lämmitettävä alapohja

ei tuo systeemi niin monimutkainen ole. LTO-laitteelta vain putket alapohjaan ja muutenkin alapohja on usein maasta eristetty ja myös eristeharkoilla toteutettu.

Siitä en tiedä onko hyvä. Ihmettelen vain sen suosiota täällä.

jämerämyyjään kirjoitti:

ei tuo systeemi niin monimutkainen ole. LTO-laitteelta vain putket alapohjaan ja muutenkin alapohja on usein maasta eristetty ja myös eristeharkoilla toteutettu.

Siitä en tiedä onko hyvä. Ihmettelen vain sen suosiota täällä.

Lue lisää

vai alapohjan alle. Minulla poistoilma menee harakoille, mutta en ole sen lämpötilaa koskaan mitannut LTO:n jälkeen. Aika puhdastahan se lienee, kun vaihtuu miltei joka tunti.

alapohjaan kirjoitti:

vai alapohjan alle. Minulla poistoilma menee harakoille, mutta en ole sen lämpötilaa koskaan mitannut LTO:n jälkeen. Aika puhdastahan se lienee, kun vaihtuu miltei joka tunti.

Lue lisää

poistoilma on märkää, siksi se on järkevintä tuulettaa harakoille katon yläpuolelta, muutoin ryömintätilaan tulee kasvihuone

Hyvä, että kuitenkin tunnustit tietämättömyytesi, koska se on Suomessa harvinaista.
Aloituksesi oli kuitenkin suoraan Suomesta.
Lämmin alapohja on yksinkertaisesti matala kellari !
Rakenteella on paljon toiminnallisia, sekä rakenteellisia etuja ja se on talon kuivin paikka.
Itse olen toteuttanut niitä muutamia kymmeniä ja niitä löytyy useimmista talomerkeistä.
Tässä asiassa mielitalosi Lammi on jälkijunassa.
Kytkemällä alapohja ilmanvaihtoon huoneen tavoin ( ilmanvaihto kerran neljässä tunnissa ) saadaan ilmanvaihdosta hallittu. Melkoisesti lämpöä talteen ja kuitenkin lisäeristeenä seisova lämmin ilmapatja talon alle.
Rakenne on vastine ulkoilmalla tuuletetulle rossipermannolle, jossa lämpö talon alta työnnetään pois ja tilalle tuodaan kosteaa ulkoilmaa.
Lämpimässä alapohjassa säästöä syntyy lämmitysenergiassa ja siitä muodostuu rakennuksen kuivin paikka, käytännössä alapohjan suhteellisen kosteuden prosentit ovat ympäri vuoden kolmenkymmenen luokkaa.
Koska tila on lämmin putkia ei tarvitse eristää, eikä niillä ole jäätymisvaaraa. Alapohja lämpimänä ei myöskään roudi.
Rakenne lämpimässä alapohjassa voisi olla vaikka tällainen: 1 metri korkea lämmöneristetty sokkelipalkki, maata vasten lämmöneristettä 200 mm Solupolystyreeniä, kantava laatta, jossa pintalattian alla 3 cm solupolystyreeniä.
Rakennetta voidaan tehostaa vielä kosteuskäyttäytymisessä käyttämällä Isodrän tai Fuktisol eristeitä, jolloin erillistä ilmanvaihtoa ei välttämättä tarvita. Kyseisissä eristeissä sisäilmaa kuivaava vaikutus on jo niin tehokasta.
Mikäli kuitenkin käytetään Solupolystyreenieristeisiä harkkoja, kuten Lammin kiveä on syytä huonon vesihöyryn läpäisyn vuoksi käyttää myös erillistä ilmanvaihtoa.
Useissa tutkimuksissa on todettu nykyaikaisen hyvin eristetyn ulkoilmalla tuuletetun rossipohjan olevan liian viileä ja kondenssiriskin olevan suuri. Monet talopakettitoimittajat toimittavat paketin mukana nykyisin kiinteitä ilmankuivaajia. On kuitenkin energiataloudellisempaa rakentaa rossipohja lämpimänä ja lopputuloksena minimoidaan kosteusongelmien riskit.

