Keskusta tuntuu esittävän Helsinkiin kotimaisella puulla toimivaa sähkön ja lämmön tuotantoa. Kokoomus pelottelee rekkarallilla. Kummatkin ovat varteenotettavia seikkoja.
Välittävä mahdollisuus olisi siirtyä metsäalueiden lähistöllä tapahtuvaan hajautettuun sähkön tuotantoon paikkakunnan puulla, siirtää sähkö johtoja pitkin Helsinkiin ja lämmittää sähköllä Helsinki.
Tässä huonoa olisi hyötysuhteen lasku. Yhdistetty sähkön ja lämmön tuotanto on hyötysuhteeltaan ylivoimainen tapa hyödyntää puun energiasisältö. Hyvää olisi kuljetuskustannusten lasku. Tämä korvaisi polttoaineen hyötysuhteen laskua.
Toisaalta sähkölämmitys on ylivoimainen lämmitystapa käyttäjän kannalta.Halvin asennus. Helppo mitata kulutusta yksilöllisesti, helppo säätää huonekohtaisesti, helppo automatisoida säätö, minimaalinen huoltotarve. Ei tarpeellisten tilojen lämmitys voidaan katkaista tarvittaessa, ei jäätymisvaaraa. Etuja on lukuisia.
Olisin kiinnostunut laskuista, joissa pääpiirteissään esitettäisiin se puun kuljetusmatka,jolloin on edullisempaa kuljettaa puun energia puuna kuin sähkönä. Tällöin pitäisi tietysti huomioida hyötysuhde-ero ja erilaisia kuljetustapoja. Myöskin olisi hienoa saada käsitys kohoavan liikennepolttoaineen hinnan vaikutuksesta matkaan.
Kiitos jo etukäteen.
Välittävä mahdollisuus olisi siirtyä metsäalueiden lähistöllä tapahtuvaan hajautettuun sähkön tuotantoon paikkakunnan puulla, siirtää sähkö johtoja pitkin Helsinkiin ja lämmittää sähköllä Helsinki.
Tässä huonoa olisi hyötysuhteen lasku. Yhdistetty sähkön ja lämmön tuotanto on hyötysuhteeltaan ylivoimainen tapa hyödyntää puun energiasisältö. Hyvää olisi kuljetuskustannusten lasku. Tämä korvaisi polttoaineen hyötysuhteen laskua.
Toisaalta sähkölämmitys on ylivoimainen lämmitystapa käyttäjän kannalta.Halvin asennus. Helppo mitata kulutusta yksilöllisesti, helppo säätää huonekohtaisesti, helppo automatisoida säätö, minimaalinen huoltotarve. Ei tarpeellisten tilojen lämmitys voidaan katkaista tarvittaessa, ei jäätymisvaaraa. Etuja on lukuisia.
Olisin kiinnostunut laskuista, joissa pääpiirteissään esitettäisiin se puun kuljetusmatka,jolloin on edullisempaa kuljettaa puun energia puuna kuin sähkönä. Tällöin pitäisi tietysti huomioida hyötysuhde-ero ja erilaisia kuljetustapoja. Myöskin olisi hienoa saada käsitys kohoavan liikennepolttoaineen hinnan vaikutuksesta matkaan.
Kiitos jo etukäteen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Ei tuo päivittäinen 100 rekan ralli näkyisi mitenkään Helsingin liikenteessä, jossa kyseisessä tapauksessa liikkuu jo tälläkin hetkellä päivittäin yli 60 000 ajoneuvoa.
Mielenkiintoisia ajatuksia kyllä heitit kieltämättä. En osaa kyllä noihin minkäänlaista faktaa heittää.
Metsäteollisuudella on varmasti käyttöä kaikelle liikenevälle puulle. Ja jos ei ole, niin ylijäävälle puuainekselle on käyttöä sisämaakaupunkien lämmöntuotannossa.
Satamien ääreen rakennetut lämpövoimalat tulevat käyttämään kiviihiiltä vielä vuosikymmeniä, koska se on päästökaupasta huolimatta erittäin kustannustehokasta.
