alkamassa Albin Vegalla. Websivuilla on asiallista tietoa valmistautumisesta ja varusteista. Ehkä ruotsalaisprojekti innostaa meikäläisiäkin.
http://www.sailingontherocks.com/
http://www.sailingontherocks.com/
Taas yksi realistinen
Atlantin purjehdus
9511437
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 95
Vanhimmat
vain netissä. Albin Vega ei ole riittävän turvallinen vene valtameriolosuhteissa.
johan sillä on pallo kierretty monesti ja atlantti ylitetty vielä useammin. ei se aina kokoa katso
Kyllä, kyllä, Albin Vegalla on pallo kierretty ja vene on kelvollinen avomerivene. Ennen kaikkea pieni pitkäkölinen skandi, joten sillä voi mennä minne vain. Sanoo kunnon skandipurjehtija.
Suunnitteluluokka A antaa rajat valtameriveneille. Sen mukaan veneen tulee kestää 7 m aalto 10 Bf myrskyssä (28 m/s keskituuli).
Albin Vega on suunniteltu avomerikäyttöön, mutta ei tuohon valtamerikäyttön.
Albin Vegan Motion Comfort Ratio on 19, poikkeuksellisen huono valtamerelle.
(saman kokoinen Vancouver 27 MCF = 31 eli aika hyvä)
Albin Vegan pituus on 8,25 m, turvallinen VAIN ALLE 5 m murtuvassa aallossa, ei valtamerten myrskyissä.
Albin Vegan Capsize Screening Formula on 1,9 eli ei hyvä
(saman kokoisen Vancouver 27 CSF = 1,68 eli aika hyvä)
Albin Vegan AVS on 133, se riittää, tämän kokoisen min AVS on 125. Albin Vega aika varmasti nousee pystyyn, jos menee ympäri. Ja menee aika herkästi verrattuna oikeisiin valtameriveneisiin. Siksi, jos joutuu oikeaan myrskyyn, voi mennä useammankin kerran ympäri. Mitenkähän käy rikin. Sanotaan, että mikään vene ei kestä ehjänä montaa peräkkäistä ympärimenoa. Siis vaikka olisi pieni pitkäkölinen skandi.
Vegan Capsize screening formula on muuten alle 1,9 eli 1,81. Eli ei sekään kovin hyvä. Mutta samoissa "formuloissa 1,9:n ja 1,8:n välillä ovat swan 371, Antilla 30, diva 39 jne..
Huonompi puoli (sorry Kauko!) on se, että Vega on pieni purjevene. Colesin mukaan koolla on väliä valtameren murtuvissa aalloissa pystyssä pysymisen kannalta. Pitkäkölisyyden merkitystä on liioiteltu suuntavakavuuden kannalta. AVS on hyvä, vähän parempi kuin esimerkiksi Balladilla (127 astetta).
Ilmailupuolella suuntavakavuudesta puhuttaessa tunnetaan kaksi käsitettä, jotka vaikuttavat ilma-aluksen vakavuuteen, peräsinsuhde ja peräsimen vaikuttava pinta-ala. Eli mitä pidemmällä peräsin on siivestä (=kölistä) ja mitä suurempi on sen pinta-ala, sitä vakaampi alus on. Skegillä on tässä tapauksessa merkitystä.
riippuen lähteestä.
Täällä Albin Vegalle on laskettu CSF = 1,88
http://www.boatdesign.net/forums/showthread.php?t=11492&page=5
Oliko pointtisi se että aina löytyy jokin parempi vene? Vai halusitko kertoa meille junteille että sinä osaat laittaa numerot suuruusjärjestykseen? Vai halusitko kertoa että kolmikirjaimiset aakkosyhdistelmälyhenteet ovat muotia?
Albin Vegaa ei ole suunniteltu pitkiin valtamerimatkoihin.
Jos sillä valtamerille lähtee, paras olla hyvissä väleissä säiden haltijan kanssa.
Pointtini on, että on väärin yllyttää ihmisiä valtamerille tuolla veneellä.
yllyttäisit isolle merelle lähtemään.
Et kai leveällä tasapohjaisella eväköliveneellä.
Tiimalasivene kiipeää kyljittäinkin aallonkuvetta huomattavasti pystymmässä asennossa kuin leveydellään jäykkä paatti.
Kapeus on edelleen valttia.
A light boat, even if it has no negative stability (or with an equal AVS), would be a boat easier to capsize than the heavy boat. For having an equal RM, the light boat would have a very deep keel with a small bulb and its roll moment would be much, much bigger compared with the heavier boat, making it easier to be capsized by breaking waves, or very disturbed seas.
Yes, a small light weight boat can be relatively seaworthy, but not as much as a good designed heavy boat. For that (relatively seaworthy) it would have to be an expensive and very unpractical boat with a big draft, not to mention about safety problems related with a fragile keel. Not the kind of boat the market offers as the mass production 27ft, or the one sailors want as an oceangoig cruising boat.
venettä. Siis venettä, joka on suunniteltu pärjäämään valtameren joskus huonoissakin oloissa.
Kategoria A vene, rahavarojen mukaan iso ja tanakka hyvin rakennettu vene.
Valintaa auttaa hyvät tunnusluvut STIX, AVS, MCF, CSF jne. Tai ainakin, että valittavalla veneellä ei mikään noista ole huono.
Ja hyvä, osaava miehistö.
boatdesign.net
Minä suosittelen katamaraania missä on nostokölit.
On turvallinen peli.
Pituutta olisi hyvä olla yli 36 jalkaa.
Hohhoh! Missäs itse oot käynyt ja millä veneellä? Valtamerikelpoisuus ei ole pelkästään veneen sertifikaateista kiinni, onhan sitä itsetehdyilläkin paateilla kierretty palloa menestyksekkäästi. Ilman mitään sertifikaatteja. Taitaa olla valtamerikelpoisuus kiinni pikemminkin ihmisistä kuin veneistä.
Toisekseen valtameret ovat meriä siinä missä kotoinen Itämerikin. Paha keli on paha keli, niin kotikulmilla kuin kauempanakin. Pläkässä tuskastuu hissukseen oloon yhtälailla riippumatta siitä, missä päin maapalloa onkaan. Voi kyllä. Valtamerilläkin on välillä tyyntä. Lähtekääs kokeilemaan!
Etkö ymmärrä mikä ero on Itämeren pahalla myrskyllä ja valtameren pahalla myrskyllä?
Säätiedotus ja suojasatama.
Säätiedotus antaa molemmilla merillä varoituksen muutamaa päivää ennen myrskyä.
Itämerellä ehdit ajoissa (vuorokaudessa) suojasatamaan.
Valtamerellä ehtisit suojasatamaan parin viikon päästä, myöhäistä.
Siksi Itämerellä voit purjehtia kipolla kuin kipolla. Aina ehdit suojaan.
