Nukahtaminen on vaarallista

Mies on selkeää riskiryhmää ns Tia-kohtaukset kuvavat asiaa ottakaa selvää niin TIA- kohtauksella tarkoitetaan ohimenevää aivoverenkierron häiriötä (transient ischaemic attack, TIA). Tällöin jonkun aivovaltimon verenkierto ohimenevästi heikkenee tai loppuu, mutta niin lyhyeksi aikaa, että pysyvää vauriota (aivoinfarktia) ei ehdi syntyä.

Syyt ja riskitekijät

TIA- kohtaus on merkki aivoverenkiertosairaudesta ja vakava varoitus uhkaavasta aivoinfarktista. Näin ollen sen syyt ja riskitekijät ovat samat kuin aivoveritulpan (ks. kohta C4). Usein taustalla on aivovaltimoiden kovettumatauti, johon ovat johtaneet erilaiset riskitekijät kuten verenpainetauti, tupakointi, sokeritauti tai monet riskitekijät yhdessä. Taustalla voi olla myös sydänsairaus kuten rytmihäiriö, sydänveritulpan jälkitila tai sydämen läppävika.

Oireet

TIA- kohtausten luonteeseen kuuluu, että ne ovat ohimeneviä ja kestävät usein vain joitakin minuutteja, tyypillisimmillään maksimissaan tunnin. Alunperin TIA- kohtauksen määritelmään on kuulunut, että oireiden täytyy hävitä yhden vuorokauden kuluessa. Pitempään kuin tunnin kestävissä oireissa voidaan nykyaikaisilla kuvauslaitteilla usein kuitenkin todeta, että kyseessä onkin ollut pieni veritulppa.

TIA- kohtauksessa saattaa oireena olla mikä tahansa samanlainen oire kuin aivoinfarktissakin, ero on siis ainoastaan oireen kestossa. Tavallisimpia ovat ohimenevä toispuoleinen halvaus, toisen puolen puutuminen, puhevaikeus tai näköhäiriöt (esimerkiksi näön menetys toisesta silmästä).

Oireet ovat yleensä yksittäisiä, mutta voivat myös toistua. Mitä useammin oire toistuu ja erityisesti jos oire uusiutuu yhä nopeammin sitä suurempi mahdollisuus on sairastua pysyvään halvaukseen.

Ennuste