On hyvä muistaa, että suurin osa Helsingin Energian käyttämästä kaukolämmöstä tuotetaan maakaasulla. Lisäksi Fortum suunnittelee rakentavansa uuden maakaasuvoimalan Espooseen.
Uskon, että jos Suomen pääministeri esittää Helsingin lämmittämistä puulla, siihen pitää suhtautua vakavasti. Kyseessä voi tietenkin olla varallisuuden siirto puun tuottajille. Vahva perustelu asialle on kuitenkin Ruotsin esimerkki. Tukholma aiotaan lämmittää lähitulevaisuudessa puulla.
Suurin oppositiopuolue pitää tarvittavan puumäärän kuljettamista Helsinkiin liki mahdottomana. Minustakin puumäärän kuljetus on vaikea ongelma, ja mahdollisesti hyvin kallis.
Olisin halunnut tosiasioihin perustuvan arvion taloudellisista tosiasioista. On selvää, että Siperiasta tuodun puun kuljetus maitse Helsinkiin poltettavaksi on taloudellisesti mahdotonta. Sähkön siirto kyseisellä matkalla saattaa vielä olla kannattavaa. Minua kinnosti tieto, miltä etäisyydeltä puuenergian kuljetus Helsinkiin on edullisempaa puuna kuin sähkönä.
Mielestäni vastaus, jossa yksitotisesti todetaan, miten tullaan tekemään, tai käsketään unohtaa koko asia, ei ole ainakaan vastaus kysymykseeni.
''Uskon, että jos Suomen pääministeri esittää Helsingin lämmittämistä puulla, siihen pitää suhtautua vakavasti.''
Tämä asiahan ei kuulu pääministerille, vaan Helsingin kaupungille. Puulämmitetty Helsinki on typerintä populismia mitä olen pitkiin aikoihin kuullut.
''Vahva perustelu asialle on kuitenkin Ruotsin esimerkki. Tukholma aiotaan lämmittää lähitulevaisuudessa puulla.''
Helsingin energiahuolto on paljon Tukholmaa ekologisempi, johtuen ennen kaikkea sähkön ja lämmön yhteistuotannosta, joka on jätetty Tukholmassa melko retuperälle. Tukholman sähköstä merkittävä osa tuotetaan vesivoimalla, mikä saa tietysti hiilidioksiditaseet näyttämään hyvältä.
Lisäksi Tukholmassa poltetaan jätettä eli pääasiassa öljystä valmistettuja muovipakkauksia. Tätäkään ei tietenkään huomioida hiilidioksiditaseita laskettaessa.
Taas kerran väitteitä, joihin en voi uskoa ilman perusteluita. Haluaisin faktoja en iskulauseita.
Helsinkiä lämmitetään kivihiilellä sähkön ja lämmön yhteistuotantona. On selvää, että kivihiilen hyötysuhde täten on parempi kuin pelkässä sähkön tuotannossa. Kuitenkin kivihiilen poltto merkitsee ilman hiilidioksiidipitoisuuden kasvamista. Tästähän on tarkoitus päästä eroon. Siis kivihiilen poltto ei ole vaihtoehtojen joukossa.
On esitetty kivihiilen vaihtamista puuksi. Tämä vaatii aikaa, mutta on teoreettisesti mahdollista. Tällöin käytetään Helsingissä edelleen yhdistettyä sähkön ja lämmön tuotantoa. Puun käytön haittana on kuitenkin suuri kuljetustarve eli kuljetuksessa syntyy hiilidioksiidia enemmän kuin kivihiilen poltossa. Kysymys ei kuitenkaan koske poltossa syntyvän hiilidioksiidin määrää.
Kysymyksessäni kysyin taloudellisen kannattavuuden rajamatkaa. Kuljetuksissa jossakin on rajamatka, jota edempää puu kannattaa muuttaa sähköksi paikallisessa polttolaitoksessa huonommallakin hyötysuhteella (Ei sähkön ja lämmön yhteistuotantoa). Täältä sähkö johdetaan sähkönä kulutukseen. Toisin sanoen, mikä on raja-arvo jota kauempaa ei kannata kuljettaa puun energiaa puuna Helsinkiin vaan sähkönä.
