Maataloustuki alenta myös ruoan hintaa,niin että Suomen kansalaiselle elintarvikkeet ovat edullisempia ostaa.Mutta mitään kohtuuttömia tukimuotoja ei nykyään etenkään pienillä maatalousyrittäjillä ei ole .Tavaraa virtaa ulkomailta nykyään enemmän ,ja haittana tietysti siinä on suuremmat lisäaine ja kemikaalipitoisuudet. Maataloustuki on hyvä asia ,jos sitä ei olisi voikin maksaisi kaupassa 15 euroa paketti. sekö sitten panisi kansalaiset iloisiksi.?...
TUET
no jaa
16643
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Tarkoitat varmaan Suomessa tuotettua kolesteripommia ...
Maatalous saa tukea kaikkialla, mm. USA:ssa, Ranskassa, Saksassa, Espanjassa. Näin turvataan alhaiset elintarvikkeiden hinnat. Se on fakta.
Niin on ja pitää olla myös Suomessa. Itse olisin valmis maksamaan jokaisesta ostamastani maitolitrasta 1 mk lisähinnan suoraan tuottajalle, jos tämä lisäisi maaseudun työllisyyttä. Kotimaiset elintarvikkeet kunniaan!
Ja maksat vielä enemmän kuin vain yhden markan lisää.
Veroissahan nuo tukiaiset lankeavat kaikkien meidän maksettaviksi.
Etkö tajua, vieläkö rautalangasta pitäis...
osoitat hallitsevasi,vai onko asenteesi muotoutunut lukemasi perusteella.
Aina voi luulla tietävänsä mitä kaikkea rautalangalla saa viestitettyä.
Tuetta suomessa ei toimi mikään,on vain suoraa ja epäsuoraa tukea.
Jos se olisi MTK:sta ja Kepusta kiinni, niin meillähän kulttajat söisivät vaikka ilmaista ruokaa. Pantaisiin maatalosutuet sille tasolle, että ruokaa voitaisiin jakaa kaupassa kuten leipäjonoissa tehdään.
Tällaistahan tämä mtk-matematiikka on. Tosiasia kuitenkin on se, että jos ruokaa voitaisiin tuoda vapaasti sieltä, missä sen tuottaminen on edullisinta, elintarvikkeiden hinta putoaisi ja verot alenesivat, kun maataloustukia ei tarvittaisi. Tämä menee taas ihan sen koulussa opitun laskuopin mukaan, ei mtk:n kursseilla opetetun.
Hyvä esimerkki halvemmasta ruuan tuottajasta on Puola. Sille haluttiin maksaa vain neljännes EU-tasojen maataloustuesta, koska pelätään Puolan halvan viljan romahduttavan EU-markkinoiden hinnat. Jos EU luopusi koko typerästä maatalouspolitiikastaan, saisimme markkinahintaista eli halvempaa ruokaa. Tämä olisi myös parasta mahdollista kehitysaputukea.
Samanlaillahan kyllä tapahtuu teollisuustuotejutuissa. Halvemmalla päästään kun tuodaan ulkoa...jospa Suomeesa ei tehtäisikään enää mitään vaan tuotais kaikki ulkoa, niin päästäis halvemmalla...vai mitä? Ja sitten koko maailma pelastuu...mutta miten on mahdollista, että LIDL tuotteista jopa Suomaessa tehdyt elintarvikkeet maksavat vähemmän. Olisko keskiportaalla jotain sanomista asiaan...
