestissäni. Kehottivat ostamaan kauppiailta, minä sanoin Jumalalta suoraan.
..usko että Jeesus käskee ostamaan öljyä vanhoillislestadiolaisilta! :) Koska siihenhän minun päätelmäni johtaa jos tuon virheen korjaan.
Katsoin vielä tanskankielistä Raamattuakin ja kyllä siellä on tuo kauppiaat (købmanden) kmukana:
"Gå hellere hen til købmanden og køb selv."
olla toteamatta että jos he käskivät ostamaan vl niin miksi he sitten eivät pääseet kuitenkaan pitoihin vaan ovet suljetiin heidän edestään?
Eli se mitä tyhämät neitsyet ositvat oli joko väärää tavaraa tai se tuli liian myöhään....
Siitä päättelisin että se mitä he ostivat kauppiailta ei ollut oikeaa ukoa että kauppiaitten olisi pitänyt olla ovien sisä ei ulkopuolella silloin kun ylkä tuli.
..narrasivat(?) tyhmiä ostamaan vl:iltä öljyä ja myöhästyivät tämän vuoksi.
"kauppiaitten olisi pitänyt olla ovien sisä ei ulkopuolella silloin kun ylkä tuli."
en tiedä? Ajatus vain juonsi juurensa siitä mitä kirjoitit .... Toteamus oli sellain johtopäätöksien summa että minulle ei jäänyt kuin se kysymys miksi myyjät eivät oleet ensimmäisinä pidoissa? Eivätkä ensimmäisinä olleet ylkää vastassa pidoissa?
että, viisaat eivät, säilyttääkseen uskon puhtaana, voineet "jakaa" omastaan eli tunnustaa yhteistä uskoa, koska olivat aivan eri kannalla uskon alkuperän suhteen.
Kaikella kunnioituksella, jättäisin öljyn myyjät pois tästä, ja itse käsittelisin vain niitä joita Kristuskin käsitteli. En tiedä onko oikein, tuntuu vain siltä. Uskoakin on vain kahta sorttia: Uskoa ja epäuskoa. Usko vie sisälle, ja epäusko jättää ulos.
Tuo haluni ottaa seurakuntakäsite esiin, on yksinkertaisesti se, että seurakunta on myös vertauskuvallisesti Jeesuksen morsian. Ei siitä sen kummempia, miulle kelpaa tuo "henkilöteoria" yhtä hyvin. Pääasia on että pysytään Raamatun lehdillä, silloin emme eksy.
Siunausta sinulle hys.
"Jos ajattelemme kuten Heino että öljy tuolla lampussa on uskoa niin miksi viisaat neitsyet eivät neuvoneet tyhmiä kääntymään sen puoleen jolta oikea usko tulee? "
Kyllä on neuvottu. Mutta jos ei ole vastaanottavaista mieltä, minkä sille tekee?
Kymmenen neitseen vertauksessa on yksinkertaisesti vain tiettyjä rakenteellisia heikkouksia ja se antaa mahdollisuuden mitä erilaisimmille tulkinnoile. Totta kai viisaat on niitä uskovaisia, mutta kaikki muu onkin siten jo spekulatiivista. Spekulaatioita lisää se, että viimeisinä aikoina taivastaen valtakunta on..
VL-liikkeessäkin kymmenen neitseen vertauksen selityksessä on sekoiltu.
mielestäni oikeasti hyvä ja pohtimisen arvoinen. Olivatko neitseet seurakuntia vai yksilöitä?
Itse vastasin sen mitä ajattelin raamatun sanan valossa. Voi olla että katson sitä väärin tai voi olla että katson sitä oikein.
Kuitenkin omakohtainen usko nostetaan niin keskseisesti raamatussa esille että ensimmäinen ajatus on se että kys on yksilöistä.
Jospa vielä Heinon komentin kuulemme? Heinon tuntien tiedän että hän jos vain voi lukee tämän koko ketjun.
tulisikin tutkia uskon ei järjen kautta....
Jos ajattelemme että viisaat neitsyet neuvoivat ostamaan kauppiaalta siis siltä jolta iankaikkienen elämä tulee niin onko loppu päätelmä se että tyhmät menivät ostamaan öljyä omavanhurskailta?
