Vero asiaa

Oma kantani on, että jokainen saisi tuon ensimmäisen tuhannen euroa verottomana tulona tai eläkkeenä. Sen ylimenevästä osasta lähti verot juoksemaan, eli esimerkkitapauksessasi verotettaisiin 57 euron tuloa.

Yli tuhannen euron tuloista menisi ensimmäisestä tonnin ylittävästä kolmasosasta 10 prosentin vero, seuraavasta kolmanneksesta 20 prosenttia ja viimeisestä kolmanneksesta ja sen ylittävistä osista 30 prosentin vero.

Esimerkkinä: ansaitset kuukaudessa 1480 euroa.
Siitä saat tuhat euroa verovapaasti ja ylimenevästä 480 eurosta menisi veroa 20 % eli 96 euroa.

1057 euron tulosta menisi veroa 10 % 57:stä eurosta eli 5 euroa 70 snt.

VALTIONVEROTUKSESSA TÄMÄ RAJA JO KÄYTÄNNÖSSÄ ON

SITÄPAITSI SUURIN VEROSI MITÄ MAKSAT ON ARVONLISÄVERO JOKA ON TUOTTEIDEN HINNASSA !!!

Kilpailu on pienen maan taakka

Kilpailu on raainta osakeyhtiöiden verotuksessa. Mikä maa onnistuu houkuttelemaan investointeja, pääkonttoreita ja asiantuntijoita. Vaikka yritykset eivät valitse kotimaata verojen perusteella, on verotaso yksi kustannustekijä. Myös palkkaverotus vaikuttaa yritysten päätöksiin.



Kuvassa keskipalkkaisen teollisuustyöntekijän työvoimakustannusten rajaveroaste, eli tulovero ja työnantajan maksama sosiaalivakuutus.
Amerikkalaisen taloustieteilijän Paul Krugmanin mielestä kilpailukykyinen verotus on erityisen tärkeää pienille, markkinoista syrjässä sijaiseville maille. Isojen markkinoiden mailla on enemmän pelivaraa.

Yritysverokilpaa vetääkin Irlanti, jonka 1990-luvun lopun huikeaa talouskasvua auttoi alhainen, ulkomaisia investointeja suosiva yritysverotus. Vuosina 2003-2004 maa aikoo vielä kiriä etumatkaansa, kun se siirtyy yleiseen, hyvin matalaan 12,5 prosentin yhteisöveroon.

Irlantilaisten lisäksi muutkin Euroopan maat keventävät tai ovat keventäneet yritys- ja palkkaverotustaan vaiheittain. Ranskan hallitus aikoo keventää verotusta kautta linjan, samoin tekevät belgialaiset. Myös espanjalaiset leikkaavat verojaan, britit ovat jo keventäneet esimerkiksi tuloverotusta.

Talousneuvoston työryhmää johtava Seppo Leppänen on huolissaan kehityksestä. Euroopan maiden veromuutoksissa on kyse monista toisiinsa lomittuvista muutoksista, joiden kärryillä suomalaisten virkamiesten on vaikea pysyä.

"Jokainen maa touhuaa nyt omiaan. Meidän täytyy seurata tapahtumia tarkasti sekä reagoida nopeasti. Lähteneitä yrityksiä ei enää saada verotempuilla takaisin", Leppänen sanoo.

Leppäsen mielestä Euroopan verokilpailu ei enää ole vain julkista taloutta tehostavaa tervettä toimintaa, vaan myös haitallista ja lyhytnäköistä oman edun tavoittelua. Kansainvälinen verotuksen koordinointi puuttuu. Edes EU-maiden sopimuksista huolimatta verotiedot eivät kulje maasta toiseen.

Taantuma pehmentää kilpailua

Taantuman pidentyminen vaimentaa kiivainta kilpailua. Euroalueen maat joutuvat lykkäämään veroreformejaan, jotta niiden alijäämät pysyisivät vakaus- ja kasvusopimuksen rajoissa.

