1.
Ah, miksi taivaan valtakunnan
niin moni HYLKÄÄ TAHALLAAN
ja jatkaa TURHUUTENSA unta
ja tyytyy TÄHÄN maailmaan?
On tärkeämpää kaikki muu,
Jumala aina unohtuu.
2.
On juhla meille valmistettu
hääsaliin Isän ylhäisen,
on taivaan herkut varustettu,
ne ovat LAHJA Jeesuksen.
Jo kulkee KUTSUN TUOJIA
ja kutsu koskee KAIKKIA.
3.
Vaan moni meistä TORJUU kutsun,
se hukkuu huoliin, tehtäviin,
sai yksi ostaa uuden pellon,
on toinen mennyt naimisiin.
On meillä KIIRE yhtenään,
me emme JOUDA lähtemään.
4.
Voi VAROKAATTE, varokaatte,
ettette saisi katua!
Nyt LAHJAKSI te KAIKEN saatte,
on MYÖHÄ kenties huomenna.
On ovet kohta LUKITUT,
on KIIRE, kiire, kutsutut!
5.
Jos liian MYÖHÄÄN kolkutatte,
EI ovi enää AUKEA.
Te ITKETTE ja vaikerratte,
vaan itkua EI KUUNNELLA.
On MONET häihin kutsutut,
vaan HARVAT ovat valitut.
6.
Suo kutsuasi, Herra, muistaa,
YMMÄRTÄÄ varoitustasi.
EI KUKAAN kutsun TORJUNEISTA
saa maistaa illallistasi!
Tee ITSE MINUT VALMIIKSI,
ennen kuin suljet ovesi.
Ah, miksi taivaan valtakunnan
niin moni HYLKÄÄ TAHALLAAN
ja jatkaa TURHUUTENSA unta
ja tyytyy TÄHÄN maailmaan?
On tärkeämpää kaikki muu,
Jumala aina unohtuu.
2.
On juhla meille valmistettu
hääsaliin Isän ylhäisen,
on taivaan herkut varustettu,
ne ovat LAHJA Jeesuksen.
Jo kulkee KUTSUN TUOJIA
ja kutsu koskee KAIKKIA.
3.
Vaan moni meistä TORJUU kutsun,
se hukkuu huoliin, tehtäviin,
sai yksi ostaa uuden pellon,
on toinen mennyt naimisiin.
On meillä KIIRE yhtenään,
me emme JOUDA lähtemään.
4.
Voi VAROKAATTE, varokaatte,
ettette saisi katua!
Nyt LAHJAKSI te KAIKEN saatte,
on MYÖHÄ kenties huomenna.
On ovet kohta LUKITUT,
on KIIRE, kiire, kutsutut!
5.
Jos liian MYÖHÄÄN kolkutatte,
EI ovi enää AUKEA.
Te ITKETTE ja vaikerratte,
vaan itkua EI KUUNNELLA.
On MONET häihin kutsutut,
vaan HARVAT ovat valitut.
6.
Suo kutsuasi, Herra, muistaa,
YMMÄRTÄÄ varoitustasi.
EI KUKAAN kutsun TORJUNEISTA
saa maistaa illallistasi!
Tee ITSE MINUT VALMIIKSI,
ennen kuin suljet ovesi.
Vastaukset 43
Vanhimmat
Julius Krohn Luuk. 14:16 - 24 pohjalta 1880. Virsikirjaan 1886.
Uud. Anna-Maija Raittila 1976.
Unohdin.
jotta pääsee taivaaseen? Monesti uskoon liittyvät asiat tuntuvat niin monimutkaisilta, ettei oikein tiedä, "millä tavalla" tulisi olla uskova, jotta pelastuu? Pelkän uskon tulisi pelastaa, mutta mitä ovat väärät profeetat ja mistä ne tunnistaa, ettei eksy? Taivaaseen minulla on halu, mutta miten sinne pääsee? Tästä kuulee niin monenlaista, ettei ihme, jos menee pää pyörälle.
sinulle ei kelpaa Herran Jeesuksen sanat:
"Etsikää ensin Jumalaa ja Hänen valtakuntaansa niin
kaikki muukin tarpeellinen teille annetaan."
Sillä nämä sanat ovat todella todet.
Jos mielit, että sielusi pelastuu, niin muuta tietä
(oikotietä) Jumalan tuntemiseen ja Hänen lapsekseen
pääsemiseen ei ole.
Tämä Jeesuksen sana on selkeä ja yksinkertainen,
mutta siis jos ihminen ei tähän tartu niin
eksyksissä on ja pysyy.