Kun Jeesus opetti ihmisiä, hän näytti heille arkisesta – ihmisille tutusta elämästä otetuilla kuvilla Jumalanvaltakunnan olemuksen: ”Vielä Jeesus sanoi: "Mihin vertaisimme Jumalan valtakuntaa? Millä vertauksella kuvaisimme sitä? Se on kuin sinapinsiemen. Taivasten valtakunta on kuin hapate. Kun nainen sekoitti sen kolmeen vakalliseen jauhoja, koko taikina happani."
Mar. 4:33 ”Monin tällaisin vertauksin hän julisti ihmisille sanaa, sen mukaan kuin he sitä saattoivat ymmärtää.34 Vertauksitta hän ei heille puhunut, mutta opetuslapsilleen hän selitti kaiken, kun he olivat keskenään.”
Vaikka Jeesus puhui ihmisille heille arkisilla, tutuilla kuvilla Jumalanvaltakunnasta, eivät edes opetuslapset aina vertaustenkaan kautta ymmärtäneet mitä Jeesuksen vertaukset kuvasivat. Tämän takia Jeesus joutui opetuslapsilleen tarkemmin selittämään puhumansa vertaukset, että he olisivat käsittäneet.
Tästä kymmenen neitseen vertauksesta joku sanoi, että viisaat neitseet voidaan todeta uskoviksi, mutta kaikki muu vertauksessa onkin sitten: ”spekulatiivista”, eli voimme miettiä ja järkeillä vertausta monella eri tavalla. Tämä on kyllä totta ja näin ihmiset tekevätkin! Minä olen samaa mieltä kuin Secktori: ”pysytään Raamatun lehdillä, silloin emme eksy.” ja hyshys: ”tulisikin tutkia uskon, ei järjen kautta.”
Kun lähdemme etsimään ymmärrystä siihen: Mitä olivat nämä kolme ihmisryhmää, viisaat neitseet, tyhmät neitseet ja öljyn myyjät, niin minä en jättäisi näistä ketään pois, sillä kaikki nämä löytyvät tänäkin päivänä meidän keskuudestamme.
Voiko sitten vertauksen neitseet kuvata seurakuntaa, tai sitten yksilöä – uskovia yksilönä, kukin oman lamppunsa kanssa? Mielestäni kumpikin näkemys on oikea! Raamattu kuvaa morsianta seurakunta ruumiin kuvalla: 1 Kor. 12:13 ”Meidät kaikki, olimmepa juutalaisia tai kreikkalaisia, orjia tai vapaita, on kastettu yhdeksi ruumiiksi. Yksi ja sama Henki on yhdistänyt meidät, kaikki me olemme saaneet juoda samaa Henkeä.14 Eihän ruumiskaan muodostu yhdestä jäsenestä vaan monista.” Samoin todistetaan ilmestyskirjassa, että morsianta kuvaa Jumalanseurakunta. Jossa jokainen uskova on liitettynä uskon kautta jäseneksi, oman lamppunsa kanssa: Ilm. 19:6”Sitten kuulin äänen, joka oli kuin suuren kansanjoukon kohinaa, kuin suurten vesien pauhua ja voimakasta ukkosen jylinää. Se lausui: -- Halleluja! Herra, meidän Jumalamme, Kaikkivaltias, on ottanut kuninkuuden. 7 Iloitkaamme ja riemuitkaamme, antakaamme hänelle kunnia! Nyt on tullut Karitsan häiden aika. Hänen morsiamensa on valmiina,”
Vertauksessa jonka Jeesus puhui, oli yö ja kaikki nukkuivat, myös viisaat neitseet. Yöllä tuli herätys: ”keskellä yötä kuului huuto: 'Ylkä tulee! Paavali kirjoittaa monin esimerkein, että kaikki nämä ovat meille varoituksia: 1 Kor. 10:11 ”Nämä tapahtumat ovat varoittavia esimerkkejä, ja ne on kerrottu ojennukseksi meille, joiden osana on elää lopun aikoja.”