Saksalaiset ovat keventäneet verojaan järjestelmällisesti vuodesta 2000 alkaen. Viime viikolla Saksan liittokansleri Gerhard Schröder kuitenkin ilmoitti, että maan uusi hallitus korottaa sekä yritysten että palkansaajien veroja julkista taloutta tasapainottaakseen. Samoin verojaan leikannut Hollanti päätti tiukentaa verotusta tilapäisesti, vuonna 2005 verotus kevenee taas nykytasolle.

Suomen 29 prosentin yhteisövero on vielä kilpailukykyinen. Alhainen yhteisöverokanta yhdistettynä laajaan veropohjaan on siivuttanut yritysten voitoista mukavan potin valtion kassaan etenkin 1990-luvun nopean kasvun vuosina. Vuonna 1998 yhteisöverojen osuus bruttokansantuotteesta oli Suomessa EU:n kolmanneksi korkein, 4,2 prosenttia. EU-maissa Suomea kevyempi osakeyhtiöiden verotus on Irlannin lisäksi vain Ruotsissa.

Viro verottaa vähän

Verokilpailu kasvaa EU:n laajentuessa vuonna 2004. Uusien jäsenmaiden elintaso on valovuosien päässä nykyisten EU-maiden elintasosta. Matalilla veroilla uudet jäsenmaat houkuttelevat ulkomaisia investointeja ja kannustavat omaa väkeä yrittämään. Ensisijaista on saada talous kasvamaan, verovaroin kustannettu hyvinvointivointivaltio on vielä kaukainen haave.

Esimerkiksi Puolassa yhteisöveroprosentti laskee 22:een liittymisvuonna 2004.


Totuus veroista
Verotuksen tulevaisuutta miettii kaksi korkean tason asiantuntijatyöryhmää. Molempien tarkoitus on luoda pohjaa ensi kevään vaalien verokeskustelulle ja uuden hallituksen työlle.

Lokakuun loppuun mennessä työnsä saa valmiiksi valtiovarainministeriön ylijohtajan Lasse Arvelan työryhmä, johon kuuluvat professorit Kari S. Tikka ja Heikki Niskakangas, Keskuskauppakamarin veroasioista vastaava johtaja Pauli K. Mattila, Kuntien eläkevakuutuksen varatoimitusjohtaja Timo Viherkenttä, hallitusneuvos Kirsi Seppälä ja lainsäädäntöneuvos Tarja Jääskeläinen. Työryhmä keskittyy yritys- ja pääomaverotukseen ja verokilpailun vaikutuksiin.

Marraskuussa valmistuu Talousneuvoston verotyöryhmän selvitys, joka tarkastelee koko verojärjestelmän tulevaisuutta. Ryhmää johtaa talousneuvoston pääsihteeri Seppo Leppänen.

Muita jäseniä ovat Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen entinen ekonomisti, Hufvudstadsbladetin päätoimittaja Max Arhippainen, VM:n apulaisosastopäällikkö Anne Brunila, Vattin tutkija Jaakko Kiander, Palkansaajien tutkimuslaitoksen ekonomisti Reija Lilja, Svenska Handelshögskolanin professori Eva Liljeblom, budjettipäällikkö Tuomas Sukselainen, Tampereen yliopiston professori Matti Tuomola ja Etlan tutkija Tarmo Valkonen.

Viro ei verota yritysten jakamattomia voittoja lainkaan. Jaetuista voitoista yritykset maksavat 26 prosentin yhteisöveron. Tuloveroa kaikki virolaiset maksavat vain 26 prosenttia. Pääministeri Siim Kallas on väläytellyt alentavansa palkkaveron 20 prosenttiin, mikäli hänen johtamansa oikeistolainen reformipuolue pysyy vallassa ensi kevään vaalien jälkeen. Arvonlisäveroa virolaiset maksavat vain 18 prosenttia.

