Jossain paikallislehdessä kaupattiin tänään jonkinlaisena tarjouksena pellettiä itsehaettuna hintaan 179€ tonni.
Tonnihan tulisi alle kahdesta kuitupuu kuutiosta. haketus maksaa kolmisen eeroa kuutiolle ja pelletöinnin ja kuivaamisen hintaa on vaikea sanoa mutta ei ne nyt aivan hillittömiä maksa nekään. Pelletöikö kukaan kuitupuusta pellettiä? Minusta siinä alkaisi olla kovasti mahdollisuuksia. Ei tarvitsisi olla noiden kartellien kusetettavana.
Tonnihan tulisi alle kahdesta kuitupuu kuutiosta. haketus maksaa kolmisen eeroa kuutiolle ja pelletöinnin ja kuivaamisen hintaa on vaikea sanoa mutta ei ne nyt aivan hillittömiä maksa nekään. Pelletöikö kukaan kuitupuusta pellettiä? Minusta siinä alkaisi olla kovasti mahdollisuuksia. Ei tarvitsisi olla noiden kartellien kusetettavana.
Vastaukset 23
Vanhimmat
Kuusen kuivapaino/m3 on n. 380 kg, koivulla vastaavasti n. 480 kg, joten tonniin menee 2,1-2,6 kuutiota. Puuainekselle tulee hintaa karkeasti 30-50 euroa, mutta se muodostaakin pienemmän osan kuluista. Puu täytyy käydä hakemassa metsästä, jollekin siitä täytyy maksaa tuntipalkka sivukuluineen. Puu täytyy kuivata, hakettaa ja valmistaa pelleteiksi, siinäkin kuluu jonkun työaikaa. Lisäksi kaikkien työssä tarvittavien laitteiden hankintahinta ja käyttö täytyy jollain tavalla huomioida laskelmassa. Yrittäjällä on tietysti oikeus myös kohtuulliseen voittoon rahansa sitomisesta investointeihin ja yrittäjän riskin kantamisesta. Lopuksi, onhan tuossa hinnassa vielä 22% alvikin mukana, pelkästään se tekee tuosta summasta jo lähes 40 euroa. Jos luulet halvemmalla saavasi itse tekemällä, niin eikun hankit värkit ja alat värkätä.
Pelletinkään kosteus ei ole nollassa. En tiedä paljonko lie mutta toistakymmentä prosenttia varmaan. Viljan kauppakosteus on 14%, ei lie paljoa kuivempaa. Ei ainakaan ole järkevää liian kuivaksi kuivata, se vie energiaa.
Eipähän tarvitsisi välittää latvaläpimittavaatimuksista vaan saisi hakata kaiken puun eikä jättää osaa metsään mätänemään.
Huomasit saman hassun jutun kun minäkin olen huomannut. Puuaineksen hinta on pieni osa tuotteen hinnassa. Niin on kaikkien puutuotteiden hinnassa tuo puun hinta vaan pieni marginaalinen kulu. Juuri siitähän tämä aatokseni lähtikin.
Siis puun kasvattaminen vuosikymmeniä ja kaikki siihen menneet uhraukset ovat aina halvin työ joka hommassa. Tuo haketus kuivaus ja pelletöinti ovat prosesseina niitä yksinkertaisinpia prosesseja. Uskon edelleen homman olevan kannattavaa.
Poliikkojen puheista saa käsityksen, että mahdollinen Venäjän raakapuun tulli on liian vakava asia suomalaiselle selluteollisuudelle.
Millainen vaara on siitä, että kuitupuun energiakäyttö kiellettäisiin lain voimalla ? Kansalliseen etuun vedoten määrättäisiin, että paperipuulle on kuitupuun käyttäjillä etuosto-oikeus ?
Johan nytkin velvoitetaan metsänomistaa "hoitamaan" metsäänsä siten, että se on sopivaa teollisuudelle. Kyseessä on niin sanottu yleinen etu, vastoin metsänomistajan etua.
Sitä kokonaan tullaan energiakäyttöön kieltämään, entistä tarkemmin latvat ja risut varmaan kerätään metsistä. Tähän kansalliseen etuun vedoten, hommaan en usko. Joillain veroporkkanoilla varmaan tullaan metsänmyyjiä palkitsemaan, suoranaista pakkomyyntiä ei näkyvissä. Holhottuhan tämä yhteiskunta on muiltakin osin, kuin metsäpuolella, joskin metsäpuoli on aika lujasti holhottu, vain teollisuuden tarpeita silmällä pitäen.
Haketettava puu saa tällä hetkellä maksaa noin 15 euroa/kiintomotti, joten ei ainakaan kuusikuitu mene kyllä hakkeeksi.
Mäntykuidun hinta sen sijaan on lähinnä pilkkaamista, joten sen heketus kokonaisena(siis koko puu oksineen päivineen) saattaa kohta olla edullisempaa tehdä hakkeeksi kuin selluksi.