Maataloudelta voitais kyllä ottaa tuet pois ja maksettais sellainen hinta, että se kannattaisi. Ja jos ei mene kaupaksi, niin loppukoot (ja jos tulee joku katastrofi, niin syödään jotain muuta kun ei ole omavaraista tuotantoa, kai sitä raaka-ainetta jostain saa). Ei ne kolesterittomia ole muuten ulkomaankaan tuotteet saati sitten sen puhtaampaa ruokaa kuin Suomessakaan. Mieluusti ostaisin suoraan tuottajalta tavarat käypään hintaan ja jättäisin sen kalliin väliportaan (=Kesko, Tradeka yms.) pois. Onhan Suomalaiset tuotteet kauttaaltaan kalliimpia niin miksi sitten ei tuottajahinnatkin. Mutta miksi esim. Taiwanissa tai jossain halpamaassa Suomalaisen firman tuottama takki on niin kallis? Kuinka kallis se siis ollenkaan olisi suomalaisella työllä? Tai miksi Nokian kännytkät on halvempia muualla kuin Suomessa vaikka osa Suomenkin kännyistä tehdään ulkomailla? Miksi leivän leipominen (siis työ) Suomessa on kalliimpaa kuin ulkomailla? En usko ollenkaan että raaka-aineen tuominen ulkomailta alentaisi hintoja, jalostus maksaa kuitenkin ja väliporras tienaisi paremmin.
Verot eivät alene, koska jollainhan ne peruspalvelutkin pitää maksaa. Ja EUhun pitää syytää suunnattomia summia jotta virkamieheillä on korkea palkka...saati sitten meidän suomalaisilla poliitikoilla ja poliittisilla eläkeläisillä.
Kussakin maassa voidaan tuottaa ihan mitä vaan halutaan. Meillä Suomessa ei juuri ole öljynporausta, kun se ei ole kannattavaa. Pitäisi porautua alemmas kuin nykyisissä öljymaissa ja se ei ole kilpailukykyistä. Samalla tavalla suomalainen maaperä ja etenkään ilmasto ei sovellu kaikin osin maatalouden harjoittamiseen. Muualla esim. ns. mustanmullan lämpimimmilä alueilla on paljon otollisemmat olosuhteet. Maatalous ei ole Suomessa kansainvälisesti kilpailukykyistä. Metsätaloutemme taas on kilpailukykyistä ja metäsnhoitoon sekä jatkojalostukseen on järkevää panostaa. Kyse onkin siitä, että jokaisen maan tulee keskittyä sellaisiin elinkeinoihin, joissa sen kilpailukyky on parhain mahdollinen. Esim. Islanti ja Norjakin keskittyvät kalatalouteen ja tuovat muuta ruokaa muualta. Saudit keskittyvät öljytalouteen ja tuovat kaiken muun paitsi hiekan muualta. Hyviä tuloksia alettiin meilläkin saavuttaa, kun älyttiin panostaa teknologiateollisuuteen savupiipputeollisuuden ja maanviljelyn sijaan. Vastaus löytyy markkinataloudesta. Keksittymällä vahvemmille alueille saavutetaan paras hyötysuhde.
Ei tämä yksin maataloutta koske. Kaikki kilpailua vääristävä tukeminen johtaa markkinoiden toimivuuden näkökulmasta huonoon lopputulokseen. Sitä varten sosialistisetkin talousjärjestelmät ajettiin alas, kun niiden kilpailukyky osoittautui heikonlaiseksi.
Kriisiaikojen varalle voidaan toki pitää maataloutta tukemallakin yllä. Se ei vaan edellytä läheskään nykytasoista maatalouden harjoittamista, joka edelleen monelta osin johtaa omavaraisuuden ylikin, ylituotantoon. Kriisivarastoja voidaan hyvin pitää yllä omalla pienimuotoisella viljelyllä ja etukäteistuonnilla. Kriisin aikana tavallisesti tulee ensin pula polttoaineista, joten ei siitä tehoviljelsytä tahdo niissä oloissa kuitenkaan mitään tulla, kun hevosmääräkin on supistunut ravihevoskannaksi. Riuskalle eukolle voi tietysti yrittää pistää valjaat ja kyntöauran vedettäväksi.