"Viro on kuitenkin kaukana isoista markkinoista, ja maan palkkataso nousee vähitellen. Olennaisempaa on seurata isojen markkinoiden, Saksan, Hollannin ja Ruotsin päätöksiä. Tilanne on hankala, jos nämä maat alentavat yritysverojaan ja Suomen nykyinen hyvä kilpailukyky sulaa pois", Seppo Leppänen huomauttaa.

Ruotsissa verotus ei ole noussut ykköspuheenaiheeksi. Verouudistuksella ratsastaneet konservatiivit hävisivät vaalit, ja valtiovarainministeri Bosse Ringholmin viesti on Dagens Industrin mukaan pikemmin toisensuuntainen, "Hyvinvointi ennen veronalennuksia." Joitain Suomeenkin vaikuttavia yritysverouudistuksia ruotsalaiset ovat toteuttaneet.

Verosuunnittelu ärhäköityy

Yritysverokilpailua lisää yritysten verosuunnittelu.

Tietotekniikan kehittyminen helpottaa toiminnan hajauttamista ympäri maailmaa, ja yritykset leikkaavat kustannuksia sieltä mistä se on mahdollista - myös veroista.

"Suurten konsernien vero-osastoista on tullut eräänlaisia tulosyksiköitä", Helsingin yliopiston professori Kari S. Tikka kuvailee. Yhdysvalloissa ei ole tuntematonta, että konsernijohto lupaa yhtiökokouksessa osakkaille laskea yrityksen todellista veroastetta.

"Suomalaisille tällainen maailma on vieras. Mutta kansainväliset tuulet leviävät Suomeenkin. Osakkeenomistajien vaatimukset ovat lisääntyneet", sanoo Suomen Ernst & Youngin veroasioista vastaava osakas Esko Tuominen.

Hyvä esimerkki on osakeyhtiöiden luovutusvoittojen - esimerkiksi yrityskaupoissa syntyneiden voittojen - verotus.

Moni Euroopan maa suunnittelee luopuvansa tai on jo luopunut luovutusvoittojen verotuksesta. Muutokseen pakottaa holding-yhtiöitä pullisteleva Hollanti. Maan lainsäädäntö on jo kauan mahdollistanut kansainvälisille konserneille verovapaat luovutusvoitot esimerkiksi tytär- ja osakkuusyhtiöiden osakkeiden myynnistä holding-yhtiön kautta.

Samoin luovutusvoitot ovat verovapaita Belgiassa ja Luxemburgissa. Vastikään myös Saksa ja Tanska ovat jo joutuneet taipumaan ja tehneet luovutusvoitoista verovapaita.

Asianajaja Jarmo Ikkalan mukaan myyntivoittojen verovapautta joudutaan pohtimaan myös Suomessa. Pelkona on, että Suomi häviää kisan emoyhtiöistä, jos yritysjärjestelyjen verotus on ratkaisevasti kireämpää kuin lähivaltioissa.

"Mitä Suomessa tapahtuu, riippuu siitä, mitä Ruotsissa tapahtuu", Ikkala sanoi Keskuskauppakamarin veropäivässä pari viikkoa sitten.

Ruotsi etenee hitaasti kohti luovutusvoittojen verovapautta. Lainsäätäjä pyrkii eroon tilanteesta, jossa yritysten kannattaa kotiuttaa voittonsa hollantilaisen holding-yhtiön kautta ja realisoida vähennyskelpoiset tappiot Ruotsissa.

Muutos on lainsäätäjille hankala. Saksassa uudistettuun lakiin jäi lovi, jota yritykset käyttävät hyväkseen. Osa osakeyhtiöistä on kanavoinut vähennyskelvottomat tappiot läheisiin henkilöyhtiöihin, ja valtio on menettänyt rahaa.

EU asettaa kehykset

Vaikka EU hotkii lisää valtaa jäsenmailta, valtiot pitävät verotuksen tiukasti omissa käsissään. Veroharmonisointia ei tule, sillä verotusta koskeviin päätöksiin vaaditaan maiden yksimielinen päätös.

