Suomi ilmoitti viime perjantaina sitoutuvansa EU:n sinetöimään uusiutuvan energiaosuuden nostoon viidennekseen kokonaisenergiatuotannosta. Samalla päätettiin leikata viidennes hiilidioksidipäästöistä vuoteen 2020 mennessä. Tämän ehtona Suomella on, että taakanjosta sovitaan oikeudenmukaisesti.
Mitkä sitten ovat oikeudenmukaisuuden reunehdot ? Ranska ehätti jo ehdottamaan, että maiden 20 prosentin uusiutuvan energian osuuteen sisällytettäisiin ydinvoima. Saksa antoi tälle ajatukselle jo tukea. Ranska tuottaakin jo n. 40 prosenttia energiastaan ydinvoimalla, joten sen ei tarvitsisi enää panostaa lisää uusiutuvaan energiaan. Se voisi varmaankin uhrautua myymään muille sen 20 prosenttia, joka ylittää velvoitteen.
Suomi tuottaa jo nyt hieman yli 20 prosenttia uusiutuvalla energialla. EU:n johtajavaltiot Ranska, Saksa ja Britannia ovat n. viiden prosentin vaiheilla. Veikkaan, että neuvotteluista tulee hankalat ja taakanjakoa sysätään pienemmille maille. Jo nyt väläytellään Suomen kohdalla 35 - 45 prosentin lukuja.
Mitä reunaehtoja otetaan lukuun kun taakanjakoa tehdään ? On tuotu esille kasvihuonepäästöt asukasta kohti. Se ei tee oikeutta Suomen tyyppiselle maalle, jonka tuotanto on energiaintensiivistä , sijainti kylmällä pallonpuoliskolla ja asukasluku on pieni. Suomella on erilaiset lähtökohdat kuin esim. Portugalilla, jonka kasvihuonepäästöt ovat n. 8 tonnia /henkilö. Suomen päästöt ovat n. 15 tonnia/henkilö, joka on neljänneksi eniten Euroopassa. Portugalin asukasluku on 10 miljoonaa ja suurimpia elinkeinoja on turismi, mikä ei vaadi suuria energiainvestointeja. Palvelut kattavat elinkeinorakenteesta 65 prosenttia.
Tärkeitä muuttujia taakanjakoa laskettaessa ovat elinkeinorakenne, bruttokansantuote ,asukasluku, sijainti kartalla ja välimatkat maan sisällä . Lisäksi on tietysti huomioitava maan hiilensitomispotentiaali ja sen tuleva kehitys.
Kaiken kaikkiaan uusiutuviin energialähteisiin liittyvä kauppa on Suomelle valtava mahdollisuus, johon kannatta tarttua kiinni.
Mitkä sitten ovat oikeudenmukaisuuden reunehdot ? Ranska ehätti jo ehdottamaan, että maiden 20 prosentin uusiutuvan energian osuuteen sisällytettäisiin ydinvoima. Saksa antoi tälle ajatukselle jo tukea. Ranska tuottaakin jo n. 40 prosenttia energiastaan ydinvoimalla, joten sen ei tarvitsisi enää panostaa lisää uusiutuvaan energiaan. Se voisi varmaankin uhrautua myymään muille sen 20 prosenttia, joka ylittää velvoitteen.
Suomi tuottaa jo nyt hieman yli 20 prosenttia uusiutuvalla energialla. EU:n johtajavaltiot Ranska, Saksa ja Britannia ovat n. viiden prosentin vaiheilla. Veikkaan, että neuvotteluista tulee hankalat ja taakanjakoa sysätään pienemmille maille. Jo nyt väläytellään Suomen kohdalla 35 - 45 prosentin lukuja.
Mitä reunaehtoja otetaan lukuun kun taakanjakoa tehdään ? On tuotu esille kasvihuonepäästöt asukasta kohti. Se ei tee oikeutta Suomen tyyppiselle maalle, jonka tuotanto on energiaintensiivistä , sijainti kylmällä pallonpuoliskolla ja asukasluku on pieni. Suomella on erilaiset lähtökohdat kuin esim. Portugalilla, jonka kasvihuonepäästöt ovat n. 8 tonnia /henkilö. Suomen päästöt ovat n. 15 tonnia/henkilö, joka on neljänneksi eniten Euroopassa. Portugalin asukasluku on 10 miljoonaa ja suurimpia elinkeinoja on turismi, mikä ei vaadi suuria energiainvestointeja. Palvelut kattavat elinkeinorakenteesta 65 prosenttia.
Tärkeitä muuttujia taakanjakoa laskettaessa ovat elinkeinorakenne, bruttokansantuote ,asukasluku, sijainti kartalla ja välimatkat maan sisällä . Lisäksi on tietysti huomioitava maan hiilensitomispotentiaali ja sen tuleva kehitys.
Kaiken kaikkiaan uusiutuviin energialähteisiin liittyvä kauppa on Suomelle valtava mahdollisuus, johon kannatta tarttua kiinni.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.