Varmasti joku tosipurjehtija tietää, että näin ei ole vaan Itämerellä on joutunut myrskyyn vaikka säätiedotus lupasi vain 15 m/s. Mutta ei taatusti ole joutunut säätiedotteen vastaisesti sellaiseen todelliseen myrskyyn, jonka kouriin valtamerellä voi joutua ilman karkuun pääsyn mahdollisuutta.
Ennustamattomaan myrskyyn kuten suomalaiseskaaderi Gävleen purjehtiessaan 80-luvulla!!
tiedän varsin hyvin mikä ero on Itämeren ja Atlantin myrskyllä, koska olen kokenut myrskyt molemmilla vesialueilla ja jos saisin valita missä veneeni kanssa myrskyn ottaisin vastaan niin ilman muuta Atlantilla. Aallokko on siellä huomattavasti helpompaa myrskyssä kuin Itämeren matalassa vedessä, puhumattakaan Kanaalista tai Pohjanmerestä. Atlantin aalto on myrskyssäkin loivaa verrattuna Itämereen ja murtuvia hankalia aaltoja on harvakseltaan. Useampi Atlantin ylitys ja sen huomaa ettei se nyt niin kummoista ole. Epämiellyttävää tosin joskus ja pienen aikaa.
kirjoittamaani.
Itämerellä ei nykyisin joudu ANKARAAN myrskyyn, sääennusteet ovat niin varmoja 24-48 h päähän. Ehdit suojaan.
Atlantilla et.
Myrsky ja myrsky. Olet varmasti ollut siellä Atlantilla myrskyssä. En kuitenkaan usko, että olet joutunut pienellä veneellä Atlantilla ANKARAAN myrskyyn. Harva pieni vene siitä selviää.
Olen minäkin Atlantilla ollut "myrskyssä", jossa tuulimittari näytti 52 solmun (26 m/s) tuulta (=puuskat). Ei siinä mitään ongelmaa ollut.
On aivan eri asia, kun Atlantilla KESKITUULI pysyy 2-3 vrk tuossa lukemassa tai ylikin. En haluaisi siihen linkoon joutua.
Olet oikeassa, ei se Atlantin ylitys niin kummoista ole. Yleensä. Poikkeuksien varalta sen veneen pitää olla ne poikkeusolot kestävä. Vaikka harva niihin joutuu.
Atlantilla myrskyksi keliä sanotaan vasta kun keskituuli on 24 ms tai enemmän. 26 ms puuskiin riitää 16-17 ms keskituuli jota ei atlantia purjehtinut väitä vielä myrskyksi. Todellakin harvat joutuvat olosuhteisiin jolloin keskituuli on 3 vrk 26 ms sek. On nimittäin jumalaton matala eikä muodostu kuin tammikuussa pohj Atlantila jolloin nautimme rommia St Lucialla.
Ei tietenkään pidä väheksyä Itämerta, mutta tilastojen mukaan touko-syyskuun aikana myrskyjä esiintyy hyvin harvoin. Tilastot löydät Itämeriportaalista.
Atlantti on sattunut olemaan kohtalaisen kesy siinä navakassa tuulessa, josta kokemuksesi nähtävästi ovat. Ilmeisesti olet välttänyt Pohjois-Atlanttia tai Etelä-Atlantin eteläisimpiä osia. Ehkä koit navakkaa tuulta Kanarian ja Karibian välillä meno- tai paluumatkalla, en epäile sitä. On inhimillistä, että purjehtijoiden jutuissa helposti liioitellaan ja kerrotaan ´myrskyistä´, vaikka myrskyn kriteerit eivät olisi täyttyneet. Kriteerit voi lukea vaikkapa ao linkistä.
Meidän kotivesillämme myrskyrajana pidetään 21 m/s, valtamerillä se on korkeampi 25 m/s.
Vaikka valtameripurjehdukset (esim. Atlantin ylitykset Euroopan ja Karibian välillä ) ajoittaisi hirmumyrskykausien ulkopuolelle, sittenkin on pieni mahdollisuus joutua kohtaamaan trooppinen matalapaine.
Metereologit puhuvat myös ´metereologisesta pommista´, jossa äkkiä kehittyvän myrskyn voima voi olla tuhoisa (varsinkin Tyynenmeren eteläosien ilmiö).
Ei kannata rehvastella haluavansa ottaa myrskyjä vastaa Atlantilla, vaikka tähän asti olisi selvinnyt purjehduksiltasi ilman minkäänlaisia ongelmia.
Ainoa asia, josta moni lienee samaa mieltä kanssasi, on aaltojen ´helppous´ Atlantilla Itämereen verrattuna - silloin kun tuulee kohtalaisesti ja aallot ovat säännöllisiä. 20-23 m/s keskituuli Atlantilla ei ole myrsky. Eteläisellä Intian valtamerellä se voi olla tavanomainen pasaatituulen nopeus, joka jatkuu viikkoja yhteen menoon, yötä-paivää....Ei kovin helppoa purjehdusta, vaikka myrskystä ei ole kysymys.
http://www.zetnet.co.uk/sigs/weather/Met_Codes/beaufort.htm
http://hurricanes.noaa.gov/
katsoa elokuvan meren raivo. Siinäkin oli 100 metriä korkea aalto jossa 30 metriä korkea murtuva harja.
Säätietoja saa myös avomerellä. SSB radiolla ja alle sadan euron vuosimaksulla (modeemin kera myös sähköpostilla), tai ilmaiseksi. Tekstinä, äänenä, kahden keskisenä keskusteluna maa-aseman kanssa lyhytaalloilla sekä tietysti jopa 5 päivää eteenpäin synoptiset sääkartat faxina suoraan radiosta. Niistä tyhmäkin osaa pelätä lähestyvää matalapainetta. Toinen asia on se, ehtiikö sittenkään karkuun, mutta yllätyksiä ei tule jos säätiedotus vain jaksaa kiinnostaa tiedot haluaa katsoa. Ja kyllä pienelläkin veneellä ehtii ainakin pahimmasta pois jos osaa suunnitella vähän etukäteen sääkartan nähtyään.
mutta tositilanteessa ollut. Kunnioitan merta, joskus pelkään. Silti suunnittelen uusia kaukopurjehduksia.
Kyllä on hirveä ero missä on myrskyssä. Täytyy sanoa että Itämeri on kyllä todella paha paikka. Aallot ovat terävät ja usein on kylmää, kesällähän ei oikeen myrskyjä ole. Kanaali on ihan hirvee paikka muutaman kerran talvella käynyt kauppalaivoilla ja sinne en kyllä lähtisi ihan sama onko Guy22 tai swan 55. Atlantti pitkät ja korkeet aallot ei mukavaa myrskyllä. Atlantilla voi hyvin välttää suuremmat myräkät kulkeehan matalat hyvinkin ennustettavasti. Moni joutuu myrskyihin tyhmyytään kun ei viitsi ottaa säätä riittävästi huomioon. Loppujenlopuksi myrsky legillä Hanko Kiel tai ARCissa aika se ja sama. Molemmissatapauksissa jos joutuu on tehty virhe, tämä ei tietystikkään poislue sitä etteikö siihen pitäisi olla valmiina.