Tämä nukkuminen näkyy tälläkin palstalla! Seuratkaapa vain esim. kun hyshys terävillä huomioilla tyrkkii ihmisiä miettimään syvällisesti uskomistaan, onko usko Jumalalansanan mukainen. Niin hän saa omalta saman yhdistyksen jäseniltä joihin hän itsekin kuuluu, kiukkuisia vastauksia, ihan niin kuin uniselta ihmiseltä konsanaan: ”Anna meidän nukkua, ole hiljaa, älä, älä kaiva meidän uskomme perustuksia, kysy Ry:llä. Nukutaan meidän on ihan hyvä näin, nukutaan!”
Mitä olivat nämä tyhmät neitseet? Vaikka he olivat nukkumassa viisasten neitseiden seurassa, ei heillä ollut öljyä astioissaan, eli he kuuluivat samaan seurakuntaan. Minä sanoisin, että he olivat ”elämäntapauskovia”, eli sellaisia jotka piu paut välittivät, oliko usko Jumalansanan mukainen, kunhan oli lauman mukana, lauma antaa turvaa.
Uskova ei saisi näin menetellä, se on: Seurata laumaa katsomatta onko Hyvä Paimen kulkemassa lauman edellä. Jeesus itse sanoo opetuksesta: Joh. 7:17 ”Joka tahtoo noudattaa hänen tahtoaan, pääsee kyllä selville siitä, onko opetukseni lähtöisin Jumalasta vai puhunko omiani.18 Se, joka esittää omia ajatuksiaan, tahtoo kunniaa itselleen. Mutta se, joka tahtoo kunniaa lähettäjälleen, puhuu totta, hänessä ei ole vääryyttä.”
Mitä olivat sitten nämä öljykauppiaat? Raamattu todistaa heistä, että he olivat harhaanjohtajia:
Ilm. 18:23 ”Enää ei nähdä lampun valoa, ei kuulla sulhasen, ei morsiamen iloista ääntä. Sinun kauppiaasi olivat maan mahtavia, sinä lumosit noitakeinoillasi kansat ja johdit ne harhaan.” He opettavat, niin kuin Paavali kirjoittaa: Kol. 2:21 "älä tartu", "älä maista", "älä kosketa"? 22 Tämä kaikkihan koskee sellaista, mikä käytön jälkeen häviää. Kysymys on vain ihmisten käskyistä ja opeista. 23 Nämä omatekoista hurskautta, nöyryyden harjoitusta ja ruumiin kurittamista vaativat käskyt tosin näyttävät viisailta, mutta todellisuudessa ne ovat arvottomia ja tyydyttävät vain ihmisen ylpeyttä.”
Miksi sitten oikeat uskovat – viisaat neitseet, neuvoivat tyhmiä neitseitä menemään väärien öljykauppiaiden luokse. Paavalihan selittää miten meidän tulee julistaa oikeaa valonlähdettä: 2 Korin. 4:5 ”Emmehän me julista sanomaa itsestämme vaan Jeesuksesta Kristuksesta: Jeesus on Herra, ja hän on lähettänyt meidät palvelemaan teitä. 6 Jumala, joka sanoi: "Tulkoon pimeyteen valo", valaisi itse meidän sydämemme. Näin Jumalan kirkkaus, joka säteilee Kristuksen kasvoilta, opitaan tuntemaan, ja se levittää valoaan. 7 Tämä aarre on meillä saviastioissa, jotta nähtäisiin tuon valtavan voiman olevan peräisin Jumalasta eikä meistä itsestämme.”
Selitys löytyy tyhmien neitseiden pyynnöstä: ”Antakaa meille vähän öljyä, meidän lamppumme sammuvat”. Eli he pyysivät täydennystä, heidän mielestään heidän lamput kyllä paloivat, mutta öljyä ei ollut tarpeeksi. Jeesus antaa kuitenkin heistä todistuksen: ” 'Totisesti, minä en tunne teitä.” Tämmöinen parannus on tuttu minullekin, kyllä minä olen kohdannut ihmisiä jotka olisivat halunneet pitää omat käsityksensä, pitää vaikka ne Jumalansanan valossa ovat vääriä, mutta sitten olisivat hyväksyneet minun uskoni – varmuuden vuoksi – lisävaloksi. Minä olen joutunut sanomaan, etten minä voi oman sieluni autuuden takia tämmöistä uskoa hyväksyä, mutta onhan niitä uskontoja – kauppiaita jotka näin menettelee.
