Pakko aloittaa mielialalääkitys. En kestä tätä rintasyöpärumbaa. Olen jo sytoissa ja en ymmärrä mikä nyt on etten saa nukuttua ja mietin vaan synkkiä. Kertokaa auttaako esim cipramil.
Käytättekö mielialalääkkeitä
tuntuu etten jaksa
5511
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
että tosi monella on mielialalääkitys. Minulla
Seromex
minä pyysin nukahtamislääkkeitä,vaikka tuntuu ettei nekään joskus toimi.Kyllä minullekkin tulee välillä synkkiä ajatuksia,Hae vaan lääkkeitä itsellesi,
Sairastuin rintasyöpään marraskuussa 06. Olen käyttänyt Opamox-lääkettä rauhoittavana ja Somnoria nukahtamiseen. Olen selvinnyt aika pienillä annoksilla, mutta halusin päästä eroon tuosta rauhoittavasta lääkkeestä ja noin kuukausi sitten aloitin Efexor-nielialalääkkeen. Se alkoi vaikuttaa noin kolmen viikon käytön jälkeen. Olo on huomattavasti helpottunut, valtavat kuumat aallot ovat melkein lakanneet ja olen tosi tyytyväinen, että aloitin. Sivuvaikutuksia ei ole paljon ollut, ehkä lievää huimausta joskus ja ruokahaluttomuutta.
En koskaan enää haluaisi elää sitä ahdistuksen aikaa, joka seurasi diagnoosista. On hyvä, että on olemassa tuollaisia lääkkeitä, jotka auttavat. Minäkin ajattelin aluksi, etten niihin turvaudu, mutta nyt olen onnellinen, että kuitenkin aloitin lääkityksen. Niihin ei tule sellaista riippuvuutta kuin rauhoittaviin lääkkeisiin. Pahimpana aikana ne suojaavat meitä siltä ahdistukselta, jonka kanssa on tosi rankka elää. Älä pelkää turhaan mielialalääkkeitä. Ainakin tämä Efexor depot 75 mg, joka minulla on, on toiminut osi hyvin.
olin myöskin hyvin ahdistunut. Tuntui kuin ei minulle enää elämää olisi. Niinpä pyysin jotakin mieliala lääkettä lääkäriltäni. Hän määräsi Opamoxia sekä nukahtamislääkettä.
Varsinkin silloin kun kerroin sairaudestani lapsilleni olin kiitollinen että olin ottanut tuon lääkkeen. Pystyin olemaan aivan rauhallinen kun keskustelimme asiasta.
Lääkettä tarvitsin vain ennen leikkausta ja jonkin kerran ennen lopullisen syövän vaikeusasteen tuloksen kuulemista. Senjälkeen, kun hoidot aloitettiin en niitä enää tarvinnut.
Silloin tunsin jo olevani turvassa ja hyvissä käsissä!
Minäkin suosittelen että pyydät lääkityksen. Eikä sitä ole pakko ottaa jos ei tunne juuri silloin tarvitsevansa. Jo sekin auttaa että tietää niissä avun olevan.
Minulle on sikäli mielenkiintoinen tilanne, että olen pitkään sairastanut kaksisuuntaista mielialasairautta. Olen jo monta vuotta syönyt masennukseen lääkettä ja kun nyt sain syöpädiagnoosin oli lääkitys jo valmiiksi päällä. Samoin valmiina olivat rauhoittavat ja nukahtamislääkkeet. Näitä kaikkia kannattaa käyttää. Ne ovat helpottaneet paljon varsinkin kun olen vielä tilanteessa, että hoidot eivät ole vielä alkaneet. Jaksamista kaikille.