Kaipailisin kokemuksia teiltä äideiltä jotka saatte paniikkikohtauksia. Miten lapsenne/miehenne ja muut ihmiset ovat suhtautuneet niihin? Miten toimitte kun saatte kohtauksen ja pelkääkö lapsenne niitä? Onko lapsillannekin kohtauksia? Kiitos paljon vastauksista!!
Oma lapseni on vasta vauva ja hän alkaa itkemään kun saan kohtauksen, mikä tietenkin pahentaa kohtausta...
Oma lapseni on vasta vauva ja hän alkaa itkemään kun saan kohtauksen, mikä tietenkin pahentaa kohtausta...
Vastaukset 3
Vanhimmat
Itselleni tuli vuoden kuluttua synnytyksestä masennus kaikenlaisten syiden takia joka paheni sitten paniikkihäiriöksi. Mars polille ja/tai psykologille!! Paniikkioireet tulisi ensin häädettyä pois, sen karseuden kanssa ei tarvitse elää. Itse sain Seronil-lääkityksen ja kaikki on nyt ok. tietenkin joskus tulee sellainen "kulju" olo joka enteilee paniikkia (mutta TOSI harvoin) mutta sitä olo pystyy nyt kontrolloimaan. Psykologilla olen sitten harvakseltaan käynyt sumplimassa asioitani ja elämä on tästä kirkastunut - vaikka tuntui aluksi ettei tämä voi tästä edes kirkastua!! Hae ihmeessä apua!!! Muuten, paniikkioireisiin auttaa fyysinen muutos, esim työnnä kädet pakastimeen tai kylmään veteen, juokse ulos, liiku - kävele vaikka edestakaisin että adrenaliini kuluu... Semmoisia apuja ensihätään.
kiitos viestistäsi, olen kyllä hoidossa asiasta, kaipailin vain muiden kokemuksia :)
No hyvä juttu. Pomppasin heti laipioon kun joku kertoo kärsivänsä paniikkilaakeista... Ovat niin karseita koettavia joita ei toivois edes pahimmalle vihamiehellekään :/