Ammattirakentaja kirjoitti:

Hyvä, että kuitenkin tunnustit tietämättömyytesi, koska se on Suomessa harvinaista.
Aloituksesi oli kuitenkin suoraan Suomesta.
Lämmin alapohja on yksinkertaisesti matala kellari !
Rakenteella on paljon toiminnallisia, sekä rakenteellisia etuja ja se on talon kuivin paikka.
Itse olen toteuttanut niitä muutamia kymmeniä ja niitä löytyy useimmista talomerkeistä.
Tässä asiassa mielitalosi Lammi on jälkijunassa.
Kytkemällä alapohja ilmanvaihtoon huoneen tavoin ( ilmanvaihto kerran neljässä tunnissa ) saadaan ilmanvaihdosta hallittu. Melkoisesti lämpöä talteen ja kuitenkin lisäeristeenä seisova lämmin ilmapatja talon alle.
Rakenne on vastine ulkoilmalla tuuletetulle rossipermannolle, jossa lämpö talon alta työnnetään pois ja tilalle tuodaan kosteaa ulkoilmaa.
Lämpimässä alapohjassa säästöä syntyy lämmitysenergiassa ja siitä muodostuu rakennuksen kuivin paikka, käytännössä alapohjan suhteellisen kosteuden prosentit ovat ympäri vuoden kolmenkymmenen luokkaa.
Koska tila on lämmin putkia ei tarvitse eristää, eikä niillä ole jäätymisvaaraa. Alapohja lämpimänä ei myöskään roudi.
Rakenne lämpimässä alapohjassa voisi olla vaikka tällainen: 1 metri korkea lämmöneristetty sokkelipalkki, maata vasten lämmöneristettä 200 mm Solupolystyreeniä, kantava laatta, jossa pintalattian alla 3 cm solupolystyreeniä.
Rakennetta voidaan tehostaa vielä kosteuskäyttäytymisessä käyttämällä Isodrän tai Fuktisol eristeitä, jolloin erillistä ilmanvaihtoa ei välttämättä tarvita. Kyseisissä eristeissä sisäilmaa kuivaava vaikutus on jo niin tehokasta.
Mikäli kuitenkin käytetään Solupolystyreenieristeisiä harkkoja, kuten Lammin kiveä on syytä huonon vesihöyryn läpäisyn vuoksi käyttää myös erillistä ilmanvaihtoa.
Useissa tutkimuksissa on todettu nykyaikaisen hyvin eristetyn ulkoilmalla tuuletetun rossipohjan olevan liian viileä ja kondenssiriskin olevan suuri. Monet talopakettitoimittajat toimittavat paketin mukana nykyisin kiinteitä ilmankuivaajia. On kuitenkin energiataloudellisempaa rakentaa rossipohja lämpimänä ja lopputuloksena minimoidaan kosteusongelmien riskit.

Lue lisää

vähän korkeampana ja otettaisi kellaritilana käyttöön. eikö tuo ole vähän kallis ratkaisu, jos tehdään matala kellari vaan ilmaa varten maanvaraisine laattoineen kaikkineen. Kun kellari ei yleensä vie kerrosalaa, voisi korkeus olla helposti 220-260 ja käyttötapa punttisalina biljardisalina tai leffahuoneena tms ha saniteetitila pääviemärin viereen.

samantien tehdä kirjoitti:

vähän korkeampana ja otettaisi kellaritilana käyttöön. eikö tuo ole vähän kallis ratkaisu, jos tehdään matala kellari vaan ilmaa varten maanvaraisine laattoineen kaikkineen. Kun kellari ei yleensä vie kerrosalaa, voisi korkeus olla helposti 220-260 ja käyttötapa punttisalina biljardisalina tai leffahuoneena tms ha saniteetitila pääviemärin viereen.