Unioni kuitenkin vaikuttaa jäsenmaiden verotukseen jo perustamissopimuksen kautta. Siinä on määritelty pääomien, tavaroiden, palveluiden ja henkilöiden vapaa liikkuvuus. Sopimusta tulkitsee EY-tuomioistuin, jolla on viimeinen sana myös suomalaista verotusta koskevissa tulkinnoissa.

Suomalaiset joutuivat muuttamaan käytettyjen tuontiautojen verotusta EY-tuomioistuimen päätöksen jälkeen. Päätöksen seuraukset ovat laajat: paineet koko autoverotuksen uudistamiseksi kasvavat. Ennen pitkää valtion on pakko laskea myös uusien autojen verotusta ja miettiä korvaavia tuloja - esimerkiksi polttoaineverojen nostoa.

Parhaillaan EY-tuomioistuin käsittelee korkeimman hallinto-oikeuden pyynnöstä ennakkotapausta suomalaisen yhtiöveron hyvitysjärjestelmän hyväksyttävyydestä.

Hyvitysjärjestelmä estää osinkojen kaksinkertaisen verotuksen. Järjestelmän mukaan osingon saaja voi vähentää omasta verostaan yhtiön maksaman veron, ja käytännössä osingot ovat saajalleen verovapaita. Vain kotimaisia yhtiöitä koskeva järjestelmä saattaa kuitenkin olla EU:n määräysten vastainen. Esimerkiksi Nordean tai tulevan Teliasoneran osingoista osakkeenomistaja joutuu maksamaan 29 prosentin veron.

Muutospaineita lisää se, että Saksa ja Italia ovat luopuneet järjestelmästä. Ranska sen sijaan pitää kiinni hyvitysjärjestelmästä.

Yhteisöveron hyvitysjärjestelmän poisto leikkaisi piensijoittajan osinkotuloja, mutta rankimmin poistaminen nirhaisisi pienyrittäjiä. Suomen Yrittäjien tuore puheenjohtaja Eero Lehti vannoikin valitsijoilleen tekevänsä kaikkensa hyvitysjärjestelmän säilyttämisen puolesta.

Epävarmuus verotuksen tulevaisuudesta ei ole enää vain veronmaksajan, vaan myös lainsäätäjän ongelma. "EY-tuomioistuimen ratkaisut eivät aina ole yksiselitteisiä, mutta ne ovat lopullisia", Kari S. Tikka pohtii.

EY-tuomioistuimen käsittelyssä olevat tapaukset eivät lopu tähän. Vastikään tuomioistuin moitti suomalaisia siitä, että ulkomaille maksetut eläkevakuutukset eivät ole Suomessa vähennyskelpoisia.

Haitallista verokilpailua hillitsee hivenen EU:n suuri veropaketti, joka talousministereistä koostuvan Ecofin-neuvoston pitäisi hyväksyä vuoden loppuun mennessä.

Jo viisi vuotta valmisteilla ollut paketti sisältää muun muassa kiistanalaisen säästödirektiivin. Sen tavoitteena on varmistaa ulkomaisten korkotulojen verotus.

Pankkisalaisuuttaan varjelevat Luxemburg, Itävalta ja Belgia saivat neuvoteltua itselleen seitsemän vuoden siirtymäajan, jonka aikana ne lupaavat periä koroista lähdeveron ja tilittää sen verotusmaahan. Nyt kiivain väittely koskee EU:n ja Sveitsin välisiä sopimuksia. Direktiivi nimittäin edellyttää, että myös tietyt EU:n ulkopuoliset maat, esimerkiksi Sveitsi ja Yhdysvallat suostuvat vastaavaan menettelyyn.

Viinaveroa ei tarvitse laskea

Kaikki maat eivät noudata eurooppalaisia sääntöjä yhtä kuuliaisesti kuin Suomi.