Kuitu energiaksi

Pelletinkään kosteus ei ole nollassa. En tiedä paljonko lie mutta toistakymmentä prosenttia varmaan. Viljan kauppakosteus on 14%, ei lie paljoa kuivempaa. Ei ainakaan ole järkevää liian kuivaksi kuivata, se vie energiaa.

Eipähän tarvitsisi välittää latvaläpimittavaatimuksista vaan saisi hakata kaiken puun eikä jättää osaa metsään mätänemään.

Huomasit saman hassun jutun kun minäkin olen huomannut. Puuaineksen hinta on pieni osa tuotteen hinnassa. Niin on kaikkien puutuotteiden hinnassa tuo puun hinta vaan pieni marginaalinen kulu. Juuri siitähän tämä aatokseni lähtikin.

Siis puun kasvattaminen vuosikymmeniä ja kaikki siihen menneet uhraukset ovat aina halvin työ joka hommassa. Tuo haketus kuivaus ja pelletöinti ovat prosesseina niitä yksinkertaisinpia prosesseja. Uskon edelleen homman olevan kannattavaa.

Sitä kokonaan tullaan energiakäyttöön kieltämään, entistä tarkemmin latvat ja risut varmaan kerätään metsistä. Tähän kansalliseen etuun vedoten, hommaan en usko. Joillain veroporkkanoilla varmaan tullaan metsänmyyjiä palkitsemaan, suoranaista pakkomyyntiä ei näkyvissä. Holhottuhan tämä yhteiskunta on muiltakin osin, kuin metsäpuolella, joskin metsäpuoli on aika lujasti holhottu, vain teollisuuden tarpeita silmällä pitäen.

Haketettava puu saa tällä hetkellä maksaa noin 15 euroa/kiintomotti, joten ei ainakaan kuusikuitu mene kyllä hakkeeksi.
Mäntykuidun hinta sen sijaan on lähinnä pilkkaamista, joten sen heketus kokonaisena(siis koko puu oksineen päivineen) saattaa kohta olla edullisempaa tehdä hakkeeksi kuin selluksi.
Pakkoa ei kyllä puun käyttötarkoitukselle voi pistää, se puun saa, joka siitä eniten maksaa.Hake kuitenkin korvaa tuontienergiaa, joten on sillä kuitenkin kauppataseen kannalta merktystä. Ja toisaalta, parempi on puu polttaa kuin myydä selluna ulkomaille. Ulkomaan kaupassa pitää aina pyrkiä mahdollisimman suureen jalostusasteeseen.

kerbiili62 kirjoitti:

Sitä kokonaan tullaan energiakäyttöön kieltämään, entistä tarkemmin latvat ja risut varmaan kerätään metsistä. Tähän kansalliseen etuun vedoten, hommaan en usko. Joillain veroporkkanoilla varmaan tullaan metsänmyyjiä palkitsemaan, suoranaista pakkomyyntiä ei näkyvissä. Holhottuhan tämä yhteiskunta on muiltakin osin, kuin metsäpuolella, joskin metsäpuoli on aika lujasti holhottu, vain teollisuuden tarpeita silmällä pitäen.

Lue lisää

pari vuotta sitten ,jos mäntykuitupöllin päässä oli 5-10 cm matka alle 7 senttistä, armoton v.....u ostomiehen taholta.
"saat lajitella tuon kasan ja katkoa 5 senttiä lyhemmiks, nuo alamittaset pöllit,ne ei mene kuorimosta muuten läpi "

http://www.metsatrans.com/Lehdet/kokopuun1_07.pdf

Onkohan ne laskenu kuorimossa myllyn kierroksia, kun kelpaa neulasetkin.

eetu52 kirjoitti:

Haketettava puu saa tällä hetkellä maksaa noin 15 euroa/kiintomotti, joten ei ainakaan kuusikuitu mene kyllä hakkeeksi.
Mäntykuidun hinta sen sijaan on lähinnä pilkkaamista, joten sen heketus kokonaisena(siis koko puu oksineen päivineen) saattaa kohta olla edullisempaa tehdä hakkeeksi kuin selluksi.
Pakkoa ei kyllä puun käyttötarkoitukselle voi pistää, se puun saa, joka siitä eniten maksaa.Hake kuitenkin korvaa tuontienergiaa, joten on sillä kuitenkin kauppataseen kannalta merktystä. Ja toisaalta, parempi on puu polttaa kuin myydä selluna ulkomaille. Ulkomaan kaupassa pitää aina pyrkiä mahdollisimman suureen jalostusasteeseen.

Lue lisää

Hake onkin halpaa. Pelletti ei ole. Tonni haketta maksanee alle 40€. Tonni pellettiä maksaa yli 170€. Saattaisi löytyä bsnes sieltä jo nyt. Energian hinnalla on pitkässä juoksussa suunta vain ylös.

Juurihan EU sitoutui nostamaan uusiutuvan energian käyttöä merkittävästi. Siihen tarvitaan lisää mm pellettiä. Suomi vastusti kovaa vaikka mahdollisuudet uusiutuvien käyttöön on aivan erinomaiset. Miksiköhän muuten? Ehkäpä juuri siksi että puuta tulee menemään energiaksi. Olisiko EU taas maan-/metsänomistajan paras ystävä kuten monasti ennenkin.

Metsäjussi kirjoitti:

Hake onkin halpaa. Pelletti ei ole. Tonni haketta maksanee alle 40€. Tonni pellettiä maksaa yli 170€. Saattaisi löytyä bsnes sieltä jo nyt. Energian hinnalla on pitkässä juoksussa suunta vain ylös.

Juurihan EU sitoutui nostamaan uusiutuvan energian käyttöä merkittävästi. Siihen tarvitaan lisää mm pellettiä. Suomi vastusti kovaa vaikka mahdollisuudet uusiutuvien käyttöön on aivan erinomaiset. Miksiköhän muuten? Ehkäpä juuri siksi että puuta tulee menemään energiaksi. Olisiko EU taas maan-/metsänomistajan paras ystävä kuten monasti ennenkin.

Lue lisää

Joskus laskeskelin, että jos kaikki suomen metsien kasvu muunntetaisiin energiaksi, olisi jatkuva teho ympäri vuoden lähes 20000 MW:a.Nyt huippupakkasilla verkon kuormitus oli noin 15000 MW:a, josta sähkölämmitteisten talojen lämmityskäyttö aika huomatava ja 30% varmaan vie paperitehtaat. Eli käsittääkseni kyllä bioenergian käyttöä voidaan huomattavasti lisätä, ensimmäsenä projektina olisi suorasähkölämmityksen korvaaminen muilla tavoilla. Mielestäni suorasähkölämmitys on jalon energian väärinkäyttöä ja todellinen hyötysuhde alhainen, linjoille jää MWh poikineen vuoden mittaan.Sähkö valaistukseen ja mekaanisen energian voimanlähteeksi, siellä se on oikeassa käyttökohteessa, josa hankala mulla tavoin korvata.

eetu52 kirjoitti:

Joskus laskeskelin, että jos kaikki suomen metsien kasvu muunntetaisiin energiaksi, olisi jatkuva teho ympäri vuoden lähes 20000 MW:a.Nyt huippupakkasilla verkon kuormitus oli noin 15000 MW:a, josta sähkölämmitteisten talojen lämmityskäyttö aika huomatava ja 30% varmaan vie paperitehtaat. Eli käsittääkseni kyllä bioenergian käyttöä voidaan huomattavasti lisätä, ensimmäsenä projektina olisi suorasähkölämmityksen korvaaminen muilla tavoilla. Mielestäni suorasähkölämmitys on jalon energian väärinkäyttöä ja todellinen hyötysuhde alhainen, linjoille jää MWh poikineen vuoden mittaan.Sähkö valaistukseen ja mekaanisen energian voimanlähteeksi, siellä se on oikeassa käyttökohteessa, josa hankala mulla tavoin korvata.

Lue lisää

Suorasähölämmitteiset talot on hyvin kalliita muuttaa kotimaiselle. Minusta järkevintä olisi taajamien kaukolämpölaitosten muuttaminen. Sellaisten, jotka nyt polttaa raskasta tai kevyttä.

Sähkön hyötysuhe on aika hyvä. Suurjännitteinen siirtolinja on yllättävän vähähäviöinen. Sähkölämmitteiset olisi järkevintä muuttaa kotimaiselle lisäämällä kotimaisen energian käyttöä sähköntuotannossa. Niin ja tuulivoiman käyttöä tietenkin.

Itse lämmitän stokerilla haketta tai platurvetta käyttäen.

Metsäjussi kirjoitti:

Hake onkin halpaa. Pelletti ei ole. Tonni haketta maksanee alle 40€. Tonni pellettiä maksaa yli 170€. Saattaisi löytyä bsnes sieltä jo nyt. Energian hinnalla on pitkässä juoksussa suunta vain ylös.

Juurihan EU sitoutui nostamaan uusiutuvan energian käyttöä merkittävästi. Siihen tarvitaan lisää mm pellettiä. Suomi vastusti kovaa vaikka mahdollisuudet uusiutuvien käyttöön on aivan erinomaiset. Miksiköhän muuten? Ehkäpä juuri siksi että puuta tulee menemään energiaksi. Olisiko EU taas maan-/metsänomistajan paras ystävä kuten monasti ennenkin.

Lue lisää

merkitystä vaan lämpöarvolla, pelletti on lämpöarvoltaan ylivoimaista hakkeeseen nähden.

kilohinnalla kirjoitti:

merkitystä vaan lämpöarvolla, pelletti on lämpöarvoltaan ylivoimaista hakkeeseen nähden.

http://www.halkoliiteri.com/sivu/?navi=1,2,18

lämpöarvoja: kirjoitti:

http://www.halkoliiteri.com/sivu/?navi=1,2,18

tonnihinnoilla pelletillä lämmitys olisi hieman halvempaa.

noilla esitetyillä kirjoitti:

tonnihinnoilla pelletillä lämmitys olisi hieman halvempaa.

Siis, halvempaa kuin mikä??

kilohinnalla kirjoitti:

merkitystä vaan lämpöarvolla, pelletti on lämpöarvoltaan ylivoimaista hakkeeseen nähden.

Lämmön hinta kilovattituntia kohden on minusta ratkaiseva eikä lämpöarvo. Lämpöarvot ovat hakkeella ja pelletillä likimain samat, jos kosteus on sama. Normihakkeessa on seassa yleensä hieman kuorta joka laskee vähän lämpöarvoa muttei paljoa.

eetu52 kirjoitti:

Joskus laskeskelin, että jos kaikki suomen metsien kasvu muunntetaisiin energiaksi, olisi jatkuva teho ympäri vuoden lähes 20000 MW:a.Nyt huippupakkasilla verkon kuormitus oli noin 15000 MW:a, josta sähkölämmitteisten talojen lämmityskäyttö aika huomatava ja 30% varmaan vie paperitehtaat. Eli käsittääkseni kyllä bioenergian käyttöä voidaan huomattavasti lisätä, ensimmäsenä projektina olisi suorasähkölämmityksen korvaaminen muilla tavoilla. Mielestäni suorasähkölämmitys on jalon energian väärinkäyttöä ja todellinen hyötysuhde alhainen, linjoille jää MWh poikineen vuoden mittaan.Sähkö valaistukseen ja mekaanisen energian voimanlähteeksi, siellä se on oikeassa käyttökohteessa, josa hankala mulla tavoin korvata.

Lue lisää

Kyllähän se sähkön tuottamisen hyötysuhde on matalampi mitä yhdistettyssä sähkön ja lämmön tuotannossa. On vain niin, ettei se hakkeen tai pelletin kuljetus ole halpaa sekään. Rekka ottaa maltaita, jos pitäisi kuljettaa kuorma vaikkapa 300 km.

Olisin kiinnostunut laskelmasta, joka selvittäisi kuinka pitkä matka haketta kannattaa kuljettaa, jotta yhdistetyn käytön hyötysuhde olisi parempi kuin sähkön tuotannon. Toisin sanoen haluaisin tietää kokonaishyötysuhteiden vertailun kannolta kuluttajalle Helsinkiin kuljetettuna hakkeena ja siitä lämpönä kulutuskohteeseen verrattuna paikallisesti sähköksi muutettuna ja sähkönä kuluttajalle.

Puolueeton ajattelija kirjoitti:

Kyllähän se sähkön tuottamisen hyötysuhde on matalampi mitä yhdistettyssä sähkön ja lämmön tuotannossa. On vain niin, ettei se hakkeen tai pelletin kuljetus ole halpaa sekään. Rekka ottaa maltaita, jos pitäisi kuljettaa kuorma vaikkapa 300 km.

Olisin kiinnostunut laskelmasta, joka selvittäisi kuinka pitkä matka haketta kannattaa kuljettaa, jotta yhdistetyn käytön hyötysuhde olisi parempi kuin sähkön tuotannon. Toisin sanoen haluaisin tietää kokonaishyötysuhteiden vertailun kannolta kuluttajalle Helsinkiin kuljetettuna hakkeena ja siitä lämpönä kulutuskohteeseen verrattuna paikallisesti sähköksi muutettuna ja sähkönä kuluttajalle.

Lue lisää

Kyllä hake nimenomaan pitää olla lähienergiaa eli käyttökohteen ja haketta tuottavan metsän etäsyys max 50 km, siihen ainakin pyritään.Ja käyttö isoissa laitoksissa, jotka tuottavat kaukolämpöä ja jos mahdollista yhteistuotantoa eli lämpöä ja sähköä. Suuret laitokset polttavat puhtaasti ja hyötysuhde korkea.
Polttoaineena hake on halvempi kuin pelletti, isoilla laitoksilla hake maksaa 13-14 eur/MWh ja pelletti 20-25 eur/MWh.Juuri tuollaisella hajautetulla bioenergiatuotannolla voidaan niiden osuutta nostaa ja samalla tuoda työtilaisuuksia myös syrjäseuduille.

noilla esitetyillä kirjoitti:

tonnihinnoilla pelletillä lämmitys olisi hieman halvempaa.

tuossa on vertailtu polttoaineiden hintoja ja energiasisältöjä. Edullisin lämmitysmuoto on sähkölämmitys ja ilpilla tehostettuna se on ylivoimaisesti halvin. Lämityksen kustnnuksia vertaillessa pitää huomioida myös perustamiskustannukset ja käyttö- sekä huoltokustannukset ja hyötysuhde. Sumessa on euroopan edullisn sähkö, tulevaisuudessa sähkölämmityksen edullisuus suhteessa muihin lämmitysmuotoihin vielä korostuu kun ydinvoiman osuus sähkössä kasvaa.

raakaaine pellettiin,puusepän kuiva havupuun kutterinlastu purun ohella. Nythän hakettetta saa kattilaan vaikka pystymetästä kuljettamalla vaan kun sama ei pelletissä onnistu.
Hakkuu, karsinta, kuorinta, hiertäminen,kuivaus, ennen pelletiksi puristamista kaikine kuljetuksineen ennen kattilaa selittää paljon välissä olevine veroineen...
Vasta kun pellettiä saa valmiina mettänreunassa valmiina kuten haketta ollaan samalla viivalla tässä vertailussa kustannusten suhteen.
Kokonaan toinen asia onkin sitte kuka ja kenen intresseissä on kehittää vaadittava tekniikka että tähän vielä joskus päästäisiin.
Selvää nimittäin on että tällä olisi radikaali vaikutus pelletin hinnan kehitykseen pitkässä juoksussa.
Ajattelee Peloton Pelle.

paras ja himotuin kirjoitti:

raakaaine pellettiin,puusepän kuiva havupuun kutterinlastu purun ohella. Nythän hakettetta saa kattilaan vaikka pystymetästä kuljettamalla vaan kun sama ei pelletissä onnistu.
Hakkuu, karsinta, kuorinta, hiertäminen,kuivaus, ennen pelletiksi puristamista kaikine kuljetuksineen ennen kattilaa selittää paljon välissä olevine veroineen...
Vasta kun pellettiä saa valmiina mettänreunassa valmiina kuten haketta ollaan samalla viivalla tässä vertailussa kustannusten suhteen.
Kokonaan toinen asia onkin sitte kuka ja kenen intresseissä on kehittää vaadittava tekniikka että tähän vielä joskus päästäisiin.
Selvää nimittäin on että tällä olisi radikaali vaikutus pelletin hinnan kehitykseen pitkässä juoksussa.
Ajattelee Peloton Pelle.

Lue lisää

Onkos kenellekään tullut vastaan kuinka paljon kilowatteja menee että esim 1 MWh pellettiä tai 1 MWh haketta on siilossa valmiina käyttöön? Kyllä tuo pelletin teko vaatii niin monta käsittelyä hakkeeseen verrattuna että ei taida olla "ympäristöystävällistä".

Jospa jonakin päivänä tuo biodieselin tekokalusto kehittyisi niin paljon ettei CHP laitoksia tehtäisi vaan paikkakunnalle oma tislaamo ;)

... kirjoitti:

Onkos kenellekään tullut vastaan kuinka paljon kilowatteja menee että esim 1 MWh pellettiä tai 1 MWh haketta on siilossa valmiina käyttöön? Kyllä tuo pelletin teko vaatii niin monta käsittelyä hakkeeseen verrattuna että ei taida olla "ympäristöystävällistä".

Jospa jonakin päivänä tuo biodieselin tekokalusto kehittyisi niin paljon ettei CHP laitoksia tehtäisi vaan paikkakunnalle oma tislaamo ;)

Lue lisää

Moto tekee 1 l/m3, ajokone ajaa 1 l/m3 (megawatti 4 m3) = 8 litraa

Hakkuri hakkaa sen 0,5 l/i-m3 = 5 litraa/MWh

Nuppiauto kuskaa sitä 100km (edestakas matka) 40 litraa/100km 40 i-m3 vaihtolava kontilla = 10 l/MWh.

Kaikki 4 duunaria ajoivat Hiluzilla töihin ja takas 100km = 40 litraa.

Siis 1 MWh metsähaketta siilossa 43 litraa naftaa/löpöä. Eri asia sitten mitä kaikilla 8 moottorikoneella arvonlasku ym on ja 4 ihmisen palkat. Laskelmat vain "suuntaa antavia".

ja tästäpä johtuen onkin niin ympäristö ystävällistä verraten esim. hakkeesseen. Mietitäänpä, ennenhän ne puru ja kutterinlastu kasat ajettiin sellaisenaan polttoon kun nyt puristetaan sama kasa murto-osaan nakaleiksi, jolloin kuljetustehokkuus moninkertainen. Vaikka puristuksen ja muut kulut huomioidaan on kokonaisuus reilusti plussan puolella.
Ja tämä kaikki kun tapahtuu samassa pihapiirissä missä raaka-aine syntyy.
Asia on helppo verrata siten kun miettii autokuormaa eri vaihtoehtoja ja suhteuttaa sen lämpöarvoa.
Pelletissä ei paljon ilmaa kuljeteta vaikka matka kasvaisikin.