''Siis kivihiilen poltto ei ole vaihtoehtojen joukossa.''
Miten niin ei ole. Kivihiiltä riittää kenties jopa sadoiksi vuosiksi ja sen maailmanlaajuinen kysyntä on jatkuvassa kasvussa. Helsingissä tullaan varmasti tuelvina vuosikymmeninä lisäämään maakaasun osuutta, mutta kivihiilestä ei kannata kokonaan luopua, koska sitä on mahdollista varmuusvarastoida.
Et ole koskaan sattunut kuulemaan termejä "ilmaston muutos" ja "päästö". Nämä estänevät tulevaisuudessa kivihiilen käytön Helsingin lämmitykseen.
Luonnollisesti muutos ei tapahdu heti, eikä nopeasti. Puun polttoakaan Helsingissä ei voi alkaa heti. Tarvittavat muutokset laitteistoissa ovat suuria.
Kattiloilla on muutaman vuosikymmenen käyttövuoden elinikä. Eliniän loputtua tehdään joko täysremontti tai rakennetaan uusi laitos. Näiden hinnat eivät sanoittavasti poikkea toisistaan.
Kun ensimmäinen Helsingin yhdistetyistä voimaloista on elinkaarensa päässä, pitää päättää jatkosta. Myöhemmin seuraava ja niin edespäin. Tottakait toimintakuntoinen laitos kannattaa hyödyntää loppuun asti.
EU:ssa on sovittu 20 %:n pienennys päästöihin. Odotettavissa on nopeahko tavoitteen korottaminen. Se tarkoittaa käytännössä, että Suomi joutuu tarkkaan harkitsemaan kivihiilellä toimivan voimalan rakentamista jo ensimmäisen uusinnan yhteydessä. Vastaus kysymykseen, miten tarvittava energia tuotetaan puulla on silloin tiedettävä ja päätettävä. Tämän kysymyksen arviointi on perusteltua aloittaa niin aikaisin kuin mahdollista. Tällä palstalle ei luonnollisesti kyetä vastaamaan asiaan lopullisesti, mutta jo karkea arviointi antaa kuvan mahdollisuuksista.
Mitä tulee asian päättäjään, niin totta kait Helsinki päättää omasta energiapolitiikastaan. Valtio on kuitenkin sitoutunut noudattamaan EU-sopimusta päästöjen pienentämisestä. Lainsäädäntö- ja verovalta antaa valtiolle mahdollisuuden taivuttaa Helsinkikin auttamaan hallituksen antaman sitoumuksen täyttämisessä.
Termit ''ilmaston muutos'' ja ''päästö'' eivät todellakaan estä kivihiilen käyttöä Suomessa myöskään tulevaisuudessa.
Todennäköisesti fossiillisen polttoaineen merkitys kasvaa entisestään, kun metsät alkavat huveta metsä- ja bioenergiateollisuuden raaka-ainekulutuksen takia.
Fossiilisen polttoaineen kasvavasta kysynnästä kertoo mm. se, että Fortum Espoo suunnittelee rakentavansa uuden maakaasuvoimalan Espooseen.
http://www.hiilitieto.fi/fi-FI/Kestavakehitys/
Suomen metsien vuotuinen kasvu on n. 100 miljoonaa kuutiota.
Jos tukkirekkaan menee 100 kuutiota niin "polttopuuta" Helsinkiläisille riittäisi miljoona rekkakuormaa joka vuosi kansallisen puuvarannon silti pienentymättä
Jo nyt metsäteollisuutemme on hätää kärsimässä, kun Venäjä vähentää raakapuun vientiä.
Kaiken kasvun hyödyntäminen on käytännössä mahdotonta, ja nykyinenkin hakkuutahti on metsiemme monimuotoisuuden kannalta liian kova.