Lue lisää

Lämmin alapohja ei käytännössä lisää kustannuksia, ulkoilmalla tuuletettuun verrattuna, ainoastaan eristeet ovat eri paikassa.
Lämmintäalapohjaa käytetään yleisimmin paalutetuissa ratkaisuissa, joissa lattiarakenne tehdään muutenkin kantavaksi.
Kellari taas ei ole mitenkään ilmainen tila, kuten usein luullaan.
Tonttiolosuhteet pääsääntöisesti ratkaisevat perustusrakenteen, rinteisiin useinmiten sopii kellarillinen rakenne.
Kallis on ainoana kriteerinä tuhoontuomittu ajatusmaailma, mikä on rakentamisessa aivan liian yleistä. Rakenteista pitää saada: Kantavia, kuivia , routimattomia ja vähän energiaa kuluttavia, joka toisinaan saattaa hieman maksaakkin. Kuitenkin pidemmän päälle on huoletonta ja halvempaa käyttää.

Ammattirakentaja kirjoitti:

Lämmin alapohja ei käytännössä lisää kustannuksia, ulkoilmalla tuuletettuun verrattuna, ainoastaan eristeet ovat eri paikassa.
Lämmintäalapohjaa käytetään yleisimmin paalutetuissa ratkaisuissa, joissa lattiarakenne tehdään muutenkin kantavaksi.
Kellari taas ei ole mitenkään ilmainen tila, kuten usein luullaan.
Tonttiolosuhteet pääsääntöisesti ratkaisevat perustusrakenteen, rinteisiin useinmiten sopii kellarillinen rakenne.
Kallis on ainoana kriteerinä tuhoontuomittu ajatusmaailma, mikä on rakentamisessa aivan liian yleistä. Rakenteista pitää saada: Kantavia, kuivia , routimattomia ja vähän energiaa kuluttavia, joka toisinaan saattaa hieman maksaakkin. Kuitenkin pidemmän päälle on huoletonta ja halvempaa käyttää.

Lue lisää

Tiedän että tuo ei kustannukseltaan ole järin suuri mutta siinä olen eri mieltä etteikö kustannus voisi olla valintaa ohjaamassa. Kaikki riippuu kustannukista ja kaikissa valinnoissa minusta pitäisi tehdä kustannuslaskentaa jos ei ole ihan pienestä asiasta kyse.

En voi sanoa että tämä kyseinen ratkaisu olisi energiataoudellisesti kannattava, mutta en ainakaan ole aivan vakuuttunut sen energiataloudellisuudesta. Tämänkään asian ei kuitenkaan pitäisi olla mikään mutu asia. Rakenteesta pitäisi olla tehty laskelmat että mikä on energiatalous tai vaihtoehtoisesti kokeelliset tulokset.

Ainakin ilmanvaihdon sisään tuoma ilma muuttuu tuon järjestelmän myötä pykälää kylmemmäksi ja näin myös pykälää vetoisammaksi. Toiseksi jos ihannoi yksinkertaisia ratkaisua jossa koneita mahdollisimman vähän niin tuossa alapohjan ilmanvaihto tapahtuu koneiden voimalla. Tässä järjestelmässä ilmanvaihdon toiminta on välttämätöntä rakneteiden terveenä pysymisen suhteen. Tavanomisesti kivitalossa ilmanvaihdon tehtävä on vain terveellinen sisäilma vaikkakin myös kuivattaa sisäilmaa

Ja kyllä löytyy hyviä ja halpojakin ratkaisuita. Esim. täystiilitalo on halpa tehdä ja useimpiin tarpeisiin riittävän hyvä. Enkä perinteistä tuuletettua alapohjaakaan huonoksi sanoisi ja halvempi se on kuin tämä, joskin ero taitaa olla varsin pieni

rakantaja 07 kirjoitti:

Tiedän että tuo ei kustannukseltaan ole järin suuri mutta siinä olen eri mieltä etteikö kustannus voisi olla valintaa ohjaamassa. Kaikki riippuu kustannukista ja kaikissa valinnoissa minusta pitäisi tehdä kustannuslaskentaa jos ei ole ihan pienestä asiasta kyse.