Lidl:n salaisuus ei ilmeisesti ole väliportaiden puuttumisessa. Lidl:n konsepti näyttää olevan se, että keskitytään harvoihin tuotemerkkeihin. Tuotemerkit kilpailutetaan ja valitaan sitten halvin. Lidlistä saa yhtä tai paria kahvimerkkiä, olutmerkkiä jne. Kun Lidl ostaa isona ketjuna erittäin suuria eriä, sille voidaan polkaista halpoja hintoja, jotka tulevat sitten kuluttajienkin eduksi. Toinen konsepti näyttäsi olevan maksullisen markkinoinnin vähäisyys ja kaupankäynnin järjestäminen saksalaisen tehokkuusmallin mukaisesti. Jos näitä Lidlin tuotteita voitaisiin hankkia tullimuurien takaa verotta, hinnat olisivat vieläkin halvempia. Tottakai hinnat alkaisivat sitten joskus vuosien päästä nousta, kun tuottajamaiden oma elintaso nousisi ja tasaantuisi kehittyneempien maiden tasolle.
Ompas sulla ajatukset. Ruuan hinnan sanelee maailmanmarkkinahinta, ei suomen tuet.
MTK:laisethan ovat kokoajan valittaneet, kuin vähän voin ja leivän hinnasta tulee tuottajalle, jos tästä vielä otetaan tuet pois, hinta ei muutu.
Katsoppas sitä voin (valion voi) hintaa, millä se myydään esim Venäjällä.
se niistä tuista...
Ulkoa tuonti = ostamista.
Ostettaessa maksetaan valuutalla tai tavaralla.
Maksettu euro on tienattava takaisin muuten loppuu eurot ja sen jälkeen ruoka.
Venäjän vientihinta ei ole Valion omakustannushinta vaan tuettu hinta.
Juuri sentähden kauppatase kertoo meille kuinka paljon saamme ylijäämää viennistä tai alijäämää siitä, että viemme vähemmän kuin tuomme. Mitä enemmän vientipanoksia kuten tukea joudutaan tuonnin pönkittämiseen panemaan, sen huonommaksi kauppatase kannaltamme muodostuu. Mitä vähemmän tuotantopanoksia taas joudumme laittamaan likoon eli mitä parempi kate jollakin tuotteella on, sen helpompi meidän on saada kauppatase ylijäämäiseksi. Kauppataseen vahvistuminen merkitsee puolestaan elintason nousua ja monasti myös työpaikkojen lisääntymistä. Joka tapauksessa markkinatalouden ehdoilla toiminen ilman tukia tuo tehokkuutta talouteen. Erinomainen esimerkki tehottomasta taloudesta on Puola. Maa on hyvin maatalouspainotteinen hiilikaivostoiminnan lisäksi. Resurrsien voimakas satsaus näihin hiipuviin aloihinmerkitsee sitä, että se kaikki on pois tuottavammasta toiminnasta. Puolan taloutta täytyy ylläpitää matalilla palkoilla, jotta se olisi kansainvälisesti kilpailukykyinen.
Tämä tarkoittaa, että meilläkin kaikkein paras hyötysuhde tulee toiminnoista, joissa kate on positiivinen, työntekijöiden palkat kansainvälisesti vertailukelpoisia ja toimintaa tuetaan vain koulutuksen ja tutkimuksen kautta. Tämä tarkoittaa eteenpäin menoa, ei palvelujen ja pienostorinkien pyörittämistä kuten suurimmassa osassa keskustajohtoisia syrjäseutukuntia tapahtuu.
Mielipidepankki esittää mielenkiintoisia ajatuksia. Ne kuitenkin paljastavat suuren asiantuntemattomuuden. Esim: "toimintaa tuetaan vain koulutuksen ja tutkimuksen kautta. Tämä tarkoittaa eteenpäin menoa" . Kovin on alkeellista asiantuntemus. Noin yksipuolisilla periaatteilla ei edes USA:ssa toimita. Tuo on pelkkää utopiaa! Ei toimi! Mielipidepankin kannattaisi opiskella ja kerätä lisää ja vähän viisaampia mielipiteitä. Ikää karttuu js aika opettaa!
