Voisiko joku kanssasisareni vahvistaa, etten ole Suomen karvaisin nainen!
No, todennäköisesti en ole - tuohon alkulauseeseeni sisältyi hieman liioittelua. Poikkeuksellisen karvainen kyllä taidan olla. Kulmakarvani ovat hyvin tuuheat ja tietenkin lähes mustat, käsivarteni ovat kauttaaltaan tumman karvan peitossa ja sääriä "koristaa" vahva karvasto. Ja minä en ajele karvojani. Syitä on oikeastaan kaksi: periaate sekä se, että ne kasvaisivat kuitenkin alta aikayksikön takaisin.
Häpykarvoitukseni on sitten se kaikkein uskomattomin alue. Karvoituksen yläreuna on lähes 30 cm leveä ulottuen pitkälle alavatsalle. Sivuilta se jatkuu reilusti nivusien yli. Ja karvoitukseni on sellaista kiharaa ja mielettömän tuuheaa. Turha toivoakaan ihon pilkottavan sieltä läpi.
Julkisissa saunoissa en todellakaan käy ja muutenkin koetan välttää ventovieraiden kanssa alasti näyttäytymisestä. Siispä naiset, onko teillä samantapaisia kokemuksia oman karvoituksenne kanssa. Jotenkin helpottaisi kuulla, että joku olisi edes lähelle yhtä alkukantaisen karvainen kuin minä. Asia on muodostunut minulle viime aikoina aikamoiseksi riippakiveksi ja olisi kiva kuulla siis muidenkin kokemuksia omasta karvoituksestaan.
Maria
No, todennäköisesti en ole - tuohon alkulauseeseeni sisältyi hieman liioittelua. Poikkeuksellisen karvainen kyllä taidan olla. Kulmakarvani ovat hyvin tuuheat ja tietenkin lähes mustat, käsivarteni ovat kauttaaltaan tumman karvan peitossa ja sääriä "koristaa" vahva karvasto. Ja minä en ajele karvojani. Syitä on oikeastaan kaksi: periaate sekä se, että ne kasvaisivat kuitenkin alta aikayksikön takaisin.
Häpykarvoitukseni on sitten se kaikkein uskomattomin alue. Karvoituksen yläreuna on lähes 30 cm leveä ulottuen pitkälle alavatsalle. Sivuilta se jatkuu reilusti nivusien yli. Ja karvoitukseni on sellaista kiharaa ja mielettömän tuuheaa. Turha toivoakaan ihon pilkottavan sieltä läpi.
Julkisissa saunoissa en todellakaan käy ja muutenkin koetan välttää ventovieraiden kanssa alasti näyttäytymisestä. Siispä naiset, onko teillä samantapaisia kokemuksia oman karvoituksenne kanssa. Jotenkin helpottaisi kuulla, että joku olisi edes lähelle yhtä alkukantaisen karvainen kuin minä. Asia on muodostunut minulle viime aikoina aikamoiseksi riippakiveksi ja olisi kiva kuulla siis muidenkin kokemuksia omasta karvoituksestaan.
Maria
Vastaukset 15
Vanhimmat
Olisit unelmieni nainen,,vau
Sinulla tedellakin on omistuksessasi aarre,tuosta häpykarvoituksesta
saisi vaikka mitä muotoilemalla,sillai herraskaisesti,minä en ajattele nyt mitään ns pornoa.
Karvasi selvästi vaivaa sinua. Et silti niitä halua ajaa. Kerron sulle uutisen, terveen miehen aisa lerpahtaaa jos moisen karvamurrin tapaa. Yöks :)
Väärässä olet, veliseni, puhuessasi koko miessukupuolen puolesta. Siihen sinulla ei liene ole edellytyksiä, kuten ei kenelläkään muullakaan. Et ilmeisesti ole tietoinen siitä, että tähän maailmaan mahtuu lukematon määrä erilaisia mieltymyksiä ja terve mies voi todellakin kiihottua valtavasti vaikkapa karvaisesta naisesta.
Ennen kuin lähetät seuraavan kerran kommenttejasi, suosittelen sinua tutustumaan ihmisen seksuaalisuuteen seuraavat parikymmentä vuotta varsin seikkaperäisesti ja laajalla skaalalla. Sen jälkeen ymmärrät, mitä tarkoitan.
Palataan siis asiaan vuonna 2027.
mielipiteesi ymmärrän täysin. Mutta voisi miehilläkin olla jotain respectiä tämän asian suhteen meitä naisia kohtaan. En ole varmaan mikään poikkeuksellisen karvainen nainen (toivottavasti). Ja siistin omat karvani kyllä.