Pakkoa ei kyllä puun käyttötarkoitukselle voi pistää, se puun saa, joka siitä eniten maksaa.Hake kuitenkin korvaa tuontienergiaa, joten on sillä kuitenkin kauppataseen kannalta merktystä. Ja toisaalta, parempi on puu polttaa kuin myydä selluna ulkomaille. Ulkomaan kaupassa pitää aina pyrkiä mahdollisimman suureen jalostusasteeseen.
pari vuotta sitten ,jos mäntykuitupöllin päässä oli 5-10 cm matka alle 7 senttistä, armoton v.....u ostomiehen taholta.
"saat lajitella tuon kasan ja katkoa 5 senttiä lyhemmiks, nuo alamittaset pöllit,ne ei mene kuorimosta muuten läpi "
http://www.metsatrans.com/Lehdet/kokopuun1_07.pdf
Onkohan ne laskenu kuorimossa myllyn kierroksia, kun kelpaa neulasetkin.
Hake onkin halpaa. Pelletti ei ole. Tonni haketta maksanee alle 40€. Tonni pellettiä maksaa yli 170€. Saattaisi löytyä bsnes sieltä jo nyt. Energian hinnalla on pitkässä juoksussa suunta vain ylös.
Juurihan EU sitoutui nostamaan uusiutuvan energian käyttöä merkittävästi. Siihen tarvitaan lisää mm pellettiä. Suomi vastusti kovaa vaikka mahdollisuudet uusiutuvien käyttöön on aivan erinomaiset. Miksiköhän muuten? Ehkäpä juuri siksi että puuta tulee menemään energiaksi. Olisiko EU taas maan-/metsänomistajan paras ystävä kuten monasti ennenkin.
Joskus laskeskelin, että jos kaikki suomen metsien kasvu muunntetaisiin energiaksi, olisi jatkuva teho ympäri vuoden lähes 20000 MW:a.Nyt huippupakkasilla verkon kuormitus oli noin 15000 MW:a, josta sähkölämmitteisten talojen lämmityskäyttö aika huomatava ja 30% varmaan vie paperitehtaat. Eli käsittääkseni kyllä bioenergian käyttöä voidaan huomattavasti lisätä, ensimmäsenä projektina olisi suorasähkölämmityksen korvaaminen muilla tavoilla. Mielestäni suorasähkölämmitys on jalon energian väärinkäyttöä ja todellinen hyötysuhde alhainen, linjoille jää MWh poikineen vuoden mittaan.Sähkö valaistukseen ja mekaanisen energian voimanlähteeksi, siellä se on oikeassa käyttökohteessa, josa hankala mulla tavoin korvata.
Suorasähölämmitteiset talot on hyvin kalliita muuttaa kotimaiselle. Minusta järkevintä olisi taajamien kaukolämpölaitosten muuttaminen. Sellaisten, jotka nyt polttaa raskasta tai kevyttä.
Sähkön hyötysuhe on aika hyvä. Suurjännitteinen siirtolinja on yllättävän vähähäviöinen. Sähkölämmitteiset olisi järkevintä muuttaa kotimaiselle lisäämällä kotimaisen energian käyttöä sähköntuotannossa. Niin ja tuulivoiman käyttöä tietenkin.
Itse lämmitän stokerilla haketta tai platurvetta käyttäen.
merkitystä vaan lämpöarvolla, pelletti on lämpöarvoltaan ylivoimaista hakkeeseen nähden.
http://www.halkoliiteri.com/sivu/?navi=1,2,18
tonnihinnoilla pelletillä lämmitys olisi hieman halvempaa.
Siis, halvempaa kuin mikä??
Lämmön hinta kilovattituntia kohden on minusta ratkaiseva eikä lämpöarvo. Lämpöarvot ovat hakkeella ja pelletillä likimain samat, jos kosteus on sama. Normihakkeessa on seassa yleensä hieman kuorta joka laskee vähän lämpöarvoa muttei paljoa.
Kyllähän se sähkön tuottamisen hyötysuhde on matalampi mitä yhdistettyssä sähkön ja lämmön tuotannossa. On vain niin, ettei se hakkeen tai pelletin kuljetus ole halpaa sekään. Rekka ottaa maltaita, jos pitäisi kuljettaa kuorma vaikkapa 300 km.
Olisin kiinnostunut laskelmasta, joka selvittäisi kuinka pitkä matka haketta kannattaa kuljettaa, jotta yhdistetyn käytön hyötysuhde olisi parempi kuin sähkön tuotannon. Toisin sanoen haluaisin tietää kokonaishyötysuhteiden vertailun kannolta kuluttajalle Helsinkiin kuljetettuna hakkeena ja siitä lämpönä kulutuskohteeseen verrattuna paikallisesti sähköksi muutettuna ja sähkönä kuluttajalle.