Atlantilla pärjää. Arvoisat kirjoittelijat unohtavat että Atlantia on ylitelty satoja ja satoja kertoja ennenkuin kukaan on kuullutkaan teidän kategorioista tai avsseista. Ei se ole veneen koosta kiinni. Käykääpäs joskus kurkkimassa valtamerellä ettei jää pelkäksi tietokonesuunnitteluksi.
purjehtinut. Eiköhän tälläkin palstalla kirjoittelee sinun(?) ja minun lisäksi moni muukin valtameriä kiertänyt.
Toistan vielä: On vastuutonta yllyttää ketään valtamerelle veneellä, jota ei ole noihin oloihin suunniteltu. Albin Vega on avomerivene, ei valtamerivene.
Kirjoitit: "Arvoisat kirjoittelijat unohtavat että Atlantia on ylitelty satoja ja satoja kertoja ennenkuin kukaan on kuullutkaan ..."
Jätit mainitsematta, että Atlantille on myös ikuisesti jäänyt satoja ja satoja purjehtijoita ennenkuin kukaan...
On aivan turha dramatisoida ja pelotella ihmisiä jostain valtamerestä. Pohjanmeri ja Englannin kanaali on vaativampia alueita kovissa olosuhteissa kuin Atlanti.Karibialla kun talvella kiertelet ja katselet ympärillesi niin huomaat että kaikenlaisilla kotteroilla Atlanti ylitetään ja turvallisesti. Albin Vega on moniin niihin verrattuna loistovene. Vaarallisempaa kuin Atlantin ylitys on taksikyyti Kanarialla matkamuonien kanssa ostoskeskuksesta venesatamaan. Siinä voi henki mennä ei Atlantila. Menkää ihmiset ja toteuttakaa haaveenne ei se ole vaarallista. Purjehdus on mukavaa ja hauskaa. Valtamerellä varsinkin.
Tuossa kirjoitettiin: "On aivan turha dramatisoida ja pelotella ihmisiä jostain valtamerestä. Pohjanmeri ja Englannin kanaali on vaativampia alueita kovissa olosuhteissa kuin Atlanti".
Juuri niin. Pohjanmeri (ja jopa itämeri) on huomattavasti pahempi meri kuin "valtameri". Jokainen skönö voi tämän allekirjoitta. Kaikkea sitä kuuleekin....tietokone- ja vakuutusmiehet puhuvat taulukoiden syvällä rintaäänellä. Hieno homma kun nuo ruotsinpojat sentään eivät ole vellihoususarjaa.
Skönö
Porkkalanselän!
Minusta tässä yrityksessä ei ole mitään realistista. Vai yrityksen melkein jokaiselle kukkarolle sopiva budjettiko tekee siitä mielestäsi realistisen. Mitenkäs jos ilmapatjalla yrittäisi, sehän on vielä halvempi ja siis vielä realistisempi. Tottakai nuoret hyväkuntoiset ja -tuuriset miehet voivat selvitä hengissä, kuten monesta muustakin uhkarohkeasta miehuuskokeesta.
Suurin osa purjehtijoista ei koskaan uskalla toteuttaa haaveitaan. Loputon teoretisointi ja toisten arvostelu voi kenties olla merkki omasta impotentista. Tässä on kysymyksessä projekti, joka mitä ilmeisimmin tulee toteutumaan = realistinen.
Ruotsalaisveneen varustelu vaikuttaa varsin asialliselta, ehkä jopa runsaalta, ja retki huolelliselti suunnitellulta. Budjetti ei varmaankaan ole ihan pieni, mutta periaate ihan oikea: mieluummin kannattaa valita pienempi vene ja kunnollinen varustus siihen kuin turhan iso vene ja puutteellinen varustus. Harvalla on varaa sekä kalliiseen veneeseen että kalliiseen varusteluun.
Albin Vegalla on hämmästyttävän paljon käytännön näyttöä valtameriretkistä, jos vertaat sitä muihin perheveneisiin. Onko tiedossasi esim. Vegan kölin tai peräsimen irtoamisia tai totaalihavereita avomeriolosuhteissa?
En ole ymmärtänyt, että Atlantin ylitys olisi joku "miehuuskoe". Käytännössä purjehdus täältä Kanarialle voi olla paljon vaativampi kuin Atlantin ylitys Kanarialta Karibialle. Itselläsi ei taida olla juurikaan kokemusta?
Ilmapatjajuttusi on lapsellinen, samoin käsityksesi uhkarohkeasta miehuuskokeesta. "Happamia sanoi kettu pihlajanmarjoista"!
Olen samaa mieltä kanssasi, todennäköisesti Atlantin ylitys tältäkin Albin Vegalta sujuu hyvin. Toivotaan ja uskotaan niin.
Atlantin ylitys on aina riski, niin veneelle kuin laivallekin. Toisille suuri, toisille pieni. Tässä hyvä riskienhallinta on mm. sitä, että lähdetään matkaan mahdollisimman turvallisella veneellä hyvän varustelun ja hyvän miehistön kanssa.
ARC-2007 osannottajalistalla näkyy nyt 4 SWE-venettä:
Balti 50
Bavaria 50
Najad 49
Elan 431
Näiden valtameriveneiden keskipituus on noin 15 m ja kaikkien tunnusluvut Albin Vegaa paljon parempia valtamerikäyttöön.
Mukaan lähtijän kannalta riskien hallintaa olisi mennä johonkin noista veneistä, ei Albin Vegaan koska Albin Vegan suunnittelija ja luokitusviranomaiset ovat katsoneet, että vene ei mahdollisesti kestä cat A olosuhteita (28 m/s myrsky valtamerellä jne).
Minkähän vuoksi tuo Albin Vega ei ole vielä ilmoittautunut ARC-2007 listalle, vaikka nettisivujensa mukaan ovat jo kauan sitten päättäneet lähteä ARC-2007-kisaan? Lista on pian täynnä, yleensä huhti-toukokuussa.
Eihän ARC:en noin pieniä ja hitaita veneitä huolita!
Mutta onhan tuo Vega nopsa ja suuri paatti jos vertaa Waltamerien Rättisitikkaan eli Havsfidraan :-)
samaa mieltä. Laituri ovat väärällään veneitä joilla voi valtameriä seilata, mutta uskalluksen puute naamioidaan sillä että vene ei ole Swan tai Najad eikä sillä näinollen voi Atlantille lähteä. Elämässä on kaikenlaisia vaaroja ja riskejä ihminen ottaa elämässä jatkuvasti. Atlantin ylittämiseen ei kovinkaan kummoisia riskejä sisälly. Tyyntä siellä enemmän pelätään kuin myrskyä.
Etkö tunne edes ARC:n sääntöjä?
Minimi on 8,23 m pituus ja s/y Sailing On The Rocks ilmoittaa veneensä pituuden olevan 2 cm tuota pitempi.
Heh, mukaan sitten vaan :-)
ole 8,25m?
Kirjoitin:
"Minimi on 8,23 m pituus ja s/y Sailing On The Rocks ilmoittaa veneensä pituuden olevan 2 cm tuota pitempi."