Käväsepäs vaikka www.srk-oulu.fi sivuilla. Lue päivämies kirjastossa, käy paikkakuntasi ry:llä rohkeasti tai jos sinulla on vl-tuttu, kysy häneltä.
Saat varmimmin vastauksen, eikä kukaan voi anonyymina huijata sinua väittämällä olevansa vl, ja antavansa kuitenkin päinvastaista neuvoa. Esimerkiksi.
Jos todella on halua, kyllä Jumala johdattaa sinua oikealle tielle.
kuten itsekin toteat
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=4500000000000490&posting=22000000024460712
Oikean oven löytäminen ei tunnu olevan mikään itsestäänselvyys. Melkoinen uskomusten labyrintti on etsijällä edessä. Miten erottaa oikea väärästä?
koska olen siinä kasvanut. En vain ole varma sen oikeellisuudesta ja/tai siitä, että se olisi ainoa oikea tapa uskoa. Miksi pelkkä usko Jeesukseen ei riitä? Tuntuu, etteikö ollut tässä suhteessa helpompaa Jeesuksen aikana, kun ei ollut sellaista uskontojen sekamelskaa?
Kiitos rohkaisusta.
ihmisen onnistuu päästä ahtaasta portista Jumalan valtakuntaan.
Vain Jumalan Pyhä Henki voi tehdä ihmisen niin pieneksi.
Lisäksi Jumala myös johdattaa ihmisen uskovien luokse. Jotakin kirkastuu siitä, kun kristityt kertovat, kuinka he ovat saaneet katumuksen armon ja päässeet itse Jumalan valtakuntaan.
ArmiK tietää, mutta ei osaa sanoa, mikä on ahdas portti.
kelpaa; niin käänny Jumalan puoleen, anomaan, etsimään ja kolkuttamaan.
Juuri niinkuin Jeesus sanoo;Etsikää ensin Jumalaa ja Hänen valtakuntaansa niin kaikki muukin tarpeellinen
teille annetaan."
Jumala kuulee sinua kohta, mutta vastaa kun Hänen
aikansa on.
mikä on ahdas portti.
Tiedätkö sinä?
Voin siitä kertoa jos tahdot?
"kristityt kertovat, kuinka he ovat saaneet katumuksen armon ja päässeet itse Jumalan valtakuntaan"
Näitä kokemuksia kuulee pelastuksesta keskenään eri mieltä olevilta ihmisiltä. Ketä siis uskoa, kun he ovat omasta mielestään löytäneet Jumalan valtakunnan ja toisten mielestä väärän uskon? Rukousta tarvitsen, että tulisin johdatetuksi oikeaan paikkaan...
Että löytäisin sen oikean uskon. Olennaista on Jeesuksen sovitustyö, mutta siihenkin voi ilmeisesti uskoa väärällä tavalla - ja tätä ihmettelen.
se usko, että Jumala on ja että Jumala on oman
Poikansa lähettänyt tänne maailmaan kärsimään,
ja kuolemaan näin sovittaen meidät itsensä
kanssa.
Mutta pyydä Jumalalta sitä uskoa, kun sanotaan;
"Mutta ilman uskoa on mahdoton olla otollinen; sillä sen, joka Jumalan tykö tulee, täytyy uskoa, että Jumala on JA ETTÄ HÄN PALKITSEE NE, JOTKA HÄNTÄ
ETSIVÄT:"
Usko on loppujen lopuksi hyvin yksinkertainen asia. Jokaisella se voi olla omanlaisensa. Pääasia on, että luottaa siihen itse. Joku tarvitsee vakuuttuakseen uskostaan ja saadakseen uskolleen vahvistusta viikoittaisen tarkistuksen samoin uskovilta, että on pysynyt samassa hengessä muiden yhteisön jäsenten kanssa. Jonkun toisen usko ei tarvitse tällaisia ihmisten keksimiä rituaaleja vaan joillekkin riittää keskustelu omantuntonsa ja sitäkautta samalla suoraan Jumalan kanssa. Kysymyshän on vain siitä, millä tavalla ihminen saa sielulleen rauhan, jotta voisi tuntea elämässään iloa ja vapautta.
olet todella pahasti harhassa.
otollinen. Ehkäpä asiat tästä selviävät.
