Ruotsalaiset
Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli kertoo pääasiassa Ruotsissa asuvasta kansasta. Muita merkityksiä on sivulla Ruotsalainen.
Ruotsalaiset
Kokonaismäärä noin 13 miljoonaa
Pääasiallinen asuinalue Ruotsi
Kieli (kielet) ruotsi
Uskonto (uskonnot) luterilaisuus
Ruotsalaiset ovat etninen ryhmä, joka asuttaa pääasiassa Skandinavian niemimaan itäosassa sijaitsevaa Ruotsin valtiota. Valtaväestö puhuu germaanisiin kieliin ja niiden skandinaaviseen haaraan luettavaa ruotsia. Ruotsin kielen puhujia on yli 8 miljoonaa.
Suomalaisten tapaan myös ruotsalaisten keskuudessa on muodostunut pääasiassa historiallisten maakuntien mukainen paikallis- ja heimoidentiteetti. Ruotsin ruotsalaisia kutsutaan myös riikinruotsalaisiksi (rikssvenskar), jotta heidät erotettaisiin muissa maissa asuvista ruotsinkielisistä ryhmistä, kuten suomenruotsalaisista.
[muokkaa] Ruotsalaisten historia
Indoeurooppalainen kielimuoto levisi tai omaksuttiin Ruotsin alueelle luultavasti jo neoliittisella kivikaudella. Germaaninen kieli kehittyi pronssikauden ja varhaisen rautakauden kuluessa. Itäskandinaavinen väestö ei muodostanut kuitenkaan vielä esihistoriassa yhtenäistä etnistä kokonaisuutta. "Svealaisten" (lat. suiones) heimo mainitaan jo Tacituksen Germania-teoksessa vuonna 97, mutta nimi lienee tässä vaiheessa tarkoittanut vain yhtä Keski-Ruotsin alueella asunutta ihmisryhmää. Etelä-Ruotsin tasankojen asukkaita kutsuttiin ilmeisesti gööteiksi. Yhtenäinen Ruotsin kuningaskunta muodostui 1100- ja 1200-lukujen kuluessa, mutta se oli alueeltaan vielä hyvin erilainen kuin nykyisin, eikä varsinaisesta kansallistunteesta voitu vielä puhua. Monet Ruotsin nykyisistä maakunnista kuuluivat Tanskalle ja Norjalle siirtyen Ruotsin valtaan vasta 1600-luvun suurten sotien seurauksena. Tämän jälkeen niiden asukkaita alettiin vähitellen pitää ruotsalaisina.
Ruotsalaiseen väestöön on vuosisatojen kuluessa sulautunut paljon suomalaisia ja saamelaisia aineksia, kuten ns. metsäsuomalaiset.
Nykyisin Ruotsissa asuu suuri määrä maahanmuuttajia, joiden suhde ruotsalaiseen identiteettiin on mutkikas. Joskus käytetään termiä nysvenskar eli "uusruotsalaiset".
[muokkaa] Ruotsalaisten jakautuminen valtioittain
Ruotsi: 8,2 miljoonaa
Yhdysvallat: 3,5 miljoonaa
Kanada: 300 000
Muut alueet: n. 1 miljoona
Jotkut lähteet laskevat myös Suomen ruotsinkielisen väestön ruotsalaisiksilähde?. Varsinkin Ruotsissa suomenruotsalaisista saatetaan käyttää joskus nimitystä östsvenskar (itäruotsalaiset)lähde?, mutta monet pitävät tätä termiä merkitykseltään värittyneenä, ja suuri osa suomenruotsalaisista vieroksuu sitä. 1900-luvun kuluessa suomenruotsalaisuus alettiin yleisesti mieltää riikinruotsalaisuudesta eroavaksi ilmiöksi. Yleensä suomenruotsalaiset tekevät nykyisin muutenkin selkeän eron suomenruotsalaisen identiteetin ja ruotsalaisuuden välillä. Tästä syystä monet suomenruotsalaiset kutsuvat itseään mieluummin ruotsinkielisiksi suomalaisiksi.
Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli kertoo pääasiassa Ruotsissa asuvasta kansasta. Muita merkityksiä on sivulla Ruotsalainen.
Ruotsalaiset
Kokonaismäärä noin 13 miljoonaa
Pääasiallinen asuinalue Ruotsi
Kieli (kielet) ruotsi
Uskonto (uskonnot) luterilaisuus
Ruotsalaiset ovat etninen ryhmä, joka asuttaa pääasiassa Skandinavian niemimaan itäosassa sijaitsevaa Ruotsin valtiota. Valtaväestö puhuu germaanisiin kieliin ja niiden skandinaaviseen haaraan luettavaa ruotsia. Ruotsin kielen puhujia on yli 8 miljoonaa.
Suomalaisten tapaan myös ruotsalaisten keskuudessa on muodostunut pääasiassa historiallisten maakuntien mukainen paikallis- ja heimoidentiteetti. Ruotsin ruotsalaisia kutsutaan myös riikinruotsalaisiksi (rikssvenskar), jotta heidät erotettaisiin muissa maissa asuvista ruotsinkielisistä ryhmistä, kuten suomenruotsalaisista.
[muokkaa] Ruotsalaisten historia
Indoeurooppalainen kielimuoto levisi tai omaksuttiin Ruotsin alueelle luultavasti jo neoliittisella kivikaudella. Germaaninen kieli kehittyi pronssikauden ja varhaisen rautakauden kuluessa. Itäskandinaavinen väestö ei muodostanut kuitenkaan vielä esihistoriassa yhtenäistä etnistä kokonaisuutta. "Svealaisten" (lat. suiones) heimo mainitaan jo Tacituksen Germania-teoksessa vuonna 97, mutta nimi lienee tässä vaiheessa tarkoittanut vain yhtä Keski-Ruotsin alueella asunutta ihmisryhmää. Etelä-Ruotsin tasankojen asukkaita kutsuttiin ilmeisesti gööteiksi. Yhtenäinen Ruotsin kuningaskunta muodostui 1100- ja 1200-lukujen kuluessa, mutta se oli alueeltaan vielä hyvin erilainen kuin nykyisin, eikä varsinaisesta kansallistunteesta voitu vielä puhua. Monet Ruotsin nykyisistä maakunnista kuuluivat Tanskalle ja Norjalle siirtyen Ruotsin valtaan vasta 1600-luvun suurten sotien seurauksena. Tämän jälkeen niiden asukkaita alettiin vähitellen pitää ruotsalaisina.
Ruotsalaiseen väestöön on vuosisatojen kuluessa sulautunut paljon suomalaisia ja saamelaisia aineksia, kuten ns. metsäsuomalaiset.
Nykyisin Ruotsissa asuu suuri määrä maahanmuuttajia, joiden suhde ruotsalaiseen identiteettiin on mutkikas. Joskus käytetään termiä nysvenskar eli "uusruotsalaiset".
[muokkaa] Ruotsalaisten jakautuminen valtioittain
Ruotsi: 8,2 miljoonaa
Yhdysvallat: 3,5 miljoonaa
Kanada: 300 000
Muut alueet: n. 1 miljoona
Jotkut lähteet laskevat myös Suomen ruotsinkielisen väestön ruotsalaisiksilähde?. Varsinkin Ruotsissa suomenruotsalaisista saatetaan käyttää joskus nimitystä östsvenskar (itäruotsalaiset)lähde?, mutta monet pitävät tätä termiä merkitykseltään värittyneenä, ja suuri osa suomenruotsalaisista vieroksuu sitä. 1900-luvun kuluessa suomenruotsalaisuus alettiin yleisesti mieltää riikinruotsalaisuudesta eroavaksi ilmiöksi. Yleensä suomenruotsalaiset tekevät nykyisin muutenkin selkeän eron suomenruotsalaisen identiteetin ja ruotsalaisuuden välillä. Tästä syystä monet suomenruotsalaiset kutsuvat itseään mieluummin ruotsinkielisiksi suomalaisiksi.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.