Sama selkosuomella:
Minimi on 8,23 m pituus. s/y Sailing On The Rocks on 2 cm minimiä pitempi eli se on 8,25 m pitkä vene.
Ymmärsitkö?
Toisin on moottorivenepuolella:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=111&conference=668&posting=22000000024242658
se kyllä tietää kaiken valtamerien ylityksestä.
s/y Rebellion nyt Brasiliassa.
http://www.syrebellion.com/index.html
Juu. Tuokin oli hieno linkki ja muistutus siitä, ettei tarvitse aina pelätä. Perhanan purjehduksen "Esko Riihelät", jotka vakuutusyhtiöiden taulukoitensa avulla ilmaisevat oman pelkonsa. Mistä hitosta nuo ovat tänne tulleet? Ruotsistako? Tuskinpa! Siellä näyttää olevan rautaisia miehiä; aivan kuin meillä joskus talvisodan aikana....
on tieliikenteessä pudottanut kuolonuhrien määrän 40 vuoden takaisesta kolmannekseen, vaikka liikennesuorite on samaan aikaan kymmenkertaistunut.
Tuosta kehityksestä voi kiittää asennemuokkausta, ajoneuvojen turvallisuuden kehittämistä ja lainsäädäntöä.
Kukaan ei enää osta autoa, joka saa törmäystestissä vain 2 tähteä. Sellaisia ei enää edes myydä.
Onneksi veneilyssä ei tuollaisia hössötyksiä tarvita.
iso riski lähteä autolla jolla vain kaksi tähteä kolaritestissä Eurooppaan lomamatkalle. Törmäyksessä rekan kanssa voi käydä hullusti. Viidellä tähdellä ei kai käy kuinkaan. Eurooppaa kolutaan kaikenlaisilla autonreppanoilla ja homma sujuu. Ei tarvita mersua tai bemaria tähtineen. Sama onnistuu veneilyssä, ei reissamiseen tarvita Swania tai Najadia.
50 vuoden kuluttua kukaan ei olisi niin hullu että uskaltaisi edes rannasta pois nykyveneiden kaltaisilla.
Onnituu hyvin sillä 40 v vanhalla autolla.
Tosin kuolemanriski sillä 40 v. ikäisellä autolla tehdyssä lomamatkassa on se 30-kertainen verrattuna uuteen 5-tähden Mersuun.
Totta sekin, että pieni riski 5-tähden Mersulla ajossakin on. Kuten Swanilla tai Najadillakin purjehtiessa.
että kuolemanriski on vain kolaritapauksessa ei muuten, eikö?
Kyllä on merkillisiä pupuja varoittelemassa riskeistä, jotka ovat hallittavissa. Ja jos pahin sattuu kohdalle (yksi kuinka monesta?) mitä sitten. No risk, no fun.
Kunhan muistatte sitten olla itkemättä, kun olette riskin itse ottaneet.
tms.
ja valtamerellä myrskytapauksessa.
"Ei elämästä selviä hengissä".
Mutta miten ihmeessä uskallatte mennä liikenteeseen, jossa ihmisiä kuolee tuon tuostakin? Onko Atlantin ylitys purjeveneellä sen riskialttiimpi juttu kuin saman kestoinen automatka? Moni meistä pilaa terveytensä sohvalla löhötessä tai muutenkin liian vähäisen liikunnan takia ja ottaa sillä tavoin valtavia riskejä. Ne hyväksytään?
Holhoava asenne hyvin suunniteltuun purjehdusprojektiin ja projektin riskien korostaminen tuntuu merkilliseltä. Tuommoinen retki, varsinkin vielä pitempi reissu, on elämän kohokohta (tiedän omasta kokemuksesta). Jos purjehduskokemusta avomerireissuista on, kannattaa Atlantin kierrosta ruveta suunnittelemaan..... ennenkuin on liian myöhäistä.
Täsmälleen samaa mieltä. Olemme juuri tälläisellä "atlannin kierroksella". Nähtiin Teneriffalla Hollantilaispariskunta joiden vene oli liian pieni arkkiin. Heillä oli suunnitteilla 4 vuoden kierros, ja olivat jo siis matkalla. Suosittelen, monenlaisia veneitä näkee...
Kannattaa vaan jäädä kotiin miettimään ja kirjoittelemaan foorumeihin, että "Ei onnistu, ei perkele onnistu, ei ainakaan tuolla veneelleä..."
Missään nimessä ei kannata lähteä koska kiertämään palloa veneellä jolla on jo vuosikymmeniä kierretty. Se on helvetin vaarallista, mutta autolla-ajo ei ole, vaikka kaikenmaailman kimmosasit nukkuu rattiin ja ajaa yli.
Ei kannanta, se on vaarallista.
Mutta onneksi rautatieasemalla on turvallista kävellä, suojatiet ylittää, metrolla ajaa...
Kannattaa jäädä maihin kun täällä on niin turvallista.
Hevetin nettiseilorit, kateelliset perkeleet jotka eivät itse älynneet aikoinaan lähteä, ja nyt on jo myöhäistä täällä mestaroivat turvallisuusasioilla. Heh, heh, heh, heh....
Noita nyt näkee täällä venesatamien saunoissa :)
"Kannattaa vaan jäädä kotiin miettimään ja kirjoittelemaan foorumeihin, että "Ei onnistu, ei perkele onnistu, ei ainakaan tuolla veneelleä..."
"
Ei kai täällä kukaan ole noin sanonut. Monikin on todennut, että valtameripurjehduksessa riskit cat B veneellä ovat paljon suuremmat kuin noihin oloihin suunnitellulla isolla cat A vaneellä.
Se on myös sanottu moneen kertaan, että ei pitäisi yllyttää toisia lähtemään valtamerelle aluksella, jota ei noihin oloihin ole tarkoitettu.
Missä viestissä on sanottu, että ei onnistu? Näytä se viesti. Vai valehtelitko?
No, selvennänpä vähän. Minusta yritys ylittää valtameri veneellä joka ei ole siihen suunniteltu, on epärealistinen, vaikkakin toteutus hyvällä tuurilla ja suunnittelulla on mahdollinen. Erilaiset ihmiset tekevät erilaisia asioita, mitäpä itse hanketta siinä mielessä arvostelemaan. Itse en uskaltaisi ylittää Atlanttia ko. veneellä, koska olen siihen liian mukavuudenhaluinen ja turvallisuushakuinen, joten heitto kateellisuudesta meni minun osaltani täysin ohi. Ainoastaan siitä voisin olla kateellinen, että joillakuilla on mahdollisuus niin pitkään lomaan, mutta se lienee eri juttu.
Kirjoitit:
"Ei kai täällä kukaan ole noin sanonut. Monikin on todennut, että valtameripurjehduksessa riskit cat B veneellä ovat paljon suuremmat kuin noihin oloihin suunnitellulla isolla cat A vaneellä.
Se on myös sanottu MONEEN kertaan, että ei pitäisi yllyttää toisia lähtemään valtamerelle aluksella, jota ei noihin oloihin ole tarkoitettu.