Kyllä hake nimenomaan pitää olla lähienergiaa eli käyttökohteen ja haketta tuottavan metsän etäsyys max 50 km, siihen ainakin pyritään.Ja käyttö isoissa laitoksissa, jotka tuottavat kaukolämpöä ja jos mahdollista yhteistuotantoa eli lämpöä ja sähköä. Suuret laitokset polttavat puhtaasti ja hyötysuhde korkea.
Polttoaineena hake on halvempi kuin pelletti, isoilla laitoksilla hake maksaa 13-14 eur/MWh ja pelletti 20-25 eur/MWh.Juuri tuollaisella hajautetulla bioenergiatuotannolla voidaan niiden osuutta nostaa ja samalla tuoda työtilaisuuksia myös syrjäseuduille.
tuossa on vertailtu polttoaineiden hintoja ja energiasisältöjä. Edullisin lämmitysmuoto on sähkölämmitys ja ilpilla tehostettuna se on ylivoimaisesti halvin. Lämityksen kustnnuksia vertaillessa pitää huomioida myös perustamiskustannukset ja käyttö- sekä huoltokustannukset ja hyötysuhde. Sumessa on euroopan edullisn sähkö, tulevaisuudessa sähkölämmityksen edullisuus suhteessa muihin lämmitysmuotoihin vielä korostuu kun ydinvoiman osuus sähkössä kasvaa.
Meni kyllä oli,kun perehdyin ketä alalla huseeraa,vapoa ja metsäliittoa.Ei ole jakoa
raakaaine pellettiin,puusepän kuiva havupuun kutterinlastu purun ohella. Nythän hakettetta saa kattilaan vaikka pystymetästä kuljettamalla vaan kun sama ei pelletissä onnistu.
Hakkuu, karsinta, kuorinta, hiertäminen,kuivaus, ennen pelletiksi puristamista kaikine kuljetuksineen ennen kattilaa selittää paljon välissä olevine veroineen...
Vasta kun pellettiä saa valmiina mettänreunassa valmiina kuten haketta ollaan samalla viivalla tässä vertailussa kustannusten suhteen.
Kokonaan toinen asia onkin sitte kuka ja kenen intresseissä on kehittää vaadittava tekniikka että tähän vielä joskus päästäisiin.
Selvää nimittäin on että tällä olisi radikaali vaikutus pelletin hinnan kehitykseen pitkässä juoksussa.
Ajattelee Peloton Pelle.
Onkos kenellekään tullut vastaan kuinka paljon kilowatteja menee että esim 1 MWh pellettiä tai 1 MWh haketta on siilossa valmiina käyttöön? Kyllä tuo pelletin teko vaatii niin monta käsittelyä hakkeeseen verrattuna että ei taida olla "ympäristöystävällistä".
Jospa jonakin päivänä tuo biodieselin tekokalusto kehittyisi niin paljon ettei CHP laitoksia tehtäisi vaan paikkakunnalle oma tislaamo ;)
Moto tekee 1 l/m3, ajokone ajaa 1 l/m3 (megawatti 4 m3) = 8 litraa
Hakkuri hakkaa sen 0,5 l/i-m3 = 5 litraa/MWh
Nuppiauto kuskaa sitä 100km (edestakas matka) 40 litraa/100km 40 i-m3 vaihtolava kontilla = 10 l/MWh.
Kaikki 4 duunaria ajoivat Hiluzilla töihin ja takas 100km = 40 litraa.
Siis 1 MWh metsähaketta siilossa 43 litraa naftaa/löpöä. Eri asia sitten mitä kaikilla 8 moottorikoneella arvonlasku ym on ja 4 ihmisen palkat. Laskelmat vain "suuntaa antavia".
Nykyään ainakin uudemmat pellettitehtaat eivät käytä mitään metsähakkeita pelletin valmistukseen, nythän tehtaita nousee sahojen viereen koska valmistuksessa käytetään sahan- ja kutterinpurua.
ja tästäpä johtuen onkin niin ympäristö ystävällistä verraten esim. hakkeesseen. Mietitäänpä, ennenhän ne puru ja kutterinlastu kasat ajettiin sellaisenaan polttoon kun nyt puristetaan sama kasa murto-osaan nakaleiksi, jolloin kuljetustehokkuus moninkertainen. Vaikka puristuksen ja muut kulut huomioidaan on kokonaisuus reilusti plussan puolella.
Ja tämä kaikki kun tapahtuu samassa pihapiirissä missä raaka-aine syntyy.
Asia on helppo verrata siten kun miettii autokuormaa eri vaihtoehtoja ja suhteuttaa sen lämpöarvoa.
Pelletissä ei paljon ilmaa kuljeteta vaikka matka kasvaisikin.