En voi sanoa että tämä kyseinen ratkaisu olisi energiataoudellisesti kannattava, mutta en ainakaan ole aivan vakuuttunut sen energiataloudellisuudesta. Tämänkään asian ei kuitenkaan pitäisi olla mikään mutu asia. Rakenteesta pitäisi olla tehty laskelmat että mikä on energiatalous tai vaihtoehtoisesti kokeelliset tulokset.

Ainakin ilmanvaihdon sisään tuoma ilma muuttuu tuon järjestelmän myötä pykälää kylmemmäksi ja näin myös pykälää vetoisammaksi. Toiseksi jos ihannoi yksinkertaisia ratkaisua jossa koneita mahdollisimman vähän niin tuossa alapohjan ilmanvaihto tapahtuu koneiden voimalla. Tässä järjestelmässä ilmanvaihdon toiminta on välttämätöntä rakneteiden terveenä pysymisen suhteen. Tavanomisesti kivitalossa ilmanvaihdon tehtävä on vain terveellinen sisäilma vaikkakin myös kuivattaa sisäilmaa

Ja kyllä löytyy hyviä ja halpojakin ratkaisuita. Esim. täystiilitalo on halpa tehdä ja useimpiin tarpeisiin riittävän hyvä. Enkä perinteistä tuuletettua alapohjaakaan huonoksi sanoisi ja halvempi se on kuin tämä, joskin ero taitaa olla varsin pieni

Lue lisää

saa tehdä talon ilman koneellista ilman kierrätystä, huippari tai lto. turha uneksiakaan.

onneksi mulle ei tullut paaluja vaan 60sentin antura, niin sain tehdä kalliin kellarin eli yli 100m2 'ilmaista tilaa', korkeus 225senttiä.

Mieluummin se kuin samat styroxit käyttävä metrinen 'ilmainen' lämmin alapohja, jossa voi ryömiä.

jossain pajukossa kirjoitti:

saa tehdä talon ilman koneellista ilman kierrätystä, huippari tai lto. turha uneksiakaan.

onneksi mulle ei tullut paaluja vaan 60sentin antura, niin sain tehdä kalliin kellarin eli yli 100m2 'ilmaista tilaa', korkeus 225senttiä.

Mieluummin se kuin samat styroxit käyttävä metrinen 'ilmainen' lämmin alapohja, jossa voi ryömiä.

Lue lisää

Maksaja tietysti päättää lopulta mitä tekee, rakennusvalvonnan suostumuksella.
Rakennesuunnittelijallakin on vaikutusvaltaa ihan vähän ja appiukolla ja anopilla toisinaan paljonkin.
Kaikkein kovimillä jätkillä muija päättää kaikesta!
Lämpimästä alapohjasta on saatu kuitenkin aika hyvät vastaukset, eikä ketju ole ollut turha.

Ammattirakentaja kirjoitti:

Hyvä, että kuitenkin tunnustit tietämättömyytesi, koska se on Suomessa harvinaista.
Aloituksesi oli kuitenkin suoraan Suomesta.
Lämmin alapohja on yksinkertaisesti matala kellari !
Rakenteella on paljon toiminnallisia, sekä rakenteellisia etuja ja se on talon kuivin paikka.
Itse olen toteuttanut niitä muutamia kymmeniä ja niitä löytyy useimmista talomerkeistä.
Tässä asiassa mielitalosi Lammi on jälkijunassa.
Kytkemällä alapohja ilmanvaihtoon huoneen tavoin ( ilmanvaihto kerran neljässä tunnissa ) saadaan ilmanvaihdosta hallittu. Melkoisesti lämpöä talteen ja kuitenkin lisäeristeenä seisova lämmin ilmapatja talon alle.
Rakenne on vastine ulkoilmalla tuuletetulle rossipermannolle, jossa lämpö talon alta työnnetään pois ja tilalle tuodaan kosteaa ulkoilmaa.
Lämpimässä alapohjassa säästöä syntyy lämmitysenergiassa ja siitä muodostuu rakennuksen kuivin paikka, käytännössä alapohjan suhteellisen kosteuden prosentit ovat ympäri vuoden kolmenkymmenen luokkaa.
Koska tila on lämmin putkia ei tarvitse eristää, eikä niillä ole jäätymisvaaraa. Alapohja lämpimänä ei myöskään roudi.
Rakenne lämpimässä alapohjassa voisi olla vaikka tällainen: 1 metri korkea lämmöneristetty sokkelipalkki, maata vasten lämmöneristettä 200 mm Solupolystyreeniä, kantava laatta, jossa pintalattian alla 3 cm solupolystyreeniä.
Rakennetta voidaan tehostaa vielä kosteuskäyttäytymisessä käyttämällä Isodrän tai Fuktisol eristeitä, jolloin erillistä ilmanvaihtoa ei välttämättä tarvita. Kyseisissä eristeissä sisäilmaa kuivaava vaikutus on jo niin tehokasta.
Mikäli kuitenkin käytetään Solupolystyreenieristeisiä harkkoja, kuten Lammin kiveä on syytä huonon vesihöyryn läpäisyn vuoksi käyttää myös erillistä ilmanvaihtoa.
Useissa tutkimuksissa on todettu nykyaikaisen hyvin eristetyn ulkoilmalla tuuletetun rossipohjan olevan liian viileä ja kondenssiriskin olevan suuri. Monet talopakettitoimittajat toimittavat paketin mukana nykyisin kiinteitä ilmankuivaajia. On kuitenkin energiataloudellisempaa rakentaa rossipohja lämpimänä ja lopputuloksena minimoidaan kosteusongelmien riskit.

Lue lisää

Voe tsiisus mitä puppua...

"Melkoisesti lämpöä talteen ja kuitenkin lisäeristeenä seisova lämmin ilmapatja talon alle."

Höpötät.
Mikäli talon lämmitettävät kuutiot kasvavat, myös energiankulutus kasvaa.
Siporex talossa menetetään täysin siporex alapohjasta saatava lämmöneristrysetu.

Eli *eleevetin hullua!

>Rakenne on vastine ulkoilmalla tuuletetulle rossipermannolle, jossa lämpö talon alta työnnetään pois ja tilalle tuodaan kosteaa ulkoilmaa.

Höpöhöpö jälleen.
Ulkoilma on talvella KUIVAA!

Onneksi rakentajat ja suunnittelijat on erikseen.

>Lämpimässä alapohjassa säästöä syntyy lämmitysenergiassa ja siitä muodostuu rakennuksen kuivin paikka, käytännössä alapohjan suhteellisen kosteuden prosentit ovat ympäri vuoden
kolmenkymmenen luokkaa.

Täyttä paskaa. Sori vaan.

Esim kesällä puskee jokapaikkaan yli 70% kostea ilma.

>Koska tila on lämmin putkia ei tarvitse eristää, eikä niillä ole jäätymisvaaraa. Alapohja lämpimänä ei myöskään roudi.

Maan lämmittäminen on aina vaihtoehto lämmöneristämiselle. Mutta se on sulaa hulluutta nykyisillä energianhinnoilla!

>Useissa tutkimuksissa on todettu nykyaikaisen hyvin eristetyn ulkoilmalla tuuletetun rossipohjan olevan liian viileä ja kondenssiriskin olevan suuri.

Jep.
Maanvarainen (radontuuletettu) on turvallisin ja edullisin.

