Eri tutkimuslaitosten viimeisimmät kolmen suurimman puolueen kannatusluvut
ovat olleet seuraavissa vaihteluväleissä
-kokoomus 21-22 % (tietäisi vaalivoittoa vuoden 2003 vaaleihin verrattuna )
-kepu 23-24,5 % (tietäisi lievää vaalitappiota tai asemien säilyttämistä)
-demarit 22-24 % (tietäisi vaalitappiota tai enintään asemien säilyttämistä)
Tutkimusten virhemarginaali suurten puolueiden kohdalla on tutkimuslaitosten mukaan /- 2 %, joten kuka tahansa kolmesta suuresta puolueesta voi nousta suurimmaksi puolueeksi.
Ratkaisevaksi vaalin tuloksessa tulevat tämän ja ensi viikon äänestäjien valinnat. Viime viikolla Ylen tutkimuksessa oli signaali, että kokoomus menisi eteenpäin, demarit saisivat takapakkia sekä kepu olisi likimain ennallaan). Mitä vaikuttaa äänestysprosentti ? Jos se kasvaa asutuskeskuksissa, muttei harvaanasutuilla alueilla, siitä hyötyvät eniten kokoomus ja demarit. Jos äänestysprosentti jää matalalaksi, siitä hyötyvät kepu ja osittain kokoomus.
Netin eri keskustelusivut ovat menneet kehittyneet –valitettavaa kyllä- asiattomaan suuntaan. Harvalla sivulla käydään analyyttistä keskustelua asioista, jotka Suomen eteen tulevat seuraavan vaalikauden aikana. Kokoomuksen ja myös noilla kepun sekä demareiden sivuilla ovat melko harvassa keskustelut kunkin puolueen vaalitavoitteista. Kun vertasin vuoden 2003 vaalien alla tehtyjä ennusteita ja vaalin tulosta sekä nyt julkaistuja ennustetuloksia, niin kolmen suurimman puolueen osalta vaalituloksen arviointi tulee entistä vaikeammaksi. Jos pitäisi arvioida Helsingin ja Uudenmaan vaalikohtaisia ennusteita sekä koko maan ennusteita, niin tällä hetkellä kokoomus olisi menossa vaalivoittoon, demareita uhkaa vaalitappio ja kepu säilyttäisi asemansa. Mikä tahansa
kolmesta hallitusvaihtoehdosta on periaatteessa auki: porvarihallitus, sini-puna tai punamultahallitus. Ratkaisevaa on, pystyykö kokoomus nousemaan kolmannelta sijalta ylöspäin,
joka mahdollisuus on nyt vaalien alla kasvanut.
Itse listaisin seuraavia asioita (eivät ole prioriteettijärjestyksessä) seuraavan vaalikauden
hallituksen agendalle :
-turvallisuuspoliittisen selonteon valmistelu ja eduskuntakäsittely
-kunta- ja palvelurakenneremontin määrätietoinen ja johdonmukainen täytäntöönpano
-työllisyyden edelleen parantaminen mm. maltillisen veropolitiikan avulla ja etenkin
pkt -sektorin toimintaedellytysten kehittämisellä
-ilmasto ja ympäristöasioiden kansallinen strategia muuttuvassa globaaliolosuhteissa
-terveydenhuollon ja vanhusten huollon palvelujen ja resurssien varmistaminen sekä
hoiva-alan palkka-asian määrätietoinen hoitaminen
-koulutukseen ja osaamiseen panostaminen sekä nykyisen korkeakoulu- ja ammattikorkeakoulu-
verkoston määrätietoinen laadullinen kehittäminen
-energian saannin omavaraisuuden varmistaminen myös 2010-luvulla
-elintarvikehuollon omavaraisuuden varmistaminen myös 2010-luvulla
-kansalaisten arkipäivän turvallisuus ja eri kansalais- sekä hyväntekeväisyysjärjestöjen mukanaolo
hyvinvointipalvelujen verkostossa
ovat olleet seuraavissa vaihteluväleissä
-kokoomus 21-22 % (tietäisi vaalivoittoa vuoden 2003 vaaleihin verrattuna )
-kepu 23-24,5 % (tietäisi lievää vaalitappiota tai asemien säilyttämistä)
-demarit 22-24 % (tietäisi vaalitappiota tai enintään asemien säilyttämistä)
Tutkimusten virhemarginaali suurten puolueiden kohdalla on tutkimuslaitosten mukaan /- 2 %, joten kuka tahansa kolmesta suuresta puolueesta voi nousta suurimmaksi puolueeksi.