Missä viestissä on sanottu, että ei onnistu? Näytä se viesti. Vai valehtelitko?"
Unohdit:
Allekirjoitus: Esko Riihelä
(purjehduksen pupuosasto)
Äänessä näyttää olevan aina sama vakuutusäijä omine pelkoineen. Sama jankutus (Cat. A, Cat. B). Näitä keskusteluja on pidetty tällä palstalla aina uudestaan...Hohoija. Joka lopetat? Alkaa jäädä levy päällä. Kirjoita vaikkapa juttu vene-lehteen (tai laita ilmoitus).
HIENOA, että on olemassa sentään hollantilaisia, ruotsalaisia (ja jokunen suomalainenkin), jotka uskaltavat elää!
ovat tulleet EU:n huvivenedirektiivin mukana ja koskevat uusia sarjatuotantoveneitä. Muistanko oikein, että voimaantulovuosi oli 1998?
Eihän luokitus koske vanhoja veneitä eikä one-off veneitä?
Monilla oikeilla pitkänmatkan valtameripursilla ei edes ole kategorialuokituksia. Ovatko ne mielestänne riskialttiimpia kuin uudet lasikuituveneet, jotka papereiden perusteella ovat täyttäneet kategoria A:n minimivaatimukset? Kategorialuokitus ei edellytä mitään näyttöä veneen rakenteiden lujuudesta. Se ei myöskään edellytä valtamerivarustusta. Noviisi purjehtija upouusi kategoria A:n perhevene on valtamerillä suuremmassa riskissä kuin kokenut purjehtija vanhalla koetulla pikkuveneellä. Oletko eri mieltä?
Ei kannata aliarvoida jotain venetyyppiä pelkästään sillä perusteella, että siltä puuttuu kategoria A luokitus. Kyllä käytännön näytöilläkin on painoarvoa. Osaavat purjehtijat pärjäävät paljon heppoisimmillakin veneillä kuin Vega on, esimerkkinä vaikkapa yksinpurjehtijoiden Mini-transatlantic skaba.
Yllyttämisestä ei liene kysymys, kun referoidaan 27-jalkaisella Vegalla alkavia tai jo tehtyjä purjehdusprojekteja. Eikö päinvastoin olisi hienoa, jos suomalaisetkin purjehtijat huomaisivat, että valtameripurjehduksia voi toteuttaa tavallisen palkkatyöläisen budjetilla. Se mitä tarvitaan on merikelpoinen kippari/miehistö ja merikelpoinen vene (valtaosa pallon kierroista tehdään 2 h perhemiehistöllä).
Miksi tällaisistakin asioista syntyy juupa-eipäs kinastelua? Laiturit on täynnä toisten toisiaan hienompia veneitä niinkuin joku fiksusti muistutti. Miksei niillä purjehdita kuin kotisaaristossa? Mikset itse lähtisi? On muka työesteitä?
"Kyllähän minä, mutta kun...." - asenteella lähtöpäätös jää aina toteuttamatta.
voidaan selvittää helposti myös jälestäpäin.
Otetaan esimerkki. Cat A yksi edellytys on avotilan nopea tyhjeneminen vedestä, koska valtameren myrskyssä jatkuvasti avotilaan kaatuvat aallot eivät saa täyttää venettä. Siksi useimmista uusista veneistä ruorimiehen penkin alus on avoin taakse ja sisätiloihin kulkuaukon alareuna on korkeammalla.
Monissa vanhoissa (pienissä) veneissä tätä ei ole huomioitu vaan avotila ei ehdi tyhjentyä ennen seuraavaa aaltoa. Vesi pääsee valumaan ehkä avotilan lattiassa olevasta moottoritilan kannesta tai oviaukon alareunasta sisään. Ei hyvä, tällainen vene ei ole cat A-kelpoinen, oli se tehty koska tahansa.
Yllyttämisestä. Joissain viesteissa aiemmin käytettiin juuri ilmaisua, "haluan yllyttää".
"Noviisi purjehtija upouusi kategoria A:n perhevene on valtamerillä suuremmassa riskissä kuin kokenut purjehtija vanhalla koetulla pikkuveneellä. Oletko eri mieltä?"
En. Mielestäni valtamerille pitää lähteä vain hyvällä ja hyvin varustetulla cat A-veneellä osaavan ja kokeneen miehistön kanssa.
"Mikset itse lähtisi?"
Olen purjehtinut valtamerillä vuosina 2003, 2004, 2005 ja 2006. Enköhän tästä taas pian lähde, venekin on Etelä-Euroopassa talviseisokillaan. Valtamerien olosuhteet kestämään suunniteltu cat A vene.
Niin minäkin, ja vieläpä veneellä ilman kategoria-luokitusta.
Vanhassa CE-luokittelemattomassa veneessäni ei ole mitään avotilan luukkua, josta vesi voisi päästä moottoritilaan tai sisälle veneeseen. Istuinlaatikon täyttyessä vesi ei edes tule oviaukon alareunan korkeudelle - koettu käytännössä. Istuinlaatikon täyttyminen ei muuta vakautta, koska avotilan volyymi on pieni (niinkuin monissa vanhoissa veneissä). Tyhjennysputkien läpimitta on 9 cm.
Pidän nykyisten muotiveneiden taakse avointa sittlooraa suojattomana. Arvostan pientä ja suojaista avotilaa valtameripurjehduksessa.
Monissa kategoria A:n veneissä on valtameripurjehduksen kannalta jopa kyseenalaisia ominaisuuksia. Ihmettelen esim. sitä, että moottorin käynnistyspaneeli on joissakin malleissa sijoitettu avotilaan! Sehän ei toimi enää sen jälkeen, kun on muutaman kerran ollut meriveden alla.
Jopa pieniin alle 35-jalkaisiin on laitettu rattiohjaus, jolloin ruorimies joutuu pakosti sään armoille ja hänen on vaikea ulottua ison skuuttiin tai keulapurjeen säätöihin. Sähköinen autopilotti tietysti auttaa niinkauan kuin se toimii. Pinnaohjaus olisi yksinkertaisempi ja luotettavampi (ei ohjausvaijereiden riskejä). Se myös antaisi mahdollisuuden ohjata sprayhoodin suojassa.
Monissa uusissa veneissä peräpeilin rakenne tekee tuuliperäsimen asentamisen hankalaksi. Tuuliperäsin on valtameripurjehduksen tärkeimpiä varusteita.
Köli- ja peräsinrakenteista voidaan olla montaa mieltä. Yksi näiden lähes tasapohjaisten eväköliveneiden haitta kuitenkin näyttäisi olevan melko pienet tankkitilavuudet veneiden kokoon ja punkien lukumäärään verrattuna. Kun ei ole syvää pilssiä, on tankin sijoitus hankala ilman stabiliteetin heikentymistä. Tosin monissa vanhoissakin veneissä tankkivolyymit olivat pieniä, mutta lisätankille saattoi löytyä asennustiloja.