Tästäkin kirjoituksesta tuli kamalan pitkä, saa nähdä kuinka moni jaksaa lukea kokonaan. Valitettavasti en osaa vähillä sanoilla uskoani ilmaista. Mutta kotona minä taasen olen ja odotan uutta kutsua ohitusleikkaukseen. Kiitos teille – ystävilleni rukouksistanne. Taivaallinen Isä siunatkoon teitä kaikkia, Paavali kirjoittaa:” Kristuksen veressä meillä on lunastus, rikkomustemme anteeksianto. Näin Jumala on antanut armonsa rikkauden”
Onkohan mahdollista, että tulkitset raamattua oman esiymmärryksesi kautta. Määrääkö vl-usko raamatuntulkintaasi?
Tulkinnassasi nojaat järkeesi. Siinä ei ole mitään pahaa. Minusta usko ja järki eivät ole toistensa vastakohtia. Uskon vastakohta on uskotttomuus eli epäusko ja järjen vastakohta on järjettömyys.
Ja tiesin että jos Jumala suo se tänne ennen pitkää ilmestyy :)
On totta että tässäkin ketusjussa törkin ihmisiä kysymyskillä. Ja tiedän myös että kysymmykset auttavat yrityksen ja erehdyksen kautta yleensä myös lopputulokseen.
Ajatuset sani melkein valmiiksi mutta yksi pala minulta vielä puutui nimittäin tämä:
"löytyy tyhmien neitseiden pyynnöstä: ”Antakaa meille vähän öljyä, meidän lamppumme sammuvat”. Eli he pyysivät täydennystä, heidän mielestään heidän lamput kyllä paloivat, mutta öljyä ei ollut tarpeeksi. Jeesus antaa kuitenkin heistä todistuksen: ” 'Totisesti, minä en tunne teitä.”
Tästä taas näen sen että että kun ajatuksia jakaa niin myös saa :)
kuitenkin raamatun tulkinta pitäisi perustua ensisijaisesti raamttuun. Eli raamatussa on kaikki avaime jos vain meilä on ymmärrystä etsiä niitä.
Mielestäni vl ramatun tulkinnan heikoin lenkki on se että se irroittaa yhden jakeen asiayhteydestä ja tekee siitä johtopäätöksen. Raamattu on kokonaisuus ja sitä pitää kokonaisuudessa myös tarkastella.
Heinolle kiitokset, että otit tämän yhteisen pohdiskeluaiheemme tänne.
Minä tietysti peilaan tätäkin vertausta niihin selityksiin, joita olen veeälliltä kuullut. Ne eivät vastaa mieleltäni vaivaaviin kysymyksiin.
Tärkein selitys, jonka olen kuullut, on se, mikä vertauksen lopussa on. Siis VALVOKAA! Ja sehän vl-kielellä tarkoittaa sitä, että on kilvoiteltava synninpoispanijina, ettei uskoniekki sammu. Pyydettävä aina ns. evankeliumia syntien ja matkanvikojen tähden. Se on sitä uskonlampun hoitamista ja hereilläoloa. Vertauksen mukaan nukahtaminen ei ole kuitenkaan lopullisesti pahasta, jos on öljyä astiassa. Silloin ehtii Ylkää vastaan!
Meille on tietysti vierasta tuollainen käytäntö. Ylkä tulee ilmoittamatta tarkkaa aikaa! Pitäisi kai tietää tuon ajan hääkulttuuristakin jotain, jotta vertaus tulisi ymmärrettävämmäksi? Ehkäpä joku tietää?
Luin koko ketjun läpi ja mietin kovasti sitä, mitä tuo öljy on ja mistä sitä saa.
Sektori otti toisen vertauskuvan siitä. Hän puhui pelastusrenkaasta, jota ei voi jakaa osiin, eikä se kanna muita kuin omistajansa. Samoin voisi olla pääsylippu jonnekin. Sitäkään ei voi antaa toiselle, vaan on ostettava oma. Tai parkkipaikkalippu, jossa on tietty aika. Eikä sekään ole siirrettävissä toiselle.
