Todella, tarvitsisin muutaman kommentin, tietääkseni, olenko täysin tyhmä.
Siis, ruoka ohjailee ajatuksiani ja mielialojani. Olen normaalipainoinen, ja jos jotain täytyy sanoa, niin hieman pyöreä. Siksi inhottaa puhua ongelmastani kenellekään, tuntuu, että ne nauraa minulle, tällainen läski valittaa sairastuneensa syömishäiriöön. Varsinkin, kun syön aivan normaalisti; ehkä hieman normaalia enemmän.
Se on kuitenkin pään sisällä, pieni ääni, joka käskee syömään vähemmän. Joskus kuuntelen sitä, joskus saan työnnettyä sen syrjään.
Suvussa on paljon anorektikoita. Toinen puoli minusta haluaa olla yhtä kaunis - toinen puoli tietää millainen painajainen on olla sairas.
Jollain tavalla minusta kuitenkin tuntuu, että olen sitä jo - sairas nimittäin. Se ei vaan ole edennyt niin pitkälle, että se näkyisi ulospäin.
Onko tämä kontrollifriikkiys joka teinitytön ongelma, vai kannattaako hakeutua lääkäriin häpeilemättä makkaroitaan?
Sitähän sanotaan, että hoikistuu jahka lakkaa ajattelemasta ruokaa. Ruoka = synti. painajainen. välttämätön paha.
Siis, ruoka ohjailee ajatuksiani ja mielialojani. Olen normaalipainoinen, ja jos jotain täytyy sanoa, niin hieman pyöreä. Siksi inhottaa puhua ongelmastani kenellekään, tuntuu, että ne nauraa minulle, tällainen läski valittaa sairastuneensa syömishäiriöön. Varsinkin, kun syön aivan normaalisti; ehkä hieman normaalia enemmän.
Se on kuitenkin pään sisällä, pieni ääni, joka käskee syömään vähemmän. Joskus kuuntelen sitä, joskus saan työnnettyä sen syrjään.
Suvussa on paljon anorektikoita. Toinen puoli minusta haluaa olla yhtä kaunis - toinen puoli tietää millainen painajainen on olla sairas.
Jollain tavalla minusta kuitenkin tuntuu, että olen sitä jo - sairas nimittäin. Se ei vaan ole edennyt niin pitkälle, että se näkyisi ulospäin.
Onko tämä kontrollifriikkiys joka teinitytön ongelma, vai kannattaako hakeutua lääkäriin häpeilemättä makkaroitaan?
Sitähän sanotaan, että hoikistuu jahka lakkaa ajattelemasta ruokaa. Ruoka = synti. painajainen. välttämätön paha.
Vastaukset 2
Vanhimmat
"Sitähän sanotaan, että hoikistuu jahka lakkaa ajattelemasta ruokaa. Ruoka = synti. painajainen. välttämätön paha."
Luepas tuo kohta uudestaan! "Ruoka = synti"...! EI syöminen ja ruoka ole SYNTIÄ!
Tuotako se "pieni ääni päässäsi" sinulle syöttää?
Kuten itsekin huomaat, ongelma on ennenkaikkea psykologinen ja tarvitset apua.
Sepä se ongelma juuri on. Ruoka on pahasta, missä muodossa vaan. Silti ahdan sitä sisään, ja ristiriitaistun.