En ole väittänytkään, että noin jossain toimittaisiin. Talouden toimivuuden kannalta ehkä pitäisi toimia. Käytännössä erilaiset eturistiriidat politiikan kautta kuitenkin vaikuttavat lopputulokseen. Siinä mielessä utopiakritiikki on oikea, mutta osoittaa samalla, ettei lukija ihan ymmärtänyt tarkoitusta. Kyse on politiikan suunnasta. Halutaanko mennä taloudellisesti tehokkaaseen malliin, joka kohottaa koko kansan elintasoa ja joka voi olla muutosaltista vai jämähdetäänkö etujen valvontaan ja entiseen menoon, olipa se kuinka tehotonta tahansa. Tottakai politiikkaa pitää ollakin. Eihän ihminen ole taloutta varten, vaan talous ihmistä varten.
Meillä Suomessa löytyi kuitenkin riittävästi vastuuntuntoisesti ajattelevia poliitikkoja, myös keskustalaisia, jotka näkivät maatlouden alasajamisen edes nykytasolle välttämättömäksi, jotta resursseja voi kohdentaa taloudellisesti paremmin. Suunta on siis oikea eli kuten Koivisto sanoi liike on tärkeintä, ei päämäärä. Ruotsi aloitti maataloutensa sopeuttamisen EU-kuntoon jo ennen meitä pitkällä aikavälillä ja tällainen toimii tietysti kivuttomammin kuin kertarysäykset pakon edessä. Nyt on pelättävissä, että Keskusta aluepolitiikallaan edistää talouden tehottumuutta ja aikaansaa taloudellisia vaikeuksia. Jos aluepolitiikkaa halutaan ajaa, se pitäisi tehdä minimisatsauksin esim. maksamalla ihmisille siitä, että asuvat maalla ja hoitavat maisemaa. Turhia panoksia maatalouteen ei pidä tehdä, koska se tulee aina kalliiksi.
Mikähän tässä mallissani osoittaa asiantuntemattomuutta. Ei oikein vakuuta, jos vain väittää opiskelleensa asioita ja tietevänsä paremmin.
suuri osa suomen vientituotteista tuotetaankin ja näillä pienillä katteilla ostetaan ulkoa myös sitä mitä meillä on tai itse pystymme tuottamaan täysin kilpilukykyisesti ;mikäli kokonaisuutta katsotaan riittävän pikälle kansantalouden kannattavuuden kannnalta.
Arvot ja kysyntään suhteutettu tuotanto ja sopiva kilpailu lienee edelleenkin osa sitä ns.hyvinvointia.
Esittämäsi malli johtaisi maatalouden lopettamiseen Suomessa. Entiset maatalouden harjoittajat muuttaisivat kaupunkeihin. Elintarvikkeita Suomeen tuotaisiin esim. USA:sta ja Saksasta, joissa maataloutta tuetaan. Siitä seuraisi maaseudun tyhjeneminen ja valtava massatyöttömyys. Valtavia sosiaalisia ongelmia. Tällaiseen kaaokseen ei pitäisi ihmisiä yllyttää. Suomi tarvitsee edelleen elinkelpoisen maaseudun, vaikka maamme maatalous ei kykyne olosuhteista johtuen kilpailemaan edes samalta viivalta eteläisempien seutujen kanssa. Suomessa maatalouden tukeminen on välttämätöntä, riippumatta siitä mihin puolueeseen kuuluu, se on kaikille fakta.
Pellervon tutkimuslaitos(KEPU) on tutkinut että Suomalaisten kannattaa maksaa kaikesta ruoasta ylihintaa,että jyväjussit saa kupattua kunnon tuet kotimaasta ja EU;stakin!
Vaikutta äkkipäätään että joudut tulemaaan tuetta toimeen,eipä käy katteeksi.