Oliko neitseillä aika mennyt umpeen tai oliko lippu jäänyt ostamatta kokonaan. Kyllähän sen sai myöhemmin, mutta se ei kuitenkaan kelvannut! Miksi?
Tosi paha mielikuva tulee siitä, kun muistaa sen ennustuksen, että jotkut omivat lopunajalla armokaupan itselleen, eivätkä salli muiden ostaa eikä myydä. Siksikö on pakko mennä heidän luokseen, jotta saisi puuttuvan tuotteen? Muilla ei ole oikeutta siihen.
Voisiko tuolla öljyllä olla jotain tekemistä uskonymmärryksen kanssa? Sitähän ei voi jakaa. Se on oltava itsellä sisimmässä jo valmiiksi. Valkeutta ja Hengen Paloa! Se voisi olla sitä henkilökohtaista uskoa, jota ei voi antaa, vaan se annetaan, silloin kun uskonlamppukin saadaan syttymään. Onko uskonymmärrys vara-astiassa?
Sitä voi ehkä yrittää hakea sieltä, mistä on sen lampunkin saanut, mutta nämä tyhmät eivät ehtineet enää.
Ovatko kauppiaat sitten sananjulistajia tai seurakunnan väkeä? Eihän Sana mene pilalle, vaikka julistaja ei itse uskoisikaan. Sana tekee Eläväksi eikä ihminen. Ymmärryksen saaminen on sitten toinen asia. Miksi viisaat eivät voineet sitä antaa noille tyhmille, vaan sitä piti hakea kauppiailta? Jos se sitä oli?
Yhä vaan kysymyksiä, pohdiskelua. Ehkä on tyytyminen siihen, että nostetaan hattua ja jatketaan matkaa?
Luin viestisi ja totesin, että olen selittänyt tätä Jeesuksen vertausta niin huonosti, että et ole yhtään ymmärtänyt mitä olen kirjoituksillani halunnut sanoa. Jospa keskustelu jatkuu ja löytyy joku joka osaa paremmin selittää ja jolla on enemmän ymmärrystä.
Kirjoitat: "Eihän Sana mene pilalle, vaikka julistaja ei itse uskoisikaan. Sana tekee Eläväksi eikä ihminen." En ymmärrä mitä tahdot tällä sanoa! On totta, että kukaan ihminen ei pysty pilaamaan Jumalan Sanaa, se on sama tänään ja iankaikkisesti: Heb. 13:8 ”Jeesus Kristus on sama eilen, tänään ja ikuisesti.”
Jos, julistaja itse ei ole osallinen Pyhästä Hengestä ”Sana” jää kuolleeksi kirjaimeksi. Kirjain, ”Sana” tuo kyllä esiin Jumalan pyhän tahdon, eli näyttää ihmisen Jumalansanan peilin edessä täysin kelvottomaksi. Tätä Paavali selittää Korintilaisille: 2 Kor. 6:6 "ja hän on myös tehnyt meidät kykeneviksi palvelemaan uutta liittoa, jota ei hallitse kirjain vaan Henki. Kirjain näet tuo kuoleman, mutta Henki tekee eläväksi."
Jumalan Pyhä Henki itse avaa ymmärryksen uskomaan. Henki tekee uskon kautta eläväksi, Jeesus itse sanoo: Joh. 6:63 "Henki yksin tekee eläväksi, lihasta ei ole mitään hyötyä. Ne sanat, jotka olen teille puhunut, ovat henki ja elämä." Jeesus itse avasi opetuslasten ymmärryksen: Luuk. 24:45 ”Nyt hän avasi heidän mielensä ymmärtämään kirjoitukset.” Jeesus puhui näitä juuri ennen taivaisiin nousemistaan, mutta lupasi lähettää toisen ”selittäjän – muistuttajan” Luuk. 24:49 ”Minä lähetän teille sen, minkä Isäni on luvannut. Pysykää tässä kaupungissa, kunnes saatte varustukseksenne voiman korkeudesta." t. Heino
Huomasin jo illalla, että kirjoitin tuon kohdan todella hatarasti. Katsoin sitten katekismuksesta, mitä siellä sanottiin. En ehtinyt sitä tarkentaa tänne.