Kat. A:n matkaveneissä on leveitä tuplavuoteita, jotka valtamerilegeillä eivät sovellu nukkumiseen. Puutelistaa voisi jatkaa, mutta ymmärtänet jo pointtini: pelkkä CE-luokitus kategoria A:han ei tee veneestä kuin veneestä valtamerivenettä.
Moni vanha vene on parempi valtamerivene kuin ehkä arvaatkaan.
Sellaisilla purjehdusalueilla, joka "erottelee jyvät akanoista", on kiva katsella todellisten pitkänmatkanveneiden kirjoa. Sarjavalmisteiset lasikuituveneet luokituksineen eivät suinkaan ole enemmistönä, vaikka täältä tai veneturismin suosikkipaikoilta katsoen niin kuvittelisi.
Välimerellä tai Karibialla ovat sarjavalmisteiset lasikuituveneet enemmistönä. Suuri osa niistä on veneturistien charter-käytössä.
Vaikka itse en valitsisi Albin Vegaa valtameriretkiini, en pidä Atlantin ylitystä sellaisella mitenkään uhkarohkeana tai moitittavana projektina.
Osaavasta ja kokeneesta miehistöstä puhuttaessa on syytä muistaa, että useimmissa pallon kiertäneissä veneissä on ollut kahden hengen miehistö (tavallisesti mies nainen). Yksinpurjehtijat ja lapsiperheet ovat tavallisempia kuin ne ARC:n isot porukat.
eräs cat-mies kirjoitti: "Otetaan esimerkki. Cat A yksi edellytys on avotilan nopea tyhjeneminen vedestä, koska valtameren myrskyssä jatkuvasti avotilaan kaatuvat aallot eivät saa täyttää venettä. Siksi useimmista uusista veneistä ruorimiehen penkin alus on avoin taakse ja sisätiloihin kulkuaukon alareuna on korkeammalla".
Ole hyvä ja lue viimeinen Vene-lehti ja sieltä tuo kertomus (ja kuvat!!) Beneteau 57-"lippulaivan" sitlootasta.........Katso erityisesti avotilan kulkuaukon alareunaa. Heh, heh! Lycka till.
Vain jos avotila on määrättyä isompi se on tyhjennyttävä määrätyllä nopeudella. Avotila, joka täytenäkään ei aiheuta ongelmaa vakaudelle ei tarvii tyhjentyä nopeasti.
Luokitus ei ole välttämätön vaatimus. Kukaan ei voi laittaa veneilijää vastuuseen, jos vene ei ole luokiteltu. Vasta, jos vene ei ole soveltuva ko käyttöön.
Omaan käyttöön voi tehdä veneen ja sitä ei tarvitse luokitella. Sen voi tehdä selkeästi luokittelumääräykset ylittäväksi. Luokittelu on kallista, eikä paranna venettä.
Vene voi olla myös luokiteltuna B:ksi valmistuttuaan. Se voi olla B varustelunsa takia koska ei ole katsottu tarpeelliseksi kalliimpaa varustelua vaatimattomaan käyttöön. Varustelu on voitu muuttaa A:n täyttäväksi mutta ei ole haluttu maksaa uuden luokittelun maksuja.
Luokittelu ei tee venettä yhtään turvallisemmaksi kuin se muutoin on.
mukavaa ja onnistunutta matkaa. Porukka on nuorehkoa varmaan osaavaa, ei tosin turhan kokenutta. Kannattaa vilkaista porukan kotisivuja, mukavasti toimitettuja. Saas nähdä, löytyykö ihan rahaa työntäviä sponsoreita.
En silti pidä Albin Vegaa kovin onnistuneena valintana valtamerille enkä juuri tällaisella veneellä kehottaisi muita lähtemään. On sitä paljon paremmin valtamerille sopivia veneitä tässäkin kokoluokassa, esimerkiksi Vancouver 27.
mutta on vietävän kallis. Uutena veroineen 115.000 puntaa. Käytettyjen hinta myös korkea. Vancouver on jo alunperin suunniteltu valtameriveneeksi. Suomessa ei taida olla muuta kuin yksi Vancouver 27. Siksi moni ei ehkä tunne venetyyppiä.
joka ylitti atlantin h-veneellä :o)
http://www.h-boat.de/
jonka piti tehdä Atlantin kierros, mutta pelkkä menomatka sitä "milky way"-reittiä pitkin riitti. Selvisi kuitenkin hengissä.
Vene tuli laivalla takaisin.
No todellakin, yksikään ihminen ei ois vielä ylittänyt yhtäkään valtamerta yhteenkään kertaan, jos kaikki olisivat niin vainoharhaisen tarkkoja, varovaisia ja pelokkaita. Vene voi olla jokaikisen vakuutusyhtiön ylistämä, viimeisen päälle sertifioitu, tarkistettu ja varmistettu ja kaikkien jumaloima täydellinen valtamerilaiva, ja silti kohdata vaikeuksia valtamerillä. Toisaalta muutama köyhä ruotsalaisopiskelija voi ostaa halvan pikku Albin Vegan ja lähteä maailmanympäripurjehdukselle pikkurahalla, ja ainakin tähän mennessä ovat selviytyneet purrellaan ehjinä (sekä miehistö että vene) niin Atlantin kuin Tyynen valtamerenkin yli. Viimeisimpien päivitysten mukaan ovat jo ehtineet Intiaan asti ja ovat hyvää vauhtia palaamassa kohti Ruotsia. Kuka tämän palstan kirjoittelijoista katsoo olevansa pätevä toteamaan, ettei kyseinen vene ole kelvollinen valtameripurjehduksiin?! Onhan se jo toteennäytetty, että hanke voi onnistua. Tod.näk. esimerkkejä on useampiakin, itse olen tyytynyt mielenkiinnolla seuraamaan ruotsalaisten reissua http://www.runtjorden.com/. Ottakaa selvää ennenkuin tuomitsette!
"Milky way" on linnunrata. Et tainnut tietää?
Ei muuten ole hullumpi idea tuoda vene Karibialta Eurooppaan laivan kannella, koska tämä legi voi olla menomatkan pasaatipurjehdusta hankalampi. Jos vaikka on seilannut H-veneellä Kanarialta Karibialle niinkuin saksalaispojat joitakin vuosia sitten....
Ei kannata väheksyä kenenkään suorituksia, eikä veneitäkään. Purjehdus on vapaaehtoinen harrastus. Ei ole raukkamaista tulla ehjänä takaisin. Kotimatkalle voi kääntyä vaikka ennen Gotlantia, jos siltä tuntuu.
millä nimellä Kanaria -> Karibia pasaatireittiä hiukan aliarvioiden kutsutaan? Oletkohan sittenkään tuota milky way-reittiä purjehtinut.
Samaa mieltä, ei tosiaan ollut hullumpi idea tuoda vene takaisin laivalla. Sen sijaan oli aika hullu idea yleensä H-veneellä Atlantille lähteä.
Ihme on, jos ei tältä palstalta kohta löydy innokkaita nettipurjehtijoita H-veneilijöitäkin valtamerille kannustamaan.