Ei kannata miettiä liikaa! Tai käy niin kuin minulle: en ole enää vl-uskovainen. Eipä silti, että kokisin tilannetta mitenkään hankalaksi muuta kuin siltä kannalta, että jotenkin ystävyys entisten vl-uskovaisten kanssa kärsii, jos ei itse usko/elä samalla tavalla. Näin se on halusipa tai ei. Vl-usko kun nyt kuitenkin on niin kokonaisvaltainen asia; se täyttää koko elämän. ¨
Joka tapauksessa koen nyt eläväni vapaata ja onnellista elämää. Olen edelleen uskovainen, vaikkakaan en kuulu mihinkään muuhun yhteisöön paitsi ev.lut. kansan kirkkoomme. Elämäni ei pyöri enää uskon ympärillä niinkuin nuorempana. Nyt teen tärkeitä päätöksiä elämässäni oman omantuntoni mukaan. Kunnioita ja arvostan niitä kristillisiä perinteitä joiden vaikutuksessa lapsuuteni elin, mutta en kaipaa enää sitä orjallisuutta ja oman ajattelun ja uskomisen vapauden rajoittamista.
syytä korostaa PELASTUSKYSYMYSTÄ, eikä rauhallista tunnetta täällä ajassa?
Kirjoitat:
"Pääasia on, että luottaa siihen itse"
"Kysymyshän on vain siitä, millä tavalla ihminen saa sielulleen rauhan, jotta voisi tuntea elämässään iloa ja vapautta."
kerran koit uskon vääräksi ja siksi erosit?
Ajattelen niin, että jos ihminen ei sielussaan ja omassa tunnossaan (suhteessaan Jumalaan) tunne rauhaa eikä tunne toimivansa Jumalan tahdon mukaisesti, elämä ei silloin voi olla tasapainossa.
koskien minun uskoani. Onneksi minun uskoni on minun uskoni eikä sinun uskosi. Saatan ajatella sinun olevan harhassa, mutta en katso asiakseni puuttua sinun uskoosi koska katson, että se on sinun asiasi.
Vl-uskovaisuudessa eläneelle ja sen mukaisesti AIDOSTI uskoneelle, ei "eroaminen" ole lyhyt prosessi. Itse tarvitsin noin kymmenisen vuotta , että kasvoin siihen onnelliseen lopputulokseen, että kelpaan Jumalalle juuri sellaisena kuin olen eikä minun tarvitse pitää oikeina niitä "epäkohtia", joita en vl-uskovaisuudessa voinut ymmärtää... Vasta viime aikoina olen oikeastaan oivaltanut, että en koskaan oikeastaan ymmärtänytkään vl:ien tapaa uskoa (pakko uskoa justiin niinkuin sanotaan, vaikkei siinä olis aina raamatullistakaan pohjaa), vaan minua sitoi liikkeeseen ennen kaikkea ihmissuhteet. Aina kun ystäväni alkoivat seurustella tai jotain muuta tapahtui, etten saanut heistä niin paljon seuraa kuin olisin toivonut, alkoi koko liikkeeseen kuuluminen tuntua hankalalta. Nyt aikuisena en ole enää niin ihmissidonnainen. Toki omat vanhempani ja sisarukseni ovat minulle tärkeitä ja rakkaita, mutta muuten ystäväpiirini koostuu hyvin erilaisista ihmisistä. Myös avarakatseisen ja terveellä arvopohjalla olevan mieheni löytäminen on tasapainoittanut minua nauttimaan elämästä terveellä ja iloisella tavalla. Minä uskon, mieheni ei, mutta se on meidän kummankin oma sisäinen asiamme, elämän ei tarvitse todellakaan täyttyä ns synnintunnon pelossa...
Niin. En kehoita ketään miettimään asioita niin kuin minä, jos ei ole siihen prosessiin aivan valmis. Toisaalta, jos on haluat elää terveesti tämän ainoan elämän, minkä olemme Luojalta saaneet, niin silloin kannattaa pohtia uskonasioita. Vapauttavimmista oivalluksista on ollut se, että enää ei tarvi tuskaa tuntien pohtia! Nyt olen vapaa.
Sekavaa, en oikein osaa kirjoittaa, toivottavasti auttoi vähän kuitenkin?
......
mikä ei ole Jumalan sanan mukaista.
"Tämä oli sinun mielipiteesi koskien minun uskoani. Onneksi minun uskoni on minun uskoni eikä sinun uskosi. Saatan ajatella sinun olevan harhassa, mutta en katso asiakseni puuttua sinun uskoosi koska katson, että se on sinun asiasi."
Mikä tuossa edella oli Jumalan sanan vastaista?
Näin se elämä ihmeellisesti avautuu kun antaa sille mahdollisuuden. Kirjoituksesi pursuaa elämäniloa ja henkistä tasapainoa. Onnittelen!