"Pyhä Henki suorittaa työnsä seurakunnassa Jumalan sanan (ja sakramenttien) välityksellä." Ne ovat ns. armonvälineitä.
"Ne sanat, jotka olen teille puhunut, ovat henki ja elämä." Joh.6:63
Ajattelen, että Jumalan Sana on se, mikä tunkeuttu ihmisen sisimpään Pyhän Hengen työnä ja saa siellä syntymään uskon ja Elämän. Jos se olisi sidottu julistajan persoonaan tai sisäiseen hengelliseen tilaan, niin kuulija olisi aika mahdottomuuden edessä. Mistä löydän VARMASTI oikeassa hengessä ja ymmärryksessä olevan julistajan? Miten itse etsivänä voisin sen todentaa? En mitenkään. Enhän ole itsekään vielä uskonymmärryksessä.
Toki uskon siihen, että Pyhä Henki ohjaa oikeat ihmiset luokseni julistamaan Hyvää Sanomaa ja siten kylvötyö onnistuu. Mutta kasvun antaja ja Elämän antaja ei ole kukaan julistaja.
"Alussa oli sana ja se Sana oli Jumalan tykönä, ja Jumala oli se Sana..." , alkaa Johanneksen evankeliumi.
Tuo edellinen ajattelu tuli tietysti siitä, mitä olen oppinut veeällänä. Se, että on pakko olla vl julistajana, jotta Elämää syntyisi. Oli sitten vl millainen tahansa. Mistä tiedän, että julistajana oleva vl on varmasti oikeassa Hengessä? En mistään? Seurakuntako sen vahvistaa? Jos olisin niin uskonut, niin olisin yhä vl. Mutta en ole.
En osaa eilistä paremmin tuota vertausta ajatella. Tuli mieleeni eräs ohje vertausten selittämisessä. Niitä ei voi selittää kaikkine yksityiskohtineen vaan olisi pysyttävä siinä pääasiassa, jota sillä on haluttu valaista.
Jos puhutaan verkosta ja taivasten valtakunnasta, niin eihän sielläkään kalastajat itse ole verkossa. Entä mädät kalat? Vai pärjääkö verkossa parhaiten petokalat, jotka voivat luonnollista ruokaansa nauttien kasvaa ja lihoakin. Pienet sitten tulevat syödyiksi tai raadelluiksi ja siten mätänevätkin. ;(
Halusin sanoa, ettei vertauksia voi ottaa kaikilta osin hengelliseen selitykseen. Menee aivan oudoksi ja varmasti vääräänkin.
Verkkokalastus ja nuotalla pyynti ovat eri asioita.
Raamatussa puhutaan nuotan heittämisestä ja se kokosi kaikkinaisia kaloja. Siellä kalat saavat uida vapaasti ja siten syödäkin toisiaan! Verkossa olevia syövät vain vapaana olevat pedot.
Pyhästä Hengestä! Kirjoitat oikein: ”Ajattelen, että Jumalan Sana on se, mikä tunkeutuu ihmisen sisimpään Pyhän Hengen työnä ja saa siellä syntymään uskon ja Elämän.” Tämä on oikein, näin raamattu todistaa: Heb. 4:12 ”Jumalan sana on elävä ja väkevä. Se on terävämpi kuin mikään kaksiteräinen miekka, se iskee syvään ja viiltää halki sielun ja hengen, nivelet ja luiden ytimet, se paljastaa sisimmät aikeemme ja ajatuksemme.”
”Sitten kirjoitat aivan kummallisia: ”Jos se olisi sidottu julistajan persoonaan tai sisäiseen hengelliseen tilaan, niin kuulija olisi aika mahdottomuuden edessä. Mistä löydän VARMASTI oikeassa hengessä ja ymmärryksessä olevan julistajan? Miten itse etsivänä voisin sen todentaa? En mitenkään. Enhän ole itsekään vielä uskonymmärryksessä.”