Ratkaisevaksi vaalin tuloksessa tulevat tämän ja ensi viikon äänestäjien valinnat. Viime viikolla Ylen tutkimuksessa oli signaali, että kokoomus menisi eteenpäin, demarit saisivat takapakkia sekä kepu olisi likimain ennallaan). Mitä vaikuttaa äänestysprosentti ? Jos se kasvaa asutuskeskuksissa, muttei harvaanasutuilla alueilla, siitä hyötyvät eniten kokoomus ja demarit. Jos äänestysprosentti jää matalalaksi, siitä hyötyvät kepu ja osittain kokoomus.
Netin eri keskustelusivut ovat menneet kehittyneet –valitettavaa kyllä- asiattomaan suuntaan. Harvalla sivulla käydään analyyttistä keskustelua asioista, jotka Suomen eteen tulevat seuraavan vaalikauden aikana. Kokoomuksen ja myös noilla kepun sekä demareiden sivuilla ovat melko harvassa keskustelut kunkin puolueen vaalitavoitteista. Kun vertasin vuoden 2003 vaalien alla tehtyjä ennusteita ja vaalin tulosta sekä nyt julkaistuja ennustetuloksia, niin kolmen suurimman puolueen osalta vaalituloksen arviointi tulee entistä vaikeammaksi. Jos pitäisi arvioida Helsingin ja Uudenmaan vaalikohtaisia ennusteita sekä koko maan ennusteita, niin tällä hetkellä kokoomus olisi menossa vaalivoittoon, demareita uhkaa vaalitappio ja kepu säilyttäisi asemansa. Mikä tahansa
kolmesta hallitusvaihtoehdosta on periaatteessa auki: porvarihallitus, sini-puna tai punamultahallitus. Ratkaisevaa on, pystyykö kokoomus nousemaan kolmannelta sijalta ylöspäin,
joka mahdollisuus on nyt vaalien alla kasvanut.
Itse listaisin seuraavia asioita (eivät ole prioriteettijärjestyksessä) seuraavan vaalikauden
hallituksen agendalle :
-turvallisuuspoliittisen selonteon valmistelu ja eduskuntakäsittely
-kunta- ja palvelurakenneremontin määrätietoinen ja johdonmukainen täytäntöönpano
-työllisyyden edelleen parantaminen mm. maltillisen veropolitiikan avulla ja etenkin
pkt -sektorin toimintaedellytysten kehittämisellä
-ilmasto ja ympäristöasioiden kansallinen strategia muuttuvassa globaaliolosuhteissa
-terveydenhuollon ja vanhusten huollon palvelujen ja resurssien varmistaminen sekä
hoiva-alan palkka-asian määrätietoinen hoitaminen
-koulutukseen ja osaamiseen panostaminen sekä nykyisen korkeakoulu- ja ammattikorkeakoulu-
verkoston määrätietoinen laadullinen kehittäminen
-energian saannin omavaraisuuden varmistaminen myös 2010-luvulla
-elintarvikehuollon omavaraisuuden varmistaminen myös 2010-luvulla
-kansalaisten arkipäivän turvallisuus ja eri kansalais- sekä hyväntekeväisyysjärjestöjen mukanaolo
hyvinvointipalvelujen verkostossa
Vastaukset 5
Vanhimmat
Kokkareilla omat säännöt.
ja kokoomukselle 6-10 lisäpaikkaa.
kirjoittaa näitä asiapitoisia ja täyttä asiaa olevia juttuja .
Mitä vaalivoitto tarkoittaa eli minkäläinen tulos voidaan tulkita voitoksi? Pitääkö saada 100% äänistä vai riittääkö puolet? Vaalien jälkeen puoluejohtajat ovat kuitenkin tyytyväisiä jos kannatuksen lasku on ollut pelättyä pienempi. Sitä kutsutaan torjuntavoitoksi.
on viime sunnuntaisten Viron parlamenttivaalien tulokset. Onko esim. Keskerakonnan tulos vaalivoitto, kun puolue sai yhden lisäpaikan ja lisäsi äänimääräänsä, mutta jäi paikkaluvultaan toiseksi suurimmaksi puolueeksi. Selkeä vaalivoittajahan oli Reformierakond, joka sai peräti 12 lisäpaikkaa ja nousi suurimmaksi puolueeksi ja sitä kautta hallituksen muodostajaksi (pääministerin paikkahan heillä oli jo nykyisessä hallituksessa). IRL:n (Isamaa ja Res Publika liit) tulos lienee tulkittavissa yllämainituksi "torjuntavoitoksi", vaikka paikkoja menetettiin 17. Mielipidetiedustelut ennustelivat jossain vaiheessa paljon huonompaakin tulosta.