,että kerrot kokemuksesi.
Itse olen saanut parannuksen armon lukioikäisenä ja saanut siitä lähtien olla kristitty ja Jumalan lapsi.
ja kaikkinäkevä, ei hänelle tarvitse kertoa mihin syntiin kulloinkin on joutunut, hän tietää ne tarkkaan muutenkin. Mutta kun on tehnyt syntiä ja tuntee sen, on mahdollista anoa anteeksiantoa siitä toiselta uskovaiselta ihmiseltä. Mikä on anteeksiannettu maan päällä, se on anteeksiannettu taivaassa. Näin minä ainakin haluan hoitaa omaatuntoani. Kun joudun syntiin, pakenen Kristuksen luo, ainoastaan hän voi poistaa synnin, minun ei tarvitse kuin uskoa. Missä sitten on Kristus? Ymmärrän näin että Pyhän Henkensä kautta omissaan. Luotan ja uskon Kristukseen, Vapahtajaan, uskon että hän on kuollut syntiemme tähden. Siinä asiassa haluan "roikkua" ja joka päivä palata evankeliumin turviin.
tuo sinun ovesi on ollut?
"Jos liian MYÖHÄÄN kolkutatte,
EI ovi enää AUKEA.
Te ITKETTE ja vaikerratte,
vaan itkua EI KUUNNELLA.
On MONET häihin kutsutut,
vaan HARVAT ovat valitut."
Jumalan valtakunnan ovi.
etkö osaa sanoa?
Pitäisikö minun vakuuttamalla vakuuttaan alkaa sinulle? Esitelmöidä aiheesta Jumalan valtakunnan ovi?
mikä se ovi, portti on, mutta tiedätkö sinä?
Se miksi kyselen, niin se ei ole samantekevää
mistä ovesta sisälle menee.
En ala asiasta väittelemään.
Sinä uskot niin, minä näin. Sillä siisti.
Onhan jo Raamatussakin sanottu, monessa kohtaa, että tyhjänpäiväinen kiistely näistä asioista ei ole meille hyväksi.
Uskokoon ken tahtoo, miten tahtoo.
Minä uskon näin, etkä sinä sitä muuksi voi muuttaa.
ikävä on, ettet ole vain itse väärässä uskossa,
vaan viettelet muitakin samaan väärään uskoon.
Tiedoksi vielä tuo mitä sinä kirjoitit ei ole
Jumalan sanan mukaista vaan juuri tuon väärän
herran sanelemaa.
Mutta totta siinä sanoit ei voi kukaan ihminen
toista ihmistä oikealle tielle saada, se on yksin
Jumalan TEKO ETTÄ IHMINEN HÄNTÄ USKOO; HUOM.
HÄNTÄ USKOO eikä niin, että häneen vain uskoo.
Olen havinnut sinun viimepäivinä suorastaan huutamalla (isot kirjaimet) yrittänyt käännyttää ihmisiä omaan/yhteisösi uskoon. Huomaatko itse?
>>>"ikävä on, ettet ole vain itse väärässä uskossa, vaan viettelet muitakin samaan väärään uskoon.
Tiedoksi vielä tuo mitä sinä kirjoitit ei ole
Jumalan sanan mukaista vaan juuri tuon väärän
herran sanelemaa.
Mutta totta siinä sanoit ei voi kukaan ihminen
toista ihmistä oikealle tielle saada, se on yksin
Jumalan TEKO ETTÄ IHMINEN HÄNTÄ USKOO; HUOM.
HÄNTÄ USKOO eikä niin, että häneen vain uskoo."
keneltä olen USKON saanut.
Se ei ole omaa uskoa, se ei ole ihmisopin mukaista
uskoa vaan Jumala on sen itse antanut kun on
johdattanut minut ahtaan portin kautta Jeesuksen
tykö.
huom. en huuda, ei ole huutomerkkejä vaan korostan
asioita jos vaikka sinäkin voisit paremmin nähdä.
Vaikka niin on Jumala yksin voi näön antaa ja antaakin sille joka tahtoo Hänen luokseen käydä.
Eiköhän sinun kantasi ole jo selvä.
Me uskomme, että sinä uskot.
Asia on ok. Ei siitä tarvii elämöidä.
internetkeskustelussa isojen kirjaimien käyttäminen on huutamista?
Tuossa riimittelyssäsi ei ollut MITÄÄN uutta!
Uutta? Riimittelyssä?
Sehän onkin, hyvä mies, virsi.