>Monet talopakettitoimittajat toimittavat paketin mukana nykyisin kiinteitä ilmankuivaajia. On kuitenkin energiataloudellisempaa rakentaa rossipohja lämpimänä ja lopputuloksena minimoidaan kosteusongelmien riskit.

Paljon järkevänpää on rakentaa kerralla kunnolla.
Eli maanvaraisesti. Lämmitettäviltä hukkahuutiolta vältytään.


Mikäli joku haluaa tehdä rossipohjan on se järkevin tehdä siten että ryömintätila on lämmöneristetty kauttaaltaan. maatavastaan riittää esim 25-50mm eps jonka päälle esim levittää hieman lecasoraa painoksi.

Ei pitäisi provosoitua, kun provosoidaan, mutta olet Raksaaja varmasti mielestäsi korvaamaton mies, oletkohan tehnyt tunnetun vesilasitestin ?
Alkuperäinen kysymyshän koski asiaa, että mikä on lämmin alapohja ja siihen on vastattu.
Sekä poistoilma huoneista, että alapohjan ilma johdetaan tietysti suoraan LTO:n läpi ulos ja korvausilma otetaan tarvittaessa lämmitettynä kojeelta.
Radon tuuletus tehdään vallan erikseen, kuten normaalistikkin.
Talo joutuu kestämään muitakin vuodenaikoja, kuin Talvi ja tällöin kondenssin välttämiseksi on lämpötilan hyvä olla aina riittävän korkea. Suhteellinen kosteushan on suhdeluku, kuinka paljon kosteutta mahtuu, ennen kyllästymistä.
Laskukaavat ei ole ihan niin yksinkertaisia, kuin esität, energian kulutus riippuu rakenteista enemmän, kuin lämmitettävistä kuutioista.
Lisäksi, kuten edellä mainitsin käyttämällä perustuksen ulkopuolella vesihöyryä läpäisevää rakennetta ei erillistä ilmanvaihtoa tarvita lainkaan. Lämmin alapohja toimii erinomaisen hyvin ilman ilmanvaihtoa ja pysyy kuivana esim.Siporex maanpaine-elementti tai kevytsoraharkko eristettynä Isodränillä tai Fuktisolilla.
Lammin kivirakenteella kosteusteknisesti huomattavasti hitaammin rakenteen tiiveydestä johtuen.
Mikäli tila kuitenkin tehdään oikeaoppisesti salaojittaen, kapillaarikatkoin ei sieltä löydy kosteuden aiheuttajaakaan, koska höyryn osapaineet ovat ulospäin.
Maanvaraisella laatalla sitten taas on omat ongelmansa ja se ei todellakaan sovi aina rakenteeksi Varsinais-Suomen pehmeillä savikoilla.
Paksuilla kantavilla laatoilla on melkoisesti ongelmia lämpötaloudellisesti, sekä kosteusteknisesti ja rakentaminenkin hyvin kallista.
Olen myös rakennesuunnittelija, jos se helpottaa tuskaasi arvostellessasi eri rakenteita ja kokemusta on 30 vuodelta aiheesta.

Ammattirakentaja kirjoitti:

Ei pitäisi provosoitua, kun provosoidaan, mutta olet Raksaaja varmasti mielestäsi korvaamaton mies, oletkohan tehnyt tunnetun vesilasitestin ?
Alkuperäinen kysymyshän koski asiaa, että mikä on lämmin alapohja ja siihen on vastattu.
Sekä poistoilma huoneista, että alapohjan ilma johdetaan tietysti suoraan LTO:n läpi ulos ja korvausilma otetaan tarvittaessa lämmitettynä kojeelta.
Radon tuuletus tehdään vallan erikseen, kuten normaalistikkin.
Talo joutuu kestämään muitakin vuodenaikoja, kuin Talvi ja tällöin kondenssin välttämiseksi on lämpötilan hyvä olla aina riittävän korkea. Suhteellinen kosteushan on suhdeluku, kuinka paljon kosteutta mahtuu, ennen kyllästymistä.
Laskukaavat ei ole ihan niin yksinkertaisia, kuin esität, energian kulutus riippuu rakenteista enemmän, kuin lämmitettävistä kuutioista.
Lisäksi, kuten edellä mainitsin käyttämällä perustuksen ulkopuolella vesihöyryä läpäisevää rakennetta ei erillistä ilmanvaihtoa tarvita lainkaan. Lämmin alapohja toimii erinomaisen hyvin ilman ilmanvaihtoa ja pysyy kuivana esim.Siporex maanpaine-elementti tai kevytsoraharkko eristettynä Isodränillä tai Fuktisolilla.
Lammin kivirakenteella kosteusteknisesti huomattavasti hitaammin rakenteen tiiveydestä johtuen.
Mikäli tila kuitenkin tehdään oikeaoppisesti salaojittaen, kapillaarikatkoin ei sieltä löydy kosteuden aiheuttajaakaan, koska höyryn osapaineet ovat ulospäin.
Maanvaraisella laatalla sitten taas on omat ongelmansa ja se ei todellakaan sovi aina rakenteeksi Varsinais-Suomen pehmeillä savikoilla.
Paksuilla kantavilla laatoilla on melkoisesti ongelmia lämpötaloudellisesti, sekä kosteusteknisesti ja rakentaminenkin hyvin kallista.
Olen myös rakennesuunnittelija, jos se helpottaa tuskaasi arvostellessasi eri rakenteita ja kokemusta on 30 vuodelta aiheesta.

Lue lisää

>Sekä poistoilma huoneista, että alapohjan ilma johdetaan tietysti suoraan LTO:n läpi ulos ja korvausilma otetaan tarvittaessa lämmitettynä kojeelta.

Kun ilmanvaihdonpiirissä oleva kuutiotilavuus kasvaa, myöskin ilmanvaihdon energiankulutus ja hukka kasvaa. Siltä ei voi välttyä.

>Radon tuuletus tehdään vallan erikseen, kuten normaalistikkin.

Eli lämmitetyn ryömintätilan alla olisi vielä ylimääräinen radontuuletuskerros. Älä viitsi.

Lienee niin että radonin ajatellaan tuulettuvan LTO laitteen läpi. (roottorikoneessa 2% poistosta sekoittuu tuloilmaan eli myös alapohjan radonia hivenen sekoittuu mikäli on moinen lämmitetty alapohja)

>Talo joutuu kestämään muitakin vuodenaikoja, kuin Talvi ja tällöin kondenssin välttämiseksi on lämpötilan hyvä olla aina riittävän korkea.

Paras keino tuohon on se että tuulettuvaa alapohjaa ei tehdä.
Toiseksi paras ratkaisu on se että ryömintätilan seinämissä ja yläpuolella on (esim EPS) lämmöneristeet. Silloin ei kondensoituminen ole mahdollista.

>Laskukaavat ei ole ihan niin yksinkertaisia, kuin esität, energian kulutus riippuu rakenteista enemmän, kuin lämmitettävistä kuutioista.

Kyllä se vaan on erittäin yksinkertaista.
Mikäli ryömintätila on lämmitetty lisääntyy lämmön hukkavirta sokkelin läpi. Maahan virtaa lämpöä kuten esim. maanvaraisen lattian tapauksessa.

>Lisäksi, kuten edellä mainitsin käyttämällä perustuksen ulkopuolella vesihöyryä läpäisevää rakennetta ei erillistä ilmanvaihtoa tarvita lainkaan.

Rakenteen läpi pääsevä vesihöyryn virtaus rapatuissa maanpäälisissä osissa on niin vähäinen että tärkeintä on että maatavasten on lämmöneristettä. Silloin vesihöyry kulkeutuu maahanpäin eikä niinkään maasta ryömintatilaan.