Eli sinä kysyt: onko sitten ”Sana” sidottu ihmispersoonaan? Ei ole! Mutta se on sidottu Pyhään Henkeen, Pyhä Henki on se voima joka tekee ”Sanan” meille eläväksi. Tästä Paavali kirjoittaa: Room. 8:11 ”Jos siis teissä asuu Jumalan Henki, hänen, joka herätti Jeesuksen kuolleista, niin hän, joka herätti Kristuksen kuolleista, on tekevä eläviksi myös teidän kuolevaiset ruumiinne teissä asuvan Henkensä voimalla.” 15 Te ette ole saaneet orjuuden henkeä, joka saattaisi teidät jälleen pelon valtaan. Olette saaneet Hengen, joka antaa meille lapsen oikeuden, ja niin me huudamme: "Abba! Isä!"
Minä en ole sanonut, että pitää olla ”vl:llä”, että syntyisi elämää! Minä puhun Pyhän Hengen pappeudesta, en jostakin Ry:n saarnaajista! Miten me voisimme tunnistaa, kenessä ihmisessä - puhujassa asuu Pyhä Henki? Kysymyksesi: ”Mistä löydän VARMASTI oikeassa hengessä ja ymmärryksessä olevan julistajan?” Tämä on tärkeä kysymys ja siihen vastaa itse Elämän Herra: Joh. 6:37 ”Kaikki ne, jotka Isä minulle antaa, tulevat minun luokseni, ja sitä, joka luokseni tulee, minä en aja pois.” Mistä etsivä sitten varmasti tunnistaa, että nyt minä olen löytänyt? Tähän kysymykseen vastaa itse Jeesus: Joh. 10: 4 ”Laskettuaan ulos kaikki lampaansa hän kulkee niiden edellä, ja lampaat seuraavat häntä, koska ne tuntevat hänen äänensä.”
Eli me tunnistamme Hyvän Paimenen äänestä, kun me kuulemme Hyvän Paimenen äänen, niin me olemme löytäneet Jumalanvaltakunnan. Maailmassa on ollut pimeitä aikoja, jolloin on Jumalan lapsilauma hajotettu eriseurojen kautta. Mutta yön jälkeen koittaa ihan varmasti aamu ja eihän ole paha, vaikka se olisi iankaikkisuuden aamu. Jumalan poika tulisi hakemaan meitä ja tämän takia on hyvä muistaa joka päivä aina uudelleen pukeutua, niin kuin Paavali selittää: Efo. 4:24 ”ja pukea yllenne uusi ihminen, joka on luotu sellaiseksi kuin Jumala tahtoo, elämään oikeuden ja totuuden mukaista, pyhää elämää.” Miten se tämmöinen ”pukeminen” sitten käytännössä tapahtuu: Siten, että joka päivä uskomme itsemme pahana pyhäksi ja syntisenä vanhurskaaksi Jeesuksen lunastustyön kautta.
En tiedä miten ymmärrät Jeesuksen vertauksen: Matt. 13:47 "Vielä taivasten valtakunta on kuin nuotta, joka laskettiin mereen ja joka keräsi kaikenlaisia kaloja. 48 Kun se tuli täyteen, kalastajat vetivät sen rantaan, istuutuivat ja lajittelivat hyvät kalat koreihin mutta viskasivat huonot pois. 49 Samoin käy maailman lopussa: enkelit tulevat, erottavat pahat vanhurskaista.”
Ajatteletko, että kalastajia olisivat tässä vertauksessa saarnamiehet? Ja miten he vetäisivät nuottaa, jos itse olisivat verkossa? Kirjoitat: ”ei sielläkään kalastajat itse ole verkossa. Entä mädät kalat?” Mistä olet löytänyt ”mädät kalat”? Jeesuksen vertauksessa kuitenkin oli hyviä ja huonoja kaloja, eikä kaloja erotelleet saarnamiehet, vaan enkelit maailman lopussa
Voi olla, ettemme ymmärrä toisiamme, mutta minä kirjoitan niin kuin minä uskon, ihan niin kuin Paavali sanoo: 2 Kor. 4:13 ”Meillä on sama uskon Henki, josta on kirjoitettu: "Minä uskon, ja siksi puhun." Niin mekin puhumme, koska uskomme.” Minä pyydän, ettet loukkaannu minun kirjoitukseeni, ollaanhan ihan ystävällisiä toisillemme?
Minä ihmettelen Sinun ihmettelyäsi. En löytänyt kirjoituksestasi mitään sellaista, joka olisi jotenkin omia ajatuksiani vastaan. Luulin ymmärtäväni ne. Mutta Sinä et kai tajunnut minun tekstiäni?