"Onhan se jo toteennäytetty, että hanke voi onnistua. "
Niin voi.
Päiväntasaajan pasaatituulireittiä kutsutaan nimellä "Coconut milk run". Nimi viittaa kookosmaitoon. "Coconut milk run"- reitin varrella Tyynen valtameren puolella onkin lukuisia kookospalmuja kasvavia saaria, lämpötila on mukava ja pasaatituulessa reissu edistyy. Monet pitävät Atlantin ylitystä Kanarialta Karibialle "Coconut milk run" reitin ensimmäisenä leginä.
"Milky Way" taas on taivaalla näkyvä linnunrata. Olet sekoittanut nimet keskenään!
Santa Maria olla se4rtifioitu valtamerikäyttöön.
>>> Monikin on todennut, että valtameripurjehduksessa riskit cat B veneellä ovat paljon suuremmat kuin noihin oloihin suunnitellulla isolla cat A vaneellä.
Tarkoitatko Lloydsin, Norske Veritasin vai tämän amerikkailaiskoalition perustamaa sertifikointipuulaakia (IMSI tai jotakin)?
Nimittäin tuolla jenkkilahkolla on ollut tarkoituksena saada keposesti USA veneitä EU markkinoille ja eroja on ratkaisevasti.
Kaikki halpapaskat, bavariat, polakit ym. on juuri tuota IMSIn kamaa....
Luota kategorioihin vaan... se kuule kannattaa, se se veneen tekee...
Katsopa sen sitloodan sijoitusta pituus- ja korkeussuunnassa. Samoin sen tilavuutta verrattuna veneen kokoon. Voisiko näillä olla jotain merkitystä?
muistelisin, että oli ylittänyt atlantin puolentusinaa kertaa ennen h-vene reissuaan. eikä h-venekään olisi yksityyppikisoihin kelvannut. oli kaksi etustaagia (yksi oli aiemmin jo katkennut) jne.
Oikeastaan ruotsalaisen v. 1968-mallisen Vegan ("Sally Blue", www.runtjorden.com) vertailukohteeksi voisi ottaa suomalaisen 2000-luvun Bavaria 49:n ("Linda").
Molemmat starttasivat samoihin aikoihin, Sally Blue elokuussa -05 ja Linda 1.9.2005. Molemmat lähtivät kiertämään palloa paiväntasaajareittiä tarkoituksenaan palata kotiin Suezin kanavan ja Välimeren kautta.
Pieni Sally Blue lienee parhaillaan lähestymässä Adenia ja on noudattanut ennalta suunniteltua aikatauluaan. Se saapunee ensi kesänä kotimaahansa.
Isokokoinen ja kallis Linda, CE/A-luokituksineen, on vasta Brisbanessa Australiassa.
Vaikka kysymyksessä ei olekaan näiden kahden kilpapurjehdus, vertailu osoittaa ainakin sen, että purjehduksen aikatauluun ja edistymiseen vaikuttaa monet muutkin tekijät kuin veneen hinta ja koko!
Satuin tapaamaan sen sakujen H-veneen. Muistelen, että alkuperäinen masto olisi pettänyt alkumatkalla (Espanjan rannikolla?) ja tilalle olisi laitettu tukevampi riki.
Reipas merimiestaitojen osoitus kumminkin, vaikkakaan ei esikuva muille H-venepurjehtijoille. Ehkä mieluummin Vegalla sittenkin?
olla paras että menen nukkumaan. En enää pahemmin mokaa. Ainakaan tänään.
>>> Monissa vanhoissa (pienissä) veneissä tätä ei ole huomioitu vaan avotila ei ehdi tyhjentyä ennen seuraavaa aaltoa. Vesi pääsee valumaan ehkä avotilan lattiassa olevasta moottoritilan kannesta tai oviaukon alareunasta sisään. Ei hyvä, tällainen vene ei ole cat A-kelpoinen, oli se tehty koska tahansa.
Voihan perhana, nyt on tehty ihan väärin vuosikymmeniä kun tuota vaatimusta ei ole pallonkiertoveneet täyttäneet. Voihan perkele! Nyt on kikki ihan väärin ja perseellään!
Sanoisin,e ttä opetelkaa lukemaan karttaa, navigoimaan muutenkin kuin tv-ruudulta ja käsittelemään venettä. Näiden rinnalla tuo avotilan tyhjeneminen on pelkkää leikkiä.
>>> Vanhassa CE-luokittelemattomassa veneessäni ei ole mitään avotilan luukkua, josta vesi voisi päästä moottoritilaan tai sisälle veneeseen. Istuinlaatikon täyttyessä vesi ei edes tule oviaukon alareunan korkeudelle - koettu käytännössä.
Mutta nuo nykyseilorit kun katsoo navigoinnissa tv-ruutua ja merikelpoisuuttaa taulukoilla :)
Siinä meillä on tulevaisuus :)
Pohdipa se tilanne, että suuri murtuva aalto pyyhkäisee Bebeteau-57:n lasinen sprayhood ensiksi mereen, jonka jälkeen sitloodasta tulee kylpyamme keskellä venettä (sen perä onhan suljettu) ja kulkuauko sisätiloihin toimii sen jälkeen "vedenpoistokanavana" (katso sen typerä sijainti viimeisen Vene-lehden kuvasta).
Edellinen kirjoittaja on oikeassa. Jos "Monissa vanhoissa (pienissä) veneissä tätä ei ole huomioitu vaan avotila ei ehdi tyhjentyä ennen seuraavaa aaltoa. Vesi pääsee valumaan ehkä avotilan lattiassa olevasta moottoritilan kannesta tai oviaukon alareunasta sisään. Ei hyvä, tällainen vene ei ole cat A-kelpoinen, oli se tehty koska tahansa" niin silloin tuo superhieno Beneteau 57 ei ole "valtamerikelpoinen".
Viime Vene-lehdessä oli pikkuilmoitus Storfidra-kosterista Hinta: 16 000€
Aivan mainio ja merikelpoinen vene valtamerille!!
Ei tietenkään kannata valita isolle merelle sellaista venettä, jossa vesi pääsee sittloorasta sisätiloihin. Jos tällainen vika veneessä on, kannattaa harkita muutoksia tai veneen vaihtamista merikelpoisempaan. Vesitiiviydestä ei ole syytä tinkiä.
Pienikokoisen sittlooran tyhjennysnopeus ei ole kovin kriittinen, jos sen täyttyminen ei häiritse veneen käyttäytymistä. Ihan sama ehtiikö se tyhjentyä ennen seuraavaa aaltoa.
Itse olen valinnut veneekseni aina sellaisen, joka on avomerelle suunniteltu, koska olen harrastanut avo- ja valtameripurjehdusta.
Oli muuten lämpimänä kesäpäivänä satamassa kiva muuttaa istuinkaukalo lasten kylpyammeeksi (S&S 6,6). Tyhjennysputkiin sulku ja vettä piripintaan asti - eikä mennyt vettä sisätiloihin (paitsi roiskuttelusta, kun ruffin luukku oli auki) eikä mikään elektroniikka kastunut.