Eli lämpötaloudellisesti ratkaisu on huono tai erittäin huono.

raksaaja--sh kirjoitti:

>Sekä poistoilma huoneista, että alapohjan ilma johdetaan tietysti suoraan LTO:n läpi ulos ja korvausilma otetaan tarvittaessa lämmitettynä kojeelta.

Kun ilmanvaihdonpiirissä oleva kuutiotilavuus kasvaa, myöskin ilmanvaihdon energiankulutus ja hukka kasvaa. Siltä ei voi välttyä.

>Radon tuuletus tehdään vallan erikseen, kuten normaalistikkin.

Eli lämmitetyn ryömintätilan alla olisi vielä ylimääräinen radontuuletuskerros. Älä viitsi.

Lienee niin että radonin ajatellaan tuulettuvan LTO laitteen läpi. (roottorikoneessa 2% poistosta sekoittuu tuloilmaan eli myös alapohjan radonia hivenen sekoittuu mikäli on moinen lämmitetty alapohja)

>Talo joutuu kestämään muitakin vuodenaikoja, kuin Talvi ja tällöin kondenssin välttämiseksi on lämpötilan hyvä olla aina riittävän korkea.

Paras keino tuohon on se että tuulettuvaa alapohjaa ei tehdä.
Toiseksi paras ratkaisu on se että ryömintätilan seinämissä ja yläpuolella on (esim EPS) lämmöneristeet. Silloin ei kondensoituminen ole mahdollista.

>Laskukaavat ei ole ihan niin yksinkertaisia, kuin esität, energian kulutus riippuu rakenteista enemmän, kuin lämmitettävistä kuutioista.

Kyllä se vaan on erittäin yksinkertaista.
Mikäli ryömintätila on lämmitetty lisääntyy lämmön hukkavirta sokkelin läpi. Maahan virtaa lämpöä kuten esim. maanvaraisen lattian tapauksessa.

>Lisäksi, kuten edellä mainitsin käyttämällä perustuksen ulkopuolella vesihöyryä läpäisevää rakennetta ei erillistä ilmanvaihtoa tarvita lainkaan.

Rakenteen läpi pääsevä vesihöyryn virtaus rapatuissa maanpäälisissä osissa on niin vähäinen että tärkeintä on että maatavasten on lämmöneristettä. Silloin vesihöyry kulkeutuu maahanpäin eikä niinkään maasta ryömintatilaan.


Eli lämpötaloudellisesti ratkaisu on huono tai erittäin huono.

Lue lisää

Hmmm... aluksi vaikutti tosi kiinnostavalta mutta katsoin noi sivut ja itseasiassa asia on juuri noin kuin raksaaja kertoi, eli ilmanvaihto perustuu talon lattian läpi tulevaan ilmaan joka imetään täysin tiiviistä alapohjasta iv koneen avulla pois eli radon sekoittuu huoneilmaan lämmitettävät kuutiot kasvaa.

Ainoa etu on ettei putkia tarvitse eristää (säästö ja ETU täysin kyseenalainen) sekä se että takalle saa lämpimän pohjan (etu myös kyseenalainen eli sekin voidaan kyllä hoitaa helposti muutenkin)

Jos summaa hyödyt ja haitat niin minusta haitat on suuremmat.

Lämmin alapohja on eri asia, kuin lämmitettävä alapohja.
Lämmin alapohja saa lämpönsä lattian läpi johtumalla ja lämpö pysyy rossitilassa eristeiden ansiosta.
Tilaa ei mitenkään erityisemmin lämmitetä ilmanvaihdolla, joka vaihtaa ilman ainoastaan kerran neljässä tunnissa.
Tosiaan tila voidaan hyvin toteuttaa myös ilman ilmanvaihtoa vesihöyryä hyvin läpäisevillä materiaaleilla. Tutustu aiheeseen kotisivuilla www.isodran.com
Lämmin alapohja lyö kirkkaasti kaikilla ominaisuuksillaan ulkoilmalla tuuletettavan jäähdyttävän rossipohjan !