Ehkä minä peilaan liikaa vl-käsityksiä, jotka ovat Sinulle jo kaukaisempia. Vastaan ikään kuin niihin ajatuksiin ja muotoilen ne niin, että saisin itselleni selvemmän käsityksen noista perusasioista. En näköjään osaa sitä kuitenkaan.
Vertasin mielessäni kalastajia niihin kauppiaisiin. Totesin, etten voi niitä selittää tuolla ulkona/sisällä - oletuksella. Ei kai ole tarpeenkaan.
Olen itsekin siinä uskossa, että Hyvän Paimenen äänen erottaa kun sen kuulee. Ja uskon, että Pyhä Henki ohjaa oikeaan paikkaan ja oikeiden ihmisten luokse, kun sen aika on. Välillä on kaameita korpitaipaleita. Senkin olen kokenut.
Tunteitani en voi kahlita. Jos joku asia tekee mieleni pahaksi ja surulliseksi, niin se tekee sen. Tietysti mietin sitä, mistä se johtuu ja pyydän itselleni ymmärrystä asiaan ja korjausta käsityksiini, jos ne ovat jotenkin vääriä.
Olen ystävällinen ja yritän olla selväsanaisempi tai harvasanaisempi. Ihan sitä, mikä passaa parhaiten kulloiseen tilanteeseen. Opettelen vasta ilmaisemaan ajatuksiani, siksi ne ovat pahasti hataria ja vajavaisia.
jotenkin puhumme toistemme sivu, emme kohtaa ja siitä johtuu ettemme ymmärrä toisiamme. Minä olen Heikki Saaren kuullut selittävän tätä Jeesuksen vertausta Jumalan valtakunnan verkoksi hän sitä nimitti. Hän selitti: Nyt on verkot vedetty rannalle ja erotellaan mädät elävien joukosta, erotellaan siksi, etteivät kuolleet pilaisi eläviäkin. Vielä hän sanoi saarnamiehiä enkeleiksi ja vetosi raamatun kohtaan: Malak. 2:7. "Sillä papin huulet pitää opin kätkemän, että lakia hänen suustansa kysyttäisiin; sillä hän on Herran Zebaotin enkeli."
Ajattelin kyllä silloin, että on äkäisenoloinen "enkeli"!
Ole vain oma itsesi, ei sinun tarvitse olla harvasanaisemi - taitavampi kuin me muutkaan. Armon varassa me olemme jokainen! Voi olla, että kun kuuntelet jatkuvasti Ry:n saarnoja, niin niistä väkisinkin jää aivoihin joitakin ajatuksia. Luulen, että märänneet kalat ovat sieltä kotoisin. Minä olen nykyään kuunnellut radio bookia, eli Ry:n seuroja ja ihmetellyt heidän saarnojaan, oikeastaan he puhuvat niin kuin ennen puhuivat pyhäkoulunopettajat, eli lukevat tekstin ja sitten kertaavat tekstiä, eli eivät selitä, niin kuin ennen.
Kun lähtee selittämään Jeesuksen vertauksia, tuntee niin taitamattomaksi itsensä ja tämän takia minun tulee pyydeltyä toisilta kirjoittajilta, että he ymmärtäisivät, että Heino on vain ihminen ja näin ollen kirjoituksetkaan eivät ole Jumalansanaa. Me olemme kumpainenkin erehtyväisiä ihmisiä ja silti me niin vajavaisesti ymmärrämme näitä Jumalansanan paikkoja. Paavali kirjoittaa: Filp. 1:6 "Minä luotan siihen, että Jumala, joka on teissä aloittanut hyvän työnsä, myös saattaa sen päätökseen Kristuksen Jeesuksen päivään mennessä." Tähän saamme mekin luottaa. t. Heino
Niin saamme luottaa Jumalan lupauksiin!
Ei se ole mikään ihme, jos viestimme eivät kohtaakaan. Mutta jos siitä ei tule pahaa luottamuspulaa välille, niin tuskin se haittaa?
Hyvää vointia ja terveyttä Sinulle!
Kiitos kommenteista!