Eikö direktiivien sijaan/rinnalle kannattaisi ottaa terve harkinta käyttöön eikä jatkaa inttämistä kategorioista. Kategoria A veneitä ei ole valmistajan toimesta testattu kategoria A:n edellyttämissä olosuhteissa. Tietääkseni CE-luokitus perustuu laskelmiin ja mittauksiin, jotka koskevat kutakin sarjavalmisteen tyyppiä eikä tuotanolinjalta tulevia yksittäisiä veneitä. Hyvä tietenkin, että uuden veneen AVS ja STIX ovat riittävät. Niitä on hankala muuttaa paremmiksi. Huonommiksi ne on muutettavissa painopistettä nostamalla.
Vanhoissa kapeissa ja painavissa veneissä AVS voi olla huomattavasti parempi kuin uusissa kategoria A:n veneissä!
no oletko huomannut veneitten kulkuaukoissa niin sanottuja washboardeja? niillä suljetaan sisäänkäynti niin ettei vesi pääse sisätiloihin. osaavien purjehtijoiden veneissä ne on kiinnitetty köydellä veneeseen etteivät pääse karkuun.
"Kulkuaukko avotilasta kajuuttaan tulee voida sulkea pääkannen tasolta, ja kaikki luukut on kiinnitettävä siten, että ne pysyvät kiinni veneessä mahdollisessa kaatumistilanteessakin."
Sprayhoodit ja mitkä tuulilasit hyvänsä on paperia sen ison aallon tullessa yli. Ja takuuvarmasti parikin sataa litraa lirittelee luukun reunoista sisään ennen kuin se istumalaatikko on tyhjentynyt. Se vesimäärä tekee keskellä venettä sisään valuen olon kurjaksi kastellen kaiken. Mutta veneen stabilititeettia se ei järin heiluttele, kuten ei se täysi istumalaatikollinenkaan noissa mittasuhteissa. Eli se kylpyammeratkaisu voi olla perin epämukava todella pahoissa olosuhteissa, mutta sen vaaralliseksi tuleminen vaatii pahan sään lisäksi muita yhteensattumia. Vaaniihan tietysti Murphyn laki tässä kohtaa, jonka mukaan: "Jos jotain voi sattua, se voi tapahtua pahimpaan mahdolliseen aikaan". En silti tuon istumalaatikon takia ihan kauheasti henkeni puolesta pelkäisi valtamerelläkään, enkä reissuun lähtemättä jättäisi. Itse kyllä rakentaisin itselleni vaikeakulkuisemman, mutta turvallisemman.
Mikä luokitus tälle:
http://www.skillsusa.org/champions/2006_Summer/feature1_summer06.html
aikoineean yritti vaikka 100 kaislavenettä, monenko luulet selvinneen reissusta?
Miksipä ei tuotettaisi Kiinasta keveitä kaislaveneitä tänne meidän sisävesille joka äijälle. Kevyt nostella ja laskea, ilmava ja tilava. Ekologista kierrätettävää kertakäyttövenettä ei tarvitse maalailla ja skrapata.
Eipä ole tullut mieleen kökkiä istuinlaatikossa silloin, kun on PAHA KELI. Oma menettelyni on ollut sulkea luukut ja pysytellä mahdollisimman paljon veneessä sisällä. Kokemusta tästä on itselleni tullut Australian ja Uuden-Seelannin välisellä merialueella sekä Hyväntoivonniemen eteläpuolella. En siis kerro mielikuvitusjutuista.
Sprayhood kannattaa ottaa alas, kun tuuli ja aallot alkavat yltyä koviksi. Silti sprayhoodini saumat ovat parikin kertaa revenneet. Sitten on jo myöhäistä ja toisarvoista ruveta puuhailemaan sprayhoodin kanssa, kun olosuhteet ovat muuttuneet hankaliksi.
Olisi oikeastaan kiva, jos viestien kirjoittajat viitsisivät kertoa perustuuko esitetty mielipide omaan kokemukseen vai arveluun/juttuihin. Jos perustuu tositilanteeseen, niin missä ja milloin. Sellaista tietoa jokainen lukija arvoistaisi. Teoretisointia ja niitä Porkkalan selän tai Hangon läntisen myrskytarinoita kuulee laituriparlamenteissä ihan riittävästi. Kirjatiedoista voisi mainita lähteen, nettitietoista linkin. Eikö vain?
Pitkillä valtamerireissuilla on paljon useammin liian vähän tuulta kuin liikaa tuulta. Molempiin ääritilanteisiin kannattaa varustautua. Reittivalinta ja aikataulu ovat oleelliset.
Hyvin näyttää menemän Vegalla!
http://www.runtjorden.com/
Hieno suoritus ja kaikki kunnia heille! Hitto, kun ottaa pattiin nuo cat.A, cat.B ym-miehiä.
Talvisodassa meillä oli vielä sisua ja jotain muuta kuin velliä housuissa, mutta nyt ollaan niin varovaisia, että turvavyö/kypärä-ruotsalaisetkin hakkaavat mennen tullen...
Älä suotta tuskaile, senkun lähdet Atlantille sillä Vegallasi, kukaan ei kiellä sinua. Ja mikä sinua hermostuttaa siinä että kaikki uudet veneet kuuluvat A ryhmään, joten miksi ei myös rakas Vegasi kuuluisi, mikäli se vain olisi luokiteltu.
Kummallista, että täällä jaksetaan yhä ruikuttaa näistä EU-direktiiveistä. Kiinnostaako byrokratia enemmän kuin itse purjehdus?
Omien havaintojeni mukaan palloa kiertävät veneet ovat yleensä vanhempia ja pienempiä kuin ne, jotka osallistuvat ARC-tapahtumaan. Kategorialuokitus ei edes koske vanhoja veneitä.
Kyllä suomalaispurjehtijatkin ovat tehneet hienoja purjehdussuorituksia erikokoisilla veneillään, mutta eivät ole mainostaneet itseään missään. Yleensä heistä kuullaan sattumalta, jos silloinkaan. Mitään tilastoa suomalaisveneiden pallonkierroista ei taida olla olemassa? Ehkä jonkinlainen selvitys olisi paikallaan ja voisi toimia esimerkkinä samanlaisia reissuja suunnitteleville.
Minulla on comfort 30, vm.1975 ja sillä lähdetään välimerelle.Meriä pitkin.noh,kielin kanava saattaa tulla kyseeseen mutta....)
Varustelu meneillään ja lähtö joko 2023 tai 2024 riippuen milloin varustelu/remppaaminen on hoidettu.
Jos etsimällä etsii syitä olla toteuttamatta suunnitelmiaan/unelmiaan,niin niitä kyllä löytyy AINA enemmän kuin syitä toteuttaa ne!
Pelko pitää ihmisiä aloillaan.
Miksi et avannut tästä aiheesta uutta ketjua.
Tämä nostamasi keskustelu on jo historian puolella.