Kerran seurustelin kundin kanssa, joka vaati, että säärillä ei saa olla sänkeä tai häneltä menee halut. Ja se kun on minun karvankasvullani hieman vaikeaa, sillä aamulla ajetut sääret ovat illalla sängellä. Siis ei mitään näy mutta tuntuu kyllä. Ja koko seurustelun ajan sheivasin hysteerisenä sääriäni, jonka seurauksena iho kärsi hurjasti.
Ja kaiken huipuksi mies oli surkea sängyssä!
Seurustelu päättyi lyhyeen ja päätin, että ikinä en enää kuuntele moista potaskaa. Se saa riittää, että pidän itseni siistinä ja jos ei riitä, etsikööt mies itselleen teinitytön.
Aika monet miehet itseasiassa pitävät ns. normaalin karvoituksen omaavista naisista. Nykyään on ilmeisesti etenkin nuorempien/miehuudestaan hiukan epävarmempien poikien keskuudessa trendi, jossa suositaan karvattomampaa mallia, mutta etenkin jo pahimman nuoruusvaiheen ylittäneet, miehuudestaan varmemmat uroot syttyvät kyllä ihan samoin karvaisemmastakin mallista.
Ilmeisesti nykypäivän pojat/miehet ovat niin eksyksissä miehuutensa ja miehen roolin kanssa, että naisen pitäisi olla jotenkin epäluonnollisen nukkemainen ja pehmeä, jotta siihen uskaltaisi edes käydä käsiksi.
Näin alkuun Ihan selkiyden vuoksi minun nimimerkilläni
(= Nainen_) ei ole mitään tekemistä aloittajan kanssa.
Sen vielä kestän, että on näin hurja kohtalo olemassa. Otan osaa. Mutta sitä en käsitä, miksi laitat itsesi kärsimään siitä. Eli jos asia kerran häiritsee jo elämääsi (=julkiset pesutilat) niin mikset aja karvoja.
Oletko muuten tietoinen, että kyseessä voi olla hirsutismin (liikakarvaisuuden) sijaan jokin gynekologinen sairaus. Suosittelisin käyntiä gynellä ja ultrassa.
Omat karvani ovat vain villiintyneet nuorena aloitetusta ajelusta, mutta silti en voisi kuvitella nivustaipeeni ylitse tursuavia karvoja. Niitä ei ole montaa eikä paljoa, mutta minulle tuosta seudusta on muodostunut pakkomielle. Nainen jolta pursuaa karvat "lahkeesta" on vain jotenkin irstas mielikuva, siksi poistan omani. Ja myös oman siisteyden takia.
Onko käynyt mielessä vaikka käydä poistattamassa ne karvat pysyvästi laserilla?
Jos ne on vielä tummia, lähtevät Diodi-laserilla muutamalla hoitokerralla pysyvästi.
En oikein ymmärtänyt koko kirjoitusken pointtia.
Kysyit onko muilla vastaavia kokemuksia?
No, varmasti on, mutta miksi sä niistä kyselet?
Meinasitko jakaa kokemuksesi vai? Ja kylpeä itsesäälissä? Tee mieluummin jotain asialle, äläkä valita.
Minullakin on tuuhea karvoitus - ei nyt ehkä ihan noin tuuhea kuin sinulla, vaikka aiemmin olisin voinut itseäni noin kuvaillakin. Minä näin karvoitukseni suurempana kuin se olikaan. Toisinaan olisin voinut kuvailla karvoitustani aivan miehen karvoitukseksi, mutta hah - nyt kun minulla on se mies, johon verrata, voin vain nauraa höperyyttäni. Kyllähän niitä karvoja on, ja ne näkyvät, mutta kaukana se on siitä "turkista", joka miehen säärissä on.
Eli säärissäni ja reisissäni on melko tummia karvoja, myös takamus on sellaisen näkyvän mutta hennomman karvan peitossa, kuin myös käsivarteni. Sellainen pieni karvaviiva menee napaankin saakka, mutta se nyt on aika pieni oikeasti. Kasvoissa ei ole erityisemmin ongelmia, vaikka karvoitus poskista näkyykin jos oikein tositosi tarkkaan katsoo.
Minä kuitenkin olen epiloinut jalka- ja takamuskarvojani vuosia, eivätkä ne enää ole ihan yhtä näkyvät kuin aiemmin. Jos en ajele pariin kuukauteen, ne kyllä erottuvat sääristä erittäin selkäesti, mutta eivät ne enää minuakaan haittaa, kun mieheni ei niistä piittaa yhtään. Ei hän niitä nyt mitenkään erityisen kiihottavina pidä, muttei myöskään yhtään häiritsevinä. Kesäisin kyllä ajelen parin viikon välein, sillä en halua tuntemattomille esitellä karvojani.
En usko sinun tai minun olevan kovin epänormaaleja. Varmasti on paljonkin kaltaisiamme naisia, mutta monet varmasti ajelevat karvansa eivätkä taatusti pukahda niistä.
Jos sinua karvasi häiritsevät, kannattaa kokeilla kuumavahaa tai epilaattoria - niillä karvat pysyvät poissa pari kolme viikkoa.
Melkein olisin itse voinut kirjoittaa tuon viestin! Käsivarsien karvoihin en ole puuttunut millään tavoin, eivätkä ne ole niin pahat. Kulmakarvoja nypin jonkun verran. Häpykarvoitusta leikkaan, siis ihan saksilla lyhyemmiksi. Ystäväni kävi mahan alueen laserhoidossa, kalliiksi tuli mutta karvat lähtivät pois eivätkä ole enää kasvaneet takaisin. Runsaan karvoituksen hyvä puoli on muuten paksut tuuheat hiukset!
Sääriin olen itse käynyt sokerointihoidossa, karvoja kasvaa takaisin puolet vähemmän ja kestää useita päiviä ennen kuin sänkeä tulee (normaalisti höyläämällä kestää ehkä 10 tuntia ja jo on kamala sänki). Samoin kainaloihin sopii mulle tuo sokerointi. Bikinirajalle en ole vielä uskaltanut kokeilla sitä kun olen hyvin herkkäihoinen.
Googlaamalla löydät enemmän tietoa sokeroinnista ja missä kaikkialla sitä tehdään. Laita hakusanaksi body sugaring, sillä itse löysin.
Kokemukseni mukaan, naisilla joilla on tuuheat kulmakarvat, on myös karvainen tussu. Makuja on tosiaan monia, itse en innostu posliinista, tussu sen olla pitää.
Joku tuttuni sanoi joskus, että naiset ovat miehiä karvattomampia, koska miehet ovat kautta aikojen valinneet itselleen karvattomia naisia ja näin evoluutio on tehnyt naisista karvattomia. Pitääkö paikkansa? Kuka tuntee evoluutiobiologiaa, vastatkoon.
Älytöntä silti, että naisten ihanne on täysi karvattomuus, kun ihminen nyt kuitenkin on apinan sukulainen.
Mitä karvasempi tussu sen kiihottavampi.Ei mikään oo niin kiihotavaa kun tuuhea karvanen tussu(runsas karvanen) semmonen kun viestin alkuunpanijalla on.Mulla oli kerran nuorena kollina semmonen tyttö jolla oli tosi iso musta mätäs.Vieläkin kun muistelen rupee seisoon aivan hillittömästi.Nyky muijalla ei oo kun kaksi karvaa ristissä.Ei paljon nappaa eikä oo kuukausiin tullutkaan kateltua kun ei nappaa.Kokoajan unelmissa iso karvanen tussu pyörii.........
En ehkä ole aivan yhtä karvainen kuin sinä, mutta nykytrendien mukaan luultavasti varsin karvainen nainen.
Nykyisinhän naisella ei saisi kasvaa karvaa missään muualla kuin päässä, mikä on täysin luonnonvastaista. Itselläni karva rehottaa reilusti ns. bikinirajan yli, mutta mitäs tuosta.
Itse en ole tätä karvojen varsin runsasta kasvua kokenut ongelmaksi, eivätkä ole useimmat miehetkään kenen kanssa olen ollut, joten mitä tuota murehtimaan. Oman kokemukseni valossa sanoisin, että jos miestä häiritsee naisen karvat, niin yleensä kyseessä on enemmän "ei-niin-miehekäs-mies, joka omasta miehisyydestään epävarmana haluaa naisen olevan ns. kuvien kaltainen, nukkenainen.
Eli anna siis karvojesi kasvaa rauhassa ja nauti elämästä!
Hei sinä aito ja karvainen nainen,
haluaisitko kirjoitella miehelle, joka arvostaa naisen luonnollisuutta. Löydät minut tämän saman sivuston Treffit-osiosta nimimerkillä Rintakarva.
Kirjoittelemisiin...