Kokoomuksen vaalitappion syitä on helppo osoittaa. Kaksi suurinta keksi oivan vaalitempun markkinoimalla vaaleja pääministerivaaleina. Äänestäjät ottivat tämän todesta, jolloin liikkuvia kokooomusäänestäjiä siirtyi jomman kumman suuremman puolueen taakse. Asiakysymykset jäivät tässä taka-alalle. Itälän analyysi osuu kyllä tässä suhteessa ihan kohdalleen.
Silti tappiolle on löydettävissä muitakin syitä. Sonerasotkut kaatuivat paljolti kokoomuksen niskaan ja se on herättänyt kokoomuksen vastaista mielialaa. Sitten osa kokoomuslaisista ei niele demareita. Nämä vanhoilliset piirit saattoivat siirtyä varsinkin maaseudulla siirtyä kannattamaan kepua näissä vaaleissa. Myöskään kokoomuksen veronalennuspainotukset eivät saaneet nyt vastakaikua. Muut puolueet nostivat esille palvelut ja tämä vyöry niitti alleen kokoomuksen. Lisäksi kansalaiset ovat ehkä keskimäärin sen verran tyhmiä, etteivät ymmärrä sitä mekanismia, millä veronalennus parantaisi työllisyyttä. Kokoomuksen konstit ovat talousopein perusteltavissa, mutta niiden markkinoiminen tietämättömälle kansalle ei ole helppoa.
Yksi syy menestymättömyyteen voi olla puoluejohtajan kokemattomuus. Itälä oli vaalitaistossa enemmän sivustaseuraaja kuin pääosan esittäjä. Kokoomus profiloitui liäksi liiaksi hyväosaisten puolueeksi. Tiukka linja osinkoverotuksessa ja veroalennuksen linja eivät miellyttäneet uusia äänestäjiä, joita kokoomus tarvitsisi. Tämä suurenemisen edellytys tuntuu kokommuslaisilta useinkin unohtuvan. Veronalennuksia olisi pitänyt markkinoida keinona parantaa työllisyyttä. Veroalen kohdentamisella pienituloisiin olisi voitu saada houkuteltua väkeä matalapalkkaisiin töihin, kun ansiot tulisivat puhtaana käteen. Sellainen vaihtoehto voi alkaa tuntua jo houkuttelevalta työttömyteen verrattuna varsinkin, kun työttömyysturvan ehtoja varmastikin kiristetään.
Demarien kannatuksen yksi salaisuus on siinä, että puolue on harjoittanut pragmaattista politiikkaa. Se ei vouhota sosialismilla tai vasemmistolaisuudella, piekemminkin pyristelee siitä imagosta irti. Lipposen hallituspolitiikan ansiosta mielikuvat demareista ovatkin muuttuneet ja likkuvat äänestäjät tarttuvat koukkuun. Kokoomuksessa on edelleen niitä, jotka korostvat porvarillista maailmankatsomusta. Tällä ei ole nykypäivänä suurta myyntiarvoa. Kokkomusta äänestävä pankkivirkailija ei ehkä koe itseään miksikään porvariksi. Porvarillisuuden korostaminen voi hyvinkin haitata koukkuihin tarttumista.
Silti tappiolle on löydettävissä muitakin syitä. Sonerasotkut kaatuivat paljolti kokoomuksen niskaan ja se on herättänyt kokoomuksen vastaista mielialaa. Sitten osa kokoomuslaisista ei niele demareita. Nämä vanhoilliset piirit saattoivat siirtyä varsinkin maaseudulla siirtyä kannattamaan kepua näissä vaaleissa. Myöskään kokoomuksen veronalennuspainotukset eivät saaneet nyt vastakaikua. Muut puolueet nostivat esille palvelut ja tämä vyöry niitti alleen kokoomuksen. Lisäksi kansalaiset ovat ehkä keskimäärin sen verran tyhmiä, etteivät ymmärrä sitä mekanismia, millä veronalennus parantaisi työllisyyttä. Kokoomuksen konstit ovat talousopein perusteltavissa, mutta niiden markkinoiminen tietämättömälle kansalle ei ole helppoa.
Yksi syy menestymättömyyteen voi olla puoluejohtajan kokemattomuus. Itälä oli vaalitaistossa enemmän sivustaseuraaja kuin pääosan esittäjä. Kokoomus profiloitui liäksi liiaksi hyväosaisten puolueeksi. Tiukka linja osinkoverotuksessa ja veroalennuksen linja eivät miellyttäneet uusia äänestäjiä, joita kokoomus tarvitsisi. Tämä suurenemisen edellytys tuntuu kokommuslaisilta useinkin unohtuvan. Veronalennuksia olisi pitänyt markkinoida keinona parantaa työllisyyttä. Veroalen kohdentamisella pienituloisiin olisi voitu saada houkuteltua väkeä matalapalkkaisiin töihin, kun ansiot tulisivat puhtaana käteen. Sellainen vaihtoehto voi alkaa tuntua jo houkuttelevalta työttömyteen verrattuna varsinkin, kun työttömyysturvan ehtoja varmastikin kiristetään.
Demarien kannatuksen yksi salaisuus on siinä, että puolue on harjoittanut pragmaattista politiikkaa. Se ei vouhota sosialismilla tai vasemmistolaisuudella, piekemminkin pyristelee siitä imagosta irti. Lipposen hallituspolitiikan ansiosta mielikuvat demareista ovatkin muuttuneet ja likkuvat äänestäjät tarttuvat koukkuun. Kokoomuksessa on edelleen niitä, jotka korostvat porvarillista maailmankatsomusta. Tällä ei ole nykypäivänä suurta myyntiarvoa. Kokkomusta äänestävä pankkivirkailija ei ehkä koe itseään miksikään porvariksi. Porvarillisuuden korostaminen voi hyvinkin haitata koukkuihin tarttumista.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Kokoomusta nyt odottaa,mutta neljän vuoden päästä on juttu toinen.Kokoomuksen politiikan hyvyys kyllä tullaan huomaamaan hyvinkin pian.Tosiasiassa Keskustalla ei ole mitään tarjota uusille äänestäjilleen,heidän puheenjohtajan tyylikin on kuluvaa sorttia.Annetaan Itälän kehittyä neljä vuotta aivan rauhassa,jos nyt sitten Kepu ja Demarit